Hyppää pääsisältöön

Ne toiset kiven sisällä: käsikirjoitus

Tuomo Junkkari, johtaja,
"Jos ajatellaan, että meillä on runsas 3 000 vankia valtakunnallisesti, joista noin puoli tuhatta eli viitisen sataa on ulkomaalaistaustaisia, niin sehän on kaksi kolme suomalaisittain suurta vankilaa, jotka he muodostavat."

Eikka Lehtosaari, elikautisvanki:
"Mä oon jostain syystä ystävystynyt niiden kanssa helvetin helposti, koska mua kiinnostaa kulttuurit, mua kiinnostaa erilaiset ihmiset kaikki. Mä oon niiden kanssa heilunu aika paljon, sen takia mä voin niistä puhuaki jotain. Mun mielest se on pelkästään positiivista et tulee muualta jengiä."

Kari Tolvanen, kansanedustaja:
"Siitä saa heti rasistin leiman, jos lähtee asiallista keskustelua käymään, ja vaikka sanoo, et nää on kuitenkin yksittäistapauksia."

MOT-tunnus

Tässä ohjelmassa kysytään, miten ulkomaalaistaustaisten vankien kasvava määrä vaikuttaa Suomen vankiloiden arkeen.
Vankiloissa joudutaan yhä useammin tilanteisiin, joissa vangit eivät puhu suomea.

Ilpo Nummela, vankilavirkailijain liiton varapääluottamusmies, Jokelan tutkintavankila:
"30 vuotta kun mä aloitin niin ei ollut ulkomaalaisia vankeja oikeastaan ollenkaan. Ehkä joku ruotsalainen vanki oli. Mulla on ensimmäiset kokemukset ulkomaalaisista vuonna -85 tuolta Riihimäen keskusvankilasta missä aloitin niin kaikki muistaa varmaan tällai Raivo Roosnan ja Aleks Lepajoen, jotka omien puheittensa mukaan tuli kumiveneellä tuosta Suomenlahden yli ja seuraavana päivänä ryöstivät Helsingin keskustassa Tillanderin jalokuvaliikkeen."
"Mutta sen jälkeenhän se sitten on räjähtänyt 10 vuoden aikana ihan ihan totaalisesti."

NE TOISET KIVEN SISÄLLÄ

Eikka Lehtosaari on istunut vankilassa kolmesta murhasta yhteensä 17 vuotta. Lehtosaari ei tiedä, milloin hän vapautuu. Tapaamme Eikan KRIS-järjestön toimitiloissa Tampereella. KRIS tarjoaa apua ja tukea vankiloista vapautuville.
Eikka sai päivälomaa haastattelua varten.

Eikka Lehtosaari, elinkautisvanki:
"Joo, se on muuttunut nyt ihan tän kakun aikaa, 17 vuoden aikana mitä mä oon ollu, sehä on ihan moninkertaistunu se ulkomaalaisten vankien määrä, mut mun mielest se on pelkästään mielenkiintosta et niitä on."
"On tietenki ku erilaisia kulttuureja tulee pieniin tiloihin, pieniin ympyröihin, se muuttaa sitä vankien välistä vuorovaikutusta, siinähän on ensinnäkin oltava suvaitsevaisempi niit muita kohtaan, hyväksyttävä ne sellasina kun ne on ja tälläsii tietenki, joillekki se voi olla haasteki jopa, et ei se aina ihan kivuttomastikaan suju kaikilta."

Viime vuosikymmenten aikana ulkomaalaistaustaisten vankien määrä on kasvanut nopeasti.

Taustalla on Suomen liittyminen Euroopan unioniin (1995), ja passivapaaseen Schengen-alueeseen (2001), liikenteen kasvu Viroon ja Venäjälle sekä yleinen globalisaatiokehitys.

Tällä hetkellä 3100 vangista noin vajaat 500 on ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaisten vankien lukumäärä oli vielä 20 vuotta sitten 57

Ulkomaiset vangit on keskitetty Etelä-Suomen vankiloihin. Yksi niistä on Vantaan tutkintavankila, jonka vankiluku on tällä hetkellä noin 220.

