TV1 torstaina 28.5.2015 klo 22.00 - 22.55, uusinta keskiviikkona 3.6. klo 00.25
Yle Areenassa 30 päivää
Kreikka on antanut kasvot eurokriisille viimeisen viiden vuoden aikana, mutta myös sanastoa, jolla kriisiä on kuvattu. Kriisi on kreikkalainen sana ja katastrofi on alun perin kreikkalainen sana. Se on Kreikassa lähellä.
Vasemmistopuolue Syriza lupasi kannattajilleen lopettaa talouskuripolitiikan ja leikata Kreikan velkoja. Valitettavasti velkojilta, eli muilta euroryhmän mailta, ei kysytty mitään. Syriza unohti, että maa on täysin riippuvainen eurooppalaisista pelastuspaketeista.
Kun Syriza kieltäytyi jatkamasta Kreikan talouden saneerausta, on muu Eurooppa laittanut rahahanat kiinni. Seurauksena Kreikka on ajautunut konkurssin partaalle.
Ulos eurosta?
Ateenan yliopiston taloustieteen professori Aristides Hatzis sanoo, etteivät kreikkalaiset vieläkään ymmärrä, kuinka vakava tilanne on.
Jos Kreikka joutuu ulos eurossa, tietää se vyönkiristystä ja ahdinkoa, jonka kaltaista ei ole vielä nähty.
Kreikka on täysin riippuvainen tuonnista, euroero tietäisi kaiken tuontitavaran jyrkkää kallistumista ja kreikkalaisille elintason romahdusta.
Euroryhmä on vaatinut Kreikkaa muun muassa heikentämään eläke-etuja, jotka kuplan vuosina nousivat kohtuuttomiksi. Sadoista ammateista pääsi eläkkeelle jo viisikymppisinä. Laskua maksetaan nyt, sillä Kreikan eläkerahastotkin ovat konkurssissa.
Pitkän linjan poliitikko, entinen ministeri Theodoros Pangalos sai kreikkalaisten vihat silmilleen, kun hän sanoi, että he kaikki söivät samalta lautaselta eli kaikki nauttivat lainarahalla maksetusta elintasosta.
Veroja kansalta?
Olennainen ongelma Kreikassa on Pangalosin mielestä saada kansalaiset maksamaan veroja. Syrizan hallitus on toiminut päinvastoin. Ensi töikseen se lupasi lakkauttaa vihatun kiinteistöveron.
Kreikan hallituksilla on edelleen vaikeuksia hyväksyä puolueista riippumatonta, tehokasta veronkantoa. Tämän sai kokea Charis Theocharis. Hän oli Kreikan korkein verojohtaja viime kesään asti mutta erosi, kun silloinen oikeistohallitus painosti häntä olemaan lempeämpi verovelvollisia kohtaan.
Oikeistohallitus ei halunnut itsenäistä verohallintoa, sitä ei halua myöskään nykyinen Syrizan hallitus.
”Se saa minut hyvin epäileväiseksi”, sanoo talousrikoksia tutkiva toimittaja Tasos Telleglou.
”Kun viranomaiset puhuvat "puoli-itsenäisestä" verohallinnosta, se on sama kuin olla puoliksi raskaana”, ironisoi Telleglou. Kun verohallinto on hallituksen alainen, niin silloin voi päättää, kenen veroja tarkastetaan ja kenen ei.
Telleglou muistuttaa myös kreikkalaisista paradokseista. Kaikkein rikkaimmat, kuten laivanvarustajat, eivät maksa ollenkaan veroa. Kaikkein köyhimmät eivät saa valtiolta mitään apua. Paradoksi on alkujaan kreikkalainen sana.
Köyhät pärjätköön omillaan
Pohjois-Kreikassa olevassa Verian kaupungissa asuvalta Zinovialta on katkaistu sähköt. Hän elää pimeässä pienen poikansa Vasilin kanssa.
Zinovialla on rästissä paitsi sähkölasku, myös 1500 euron verovelat. Hän ei saa mitään apua tai tukea yhteiskunnalta.
Taloustieteen professori Hatzis sanoo, että sekin on kreikkalainen paradoksi. Samalla, kun köyhät jätetään oman onnensa nojaan, ovat vallassaolijat ohjanneet yhteiskunnan etuuksia surutta omille taustaryhmilleen ja kannattajilleen.
Hatzisin mielestä Kreikan hallituksen pitäisi kiireestä käydä maan omien oligarkkien kimppuun. Kreikka on säännelty talous, jossa ystävyys- ja puoluesuhteet määräävät liikaa. Ja kuluttajat kärsivät.
”Ei ole sattuma, että kleptokratia, varkaiden valta, on myös kreikkalainen sana", sanoo Hatzis.
Teksti: Ohjaaja Pertti Pesonen
Muualla verkossa:
Kreikkaa aloittelijoille
Nefeli ja Giourgos miettivät lähtöä maasta. Yliopistosta valmistuneet nuoret eivät ole saaneet työtä kotimaastaan. Yli puolet Kreikan nuorisosta on ilman työtä.