Tuomo Junkkari, johtaja, Vantaan tutkintavankila:
"Jos voi sanoa, että meil on noin 40% selvästi ulkomaalaisen kansa… ulkomaan kansalaisuuden omaavia, niin sitten siihen voidaan lisätä ehkä noin 10 prosenttia vielä, jotka ovat, joilla on kaksoiskansalaisuus."
"Ehkä toista polvea olevat, olevat täällä syntyneet, mutta saaneet kaksoiskansalaisuuden, tai muuten kaksoiskansalaisuuden saaneet."

MOT:
"Siis noin, noin 50 prosenttia?"

Tuomo Junkkari:
"Noin puolet, voi sanoa, että on ulkomaalaistaustaisia."

Ilpo Nummela, Jokelan tutkintavankila:
"Jokelassa on tällä hetkellä puolet vankivahvuudesta ulkomaalaisia. On 14 eri kansalaisuutta, se on suurimpana nyt tällä hetkellä arabimaista on Irak, Somalia ja Marokko. Ja sitten on venäläisiä, virolaisia, moldovalaisia, puolalaisia, liettualaisia, latvialaisia, englantilaisia ja sitten tuolta.. ja albaanilaisia. Afrikasta on ghanalaisia ja nigerialaisia."

Vankiloiden kansainvälistyminen on tuonut vankiloihin kulttuurien, kielten ja uskontojen kirjon. Henkilökunnalle se on suuri haaste. Englanti on usein yhteisenä kielenä, mutta vankien englanninkielentaito ei välttämättä ole hyvä.

Virolaiset vangit pärjäävät usein hyvin suomenkielisessä toiminnassa, mutta afrikkalaiset eivät aina puhu englantiakaan.

Uusi tilanne tuo haasteita sekä vankiloiden henkilökunnalle että muille vangeille. Ulkomaalaistaustaiset vangit eivät halunneet antaa haastattelua tähän ohjelmaan.

Ilpo Nummela, Jokelan tutkintavankila:
"Kielimuuri tai kieliongelmat on suurimmat. Kulttuuriset ongelmat on sitten ehkä toinen, että muslimit ja näin heillä on omat rituaalinsa ja omat tota ajatusmaailmansa.. Ruokahuolto on kolmas. Eli kun ei sianlihaa syödä ja näin niin keittiöväki on aika aika lailla sitten kuormitettu niitten takia ja sitten kun on tää ramadan joudutaan yöaikaan ruokkimaan kaikki nää muslimit mitä täällä on, kun aurinko laskee niin sitten ne alkaa tekee ruokia. Ja joudutaan ottaan aina sitten sellistä ulos ja sillä lailla siinä on sitten turvallisuusriski kun meillä on hyvin pieni porukka täällä yöllä töissä."
"Henkilökuntavähyys on tänä päivänä ihan huutava tällä alalla."

Katja Sulonen, vartija, Jokelan tutkintavankila:
"Kyllä se kieli on se suurin ja sitten todellakin se, että jos on.. tulee kulttuurista, missä nainen ei ole määräävä osapuoli, niin se on se ehkä se suurin asia mikä tulee. Ja sen tiimoilta joudutaan välillä vähän pyytämään lisääkin porukkaa paikalle."

Eikka Lehtosaari:
"Kieliongelmia on tietysti et jos sä et puhu suomea tai englantia niin sit siit ei oo apua vaik siel olis kuinka monta terapeuttia sulle, ni ei auta. Sun on selvittävä yksin ja mun mielest se on aika karua täällä."

Vankilassa on paljon tarvetta puhumiselle, ja vankien toive hengelliseen kontaktiin on suuri. Rikosseuraamuslaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon tuoreen selvityksen mukaan vangit ovat uskonnollisempia kun muu väestö.

Sami Puumala, asiantuntija, kriminaalityö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto:
"Ulkomaalaisissa vangeissa se näkyy vielä selvemmin. Eli eri ulkomaalaisvankiryhmistä, joita meillä nyt on vain vain kun meill on paljon ulkomaalaisia vankeja, mutta sellasia varsinaisia isompia ryhmiä on vaan venäjänkieliset ja sitten tämmöset, joll on tausta islam."

Pastori Marko Meijer järjestää vangeille tapaamisia oman uskontokunnan edustajien kanssa. Suomen lainsäädäntöön on kirjattu, että vankien sielunhoito tulee järjestää eri uskontokuntiin kuuluville. Vantaan vankilassa käyvät säännöllisesti ortodoksipappi ja imaami.

Marko Meijer, pastori, Vantaan tutkintavankila
"Islamilaisten seurakuntien kanssa on nyt tänä keväänä aloitettu yhteistyö. Että imaami käy käy pitämässä perjantairukouksia, nyt hyvin harvakseltaan, kerran kuussa, mutta ainakin syksystä lähtien aloitetaan tiiviimmin."

Mohamed Salan Ali, Vantaan vankilan imaami:
"Kävin Vantaan vankila ja pastori kertoi minulle että siellä on noin yli 40 islaminuskoista. Ja ehkä se on se he ovat eri osastoja. Ja minä minä tavannut monta, noin 15 henkilöitä, joka me rukoillaan perjantairukosta ja me teemme perjantairukosta. Se vie huolia."

Kristillisessä kirkossa papiksi vihittävältä edellytetään teologian maisterin tutkinnon suorittamista piispainkokouksen kelpoisuusvaatimusten mukaan. Miten islaminuskoisen sielunhoitajan pätevyys todetaan?

Marko Meijer, pastori:
"Mä en oikeastaan tutkintoa ole tiedustellut, että minkälainen tutkinto hänellä on. Se on oikeastaan ihan se ihan puhtaasti hänen asemaansa, että se on niin vakiintunut hänen asemansa tässä yhteisössä."

Mohamed Salan Ali, imaami:
"Aloitin Somaliasta ja moskeijassa opiskelimme aina koska islam-uskonto aloitetaan aina moskeijasta. Ja Irakista ja sitten opiskelin siellä insinööriksi mutta aina itse opiskelen."

Sami Puumala:
"Ett kuka sieltä tulee, ett se se riippuu sitten, ett mikä on se Suomen islamilaisen yhteisön tilanne, että meillä Suomessa ylipäätään ei oo islamin asiantuntija, mutt sen verran tiedän, että ei myöskään ole niin kuin joissa muissa maissa sellaisia imaameja, jotka työskentelee päätoimisesti, että he usein niin, että he tekee muuta työtä."

Maahanmuuttajat ovat yliedustettuna suurimmassa osassa Euroopan maiden vankiloita, ja heidän osuutensa on edelleen kasvussa. Useimmissa maissa suurimman ryhmän muodostavat toisen polven maahanmuuttajat, jotka eivät sanan varsinaisessa merkityksessä ole enää maahanmuuttajia.

Oikeusministeriön alaisuudessa toimivan rikosseuraamuslaitoksen tilastojen määrittelyn mukaisesti ”ulkomaalaisvanki”- kategoriaan lasketaan ulkomaiset turistit, vaihto-opiskelijat ja Suomessa tilapäisesti oleskelevat henkilöt.

Ulkomaalaisvankitilastoista puuttuvat toisen polven maahanmuuttajat ja vangit, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa, mutta jotka ovat myöhemmin saaneet Suomen kansalaisuuden.

Esa Vesterback, pääjohtaja, Rikosseuraamuslaitos (RISE):
"No, rikosseuraamuslaitoksen tilastosta sitä ei ole saatavissa, koska tämä tilastointi on tosiaan sen mukaan, onko Suomen kansalainen vai eikö ole Suomen kansalainen."
"Risen tilastot, kansalaisuuden mukaan menee tosiaan siten, että nimenomaan ne, jotka ovat Suomen kansalaisia, ovat Suomen kansalaisia. Muut ovat ulkomaalaisia."

Martti Lehti, erikoistutkija, Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti:
"Mutta tää kansalaisuus on siinä, siinä mielessä ehkä ongelmainen, että syntymämaa on ehkä se kaikkein paras, maahanmuuttajien esimerkiks rikollisuutta tutkittaessa, määrittelyperuste ulkomaalaiselle."
"Meidän tutkimuksessa me käytettiin äidinkieltä siinä, että henkilöt, jotka puhu suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään, katsottiin muodostavan kantaväestön. Ja sitten nää muita kieliä äidinkielenään puhuvat katsottiin, heidän katsottiin sitten olevan maahanmuuttajataustaisia. Ja me, tota, niinkun kontrolloitiin tätä sillä tavalla, et me tutkittiin myös näitten henkilöitten vanhempien syntymämaita. Ja tämä ryhmä, joka puhuu niinkun muita kieliä kuin näitä kansalliskieliä äidinkielenään, niin se on aika identtinen sen ryhmän kanssa, joiden kumpikin vanhempi ovat ulkomailla syntyneet. Et siinä myös mä uskosin, että siinä myös se toimi aika hyvin tämä luokitteluperuste."

Nykyisten rekisteritietojen avulla Suomessa on mahdotonta laskea maahanmuuttajataustaisten vankien määrää.

Kari Tolvanen, kansanedustaja:
"Se olis aika perusteltua, että näitä tietoja sais, koska siinähän nähtäis, miten sitten esimerkiks kotouttaminen on onnistunut."
"Ja mä en nyt oikeen tiedä, tarviiko poliisi niinkään näitä tietoja, tai oikeusviranomaset, mut ehkä enemmän sinne sosiaaliviranomasten puolelle. Että saatas tutkimustietoa nimenomaan näitä meiän kotouttamistoimenpiteiden onnistumisesta."

Ulkomaisista vangeista suurin osa on kotoisin Virosta tai muista Baltian maista. He syyllistyvät pääasiassa varkaus- ja huumausainerikoksiin.

Ulkomaalaistaustaisten vankien yliedustus näkyy lähinnä raiskaus- ja seksuaalirikoksissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan korkein raiskausrikollisuustaso on Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

Tuomo Junkkari, johtaja, Vantaan tutkintavankila:
"No tällä hetkellä meillä on toistakymmentä seksuaalirikoksista syytteessä olevia vankeja, ja noin puolet heistä ovat ulkomaalaistaustaisia."
"Yleensä meidän ulkomaalaistaustaiset vangit ovat tästä lähinaapureista, Virosta ja Venäjältä, mutta näissä ryhmissä ehkä enemmistö on Lähi-idästä ja Afrikasta."
"Mutta siihenkin varmasti on monta syytä. Nuoria, aktiivisia miehiä ja jos he eivät täällä saa seurustelukumppania, niin varmasti tämä on yksi syy. Ehkä sitten miesten ja naisten välinen suhde näissä maissa. Mies on varmasti selvästi se hallitseva puoli ja ehkä naiset ovat alistuvaisia, alistuvaisempia."

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta käy ilmi, että pelkästään sosiodemografisilla tekijöillä, kuten esimerkiksi koulutustaustalla ja ansiotasolla, ei voida kokonaan selittää useimpien maahanmuuttajaryhmien kantaväestöä korkeampaa raiskausrikollisuuden tasoa.

Martti Lehti, erikoistutkija:
"Se on varmaan sellanen kysymys, jota tulis niinkun tarkemmin selvittää. Ja tietyistä rakenteellisista eroista saatiin viitettä myöskin tässä. Esimerkiksi alkoholin käytöstä. Että eurooppalaisten henkilöitten, suomalaisten, kantasuomalaisten tekemissä raiskauksissa tää, nää usein oli, niinkun seuras näitä henkilöitten keskinäistä, aika runsastakin alkoholin käyttöä. Mut näitten tiettyjen maahanmuuttajaryhmien, joilla on ne korkeemmat tasot, niin ne oli yleensä niin sanotusti selvinpäin tehtyjä rikoksi."
"Et siel voi olla tällasia tietty rakenteellisiakin eroja. Mut mä henkilökohtasesti en usko, että pelkästään joku tämmönen piilorikollisuuden taso selittäis tätä. Et kyl siel on muita tekijöitä taustalla."

Eikka Lehtosaari, elinkautisvanki:
"Joo niillä ei oo mitään asiaa muiden vankien keskuuteen, ne lusii ihan omissa oloissaan sitten. Niinku kaikki muutkin seksuaalirikolliset."

Psykologi Heikki Takkunen työskentelee seksuaalirikollisten kanssa. Hän on auttanut yli 230 seksuaalirikoksista tuomittua muuttumaan STOP-terapiaohjelmaan avulla. Osallistuminen seksuaalirikollisille räätälöityyn kuntoutuvaan STOP-ohjelmaan pienentää uusintariskiä.

Heikki Takkunen, psykologi, Riihimäen vankila:
"Seksuaalirikollisten kuntoutus on keskitetty tähän Riihimäkeen."

MOT:
"Mitkä ovat edellytykset, että saa osallistua tähän ohjelmaan?"

Heikki Takkunen:
"Jos se on riittävän korkea se riskitaso, niin silloin aletaan miettimään, että olisiko tarpeellista tämmöinen kuntoutusjakso täällä STOP-osastolla, nimenomaan sen uusintarikollisuuden alentumiseksi. Semmoisia, jotka on nimenomaan esimerkiksi tän tapaisia, että onko asenteessa jotain, jotain niinku joka aiheuttaa sen riskin seksuaalirikokseen. 09:39:22 Esimerkiksi naista halventavia asenteita, naista esineellistäviä asenteita."
"Meillä on se ongelma täällä, että me tarjotaan seksuaalirikoksista tuomituille kuntoutusohjelmaa, STOP-ohjelmaa, niin se on suomen kielellä toteutettava ohjelma. Aika harva ulkomaalaistaustainen pystyy niin hyvin suomen kielellä sekä puhumaan että kuuntelemaan, että pystyy osallistumaan siihen. Se on ryhmämuotoinen ohjelma, jolloin siinä pitää olla kohtalaisen hyvä se kielitaito."

Psykologi Heikki Takkunen kysyy lisätietoja STOP-ohjelman onnistumisesta ohjaaja Annu Siiralta.

Annu Siira, ohjaaja, Riihimäen vankila:
"Ryhmätyöskentely tulee siinä vaiheessa ongelmalliseksi, että siinä tulisi koko ryhmän osata kieli. Äkkiä siinä sitten ryhmäytyminen kärsii, kärsii, jos siinä on yksi, ketä ei ymmärrä tai kukaan ei ymmärrä toistaan. Ryhmätyöskentelyn teho jää silloin hyvin, hyvin alhaiseksi tai sitä ei ole lainkaan."

Heikki Takkunen:
"Kuinka tehkas, kuinka moni on uusinut rikoksen?"

Annu Siira, ohjaaja, Riihimäen vankila:
"Meillähän on tilastointia tehty -99 vuodesta asti ja sitä ylläpidetty. Jos ohjelman käyneitä on se 238, niin tota tällä hetkellä tietoon tulleita seksuaalirikoksen uusijoita on 12. Tosiaan toi luku 12, niin sehän on hyvin alhainen suhteessa siihen, moniko vanki on käynyt ohjelman."

Ryhmämuotoista seksuaalirikoksista tuomittujen kuntoutusta järjestetään korkean uusimisriskitason perusteella vangeille, jotka osaavat riittävästi suomen kieltä. Sama pätee väkivaltarikoksista tuomituille.

Pertti Hakkarainen, psykologi, Helsingin vankila:
"Jos emme pysty vaikuttamaan, ihminen tulee vankilaan sisälle, ei saa täällä apua, ei kykene yksin, yksin muuttamaan elämäänsä, niin silloin hänen riski uusia samoja rikoksia on korkeampi."
"Ilman muuta kysymys on myös turvallisuudesta. Se pitää aina muistaa, että Suomessa vankeustuomiot on melko lyhyitä, joten me aina työskentelemme myös sen asian kanssa, mitä tapahtuu vapautumisen jälkeen."

Esa Vesterback, pääjohtaja, RISE:
"No meillä on, nää toimintamuodot on, öö, työ, opiskelu ja, ja kuntouttavat toiminnat ja näillä kaikilla on, on vaikutusta siihen, me pyritään luomaan niitä valmiuksia, jotka, jotka, öö, vähentäis riskiä, uusi-uusia rikos ja, ja, ku, mutta ulko-ulkomaalaisten osalta tosiaan nämä toiminnot ovat jossain määrin rajoitetumpia, lähinnä juuri tästä kieli –kysymyksestä johtuen."

MOT
"Onko tilanne toivoton?"

Heikki Takkunen, psykologi, Riihimäen vankila:
"Huolestuttavaa joo. Sen takia tässä on varmaan niinku tärkeä heittää vähän palloa sinne maahanmuuttajayhteisöllekin päin."

Mohamed Salan Ali, imaami, Vantaan vankila:
"Nuoret.. varsinkin murrosikäisiä aina tarvitsevat että joku ohjataan ja joka kertoo heille.. ja me yritämme aina kertoa heille mit on väärin, mik oikein."

Terroristit, jotka hyökkäsivät alkuvuodesta ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen, radikalisoituivat viranomaistietojen mukaan vankilassa. Samoin kävi Tanskassa, jossa nuori mies iski kööpenhaminalaisen kulttuurikeskuksen keskustelutilaisuuteen helmikuussa.

Muualla muslimitaustaiset vangit ovat voineet radikalisoitua ja verkostoitua vankilassa, koska siellä he tapaavat muita samalla tavalla ajattelevia. Tanskalaisen valtiollisen tutkimuslaitoksen mukaan vankien radikalisoituminen jyrkentää asenteita vankiloissa.
ISIS- ja Al Shabaab -terroristijärjestöjen riveissä taistelee vankiloissa kouliintuneita nuoria miehiä.

Pertti Hakkarainen, psykologi, Helsingin vankila:
"Mitä tulee sitten väkivaltarikoksiin ja ulkomaalaistaustaisten henkiöiden tekeminä, niin siinä on mun mielestä tää kulttuurikysymys. Tuleeko ihminen sellaisesta kulttuurista, jossa väkivalta on jollakin tavalla ikään kuin hyväksytympää? Sitten vieläkin tärkeämpi kysymys on minusta se, että miten on sopeutunut tähän yhteiskuntaan. Kokeeko hän olonsa ulkopuoliseksi? Jos me ajatellaan näitä radikalisoitumisteemoja, niin lienee ikään kuin radikalisoituvan ihmisen profiili on nuorehko mies, joka ei löydä paikkaansa yhteiskunnasta.
Hänelle tarjotaan paikkaa sitten, sinua tarvitaan taistelemaan jonkun asian puolesta, niin tällä tavalla sekä tän radikalisoitumisen kautta."

Sami Puumala, asiantuntija, kriminaalityö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto:
"Ei ainakaan mun tiedossa ole, että kun vangeilta on tässä tutkimuksessa tehtiin erikseen kun oli niin vähän muslimivankeja vielä niin ohi tällaisen tilasto-otannan niin pidettiin saatiin noin 30 vastausta ja siellä kysytään myös vankien niin kun uskonnollisia käsityksiä. Niin niissä ilmeni sellainen hyvinkin maltillinen ajattelu, ei jyrkkä, hyvin suvaitseva."

MOT:
"Onko islaminuskoisten vankien keskuudessa ollut havaittavissa radikalisoitumista?"

Mohamed Salan Ali, imaami:
"Tää Vantaan vankila ei ole sellainen, kaikki ovat tavallinen istuvat tavalliset rikokset. Ei radikali millään tavalla."

Eikka Lehtosaari:
"Vankila itessään on omiaan jo radikalisoimaan ihan suomalaisiakin vankeja. Sitten jos on vielä kaveri, kenellä on karkotus maahan mihin sillä ei oo ikinä ollu mitään siteitä, se on aikoinaan muuttanu lapsena Suomeen, sil ei oo mitään siteitä maahan mihin se karkotetaan, totta kai sen pitää hankkia joku pohja sille elämälle ja joku yhteisö mihin se kiinnittyy, ja mä oon nähny tämmöstä yhteyttä ihan suoraan tonne ISIS Al-Shabbah kuvioihin. Mulle on ihan suoraan sanottu et aikoo mahdollisesti liityä tämmöseen."

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ja ulkomaalaisten tekemät nostattavat herkästi tunteet pintaan.

Pertti Hakkarainen, psykologi:
"Mä ajattelen, että se on juuri tää polarisoituminen. Monista rikoksista on vaikea muutenkaan käydä keskustelua. Olen itse huomannut, että sitten kun tämä seksuaalisuus-sana otetaan mukaan, niin sitten asia polarisoituu todella paljon."

Eikka Lehtosaari:
"Ja monta kertaa jos tulee vähän tummaihoisempi ni siihen sitte alkuun siihen kohdistetaan ihan aiheetta tämmöstä jotain somaliraiskaajan stereotypiaa, mikä mun mielestä on taas helvetin mautonta. Et moni on saanu kärsiä siitä mitkä on ollu ihan muista rikoksista lusimassa. Et stereotypia elää meillä tosi vahvana."

Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden rikollisuus on kiistanalainen aihe myös tutkijoiden piirissä. Aihe nähdään ongelmalliseksi mm. siksi, että tutkimustuloksia voidaan julkisessa keskustelussa käyttää leimaamaan yksittäisiä maahanmuuttajaryhmiä. Aiheen käsittelyn pelätään levittävän rasistisia uhkakuvia ja yleistyksiä.

Martti Lehti, erikoistutkija:
"Ja tää näkyy sitten tutkimuksessa sekä näitten tutkimustulosten niinkun tulkinnassa ja käytössä, mutta myöskin siinä saadussa palautteessa. Ja ne paljon niinkun ehkä tunteikkaampaa kuin muu, muussa kriminologisessa kysymyksissä, ei ainoostaan kansalaisten vaan tutkijayhteisön sisällä myöskin."

Pertti Hakkarainen, psykologi:
"Tää rasismi, rasismikortti heilahtaa aika nopeasti. Joskus se estää myös sellaisen keskustelun, josta olisi hyötyä meille kaikille, myös ulkomaalaistaustaisille henkilöille."

Esa Vesterback, pääjohtaja, RISE:
"Olis kyllä kovin tärkeetä, että voitaisiin käydä asiallista keskustelua tästäkin kysymyksestä."

Kari Tolvanen, kansanedustaja:
"Mua ei niinkään kiinnosta se tekijän alkuperä muussa mielessä kuin se, että sillä tavalla voidaan ehkä ennaltaehkäistä paremmin rikoksia, kun selvitetään, mistä alkuperästä hän tulee. Jos hän on maahanmuuttajataustainen, niin silloin pitää miettiä, että mikä on menny pieleen, että hän tämmösen rikoksen tekee."

Martti Lehti:
"Maahanmuuttajataustaisen väestön, siis tän rikosaktiivisemmassa iässä olevan väestön, niin tota, sehän tulee lisääntymään automaattisesti jo nykyisten niinkun nykydemografian kautta lähivuosina. Että, et se on kysymys, joka varmaan kannattais selvittää."

Toimittajana Boris Salomon