Hyppää pääsisältöön

Pahvinen kahvimuki pöydänreunalla on tämän päivän trofee

Erno Peltosen maalaus Ennen valoa, pimeän jälkeen.
Yksityiskohta Erno Peltosen maalauksesta Ennen valoa, pimeän jälkeen. 2014 Erno Peltosen maalaus Ennen valoa, pimeän jälkeen. Kuva: Erno Peltonen syödään ensin!

Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Suhtautumisessamme kahviin on jotain hyvin ainutlaatuista. Suomalainen kahvinjuontikulttuuri on kuitenkin muuttumassa. Rituaalinomaisesta seurustelusta ollaan siirtymässä polttoaineen tankkaukseen. Syödään ensin! – Kulttuurihistoriallisia ruokaesseitä käsittelee tällä viikolla pöytätapoja ja erityisesti kahvinjuontia. Viikon valintana on Erno Peltosen maalauksia sarjasta Early morning alkaloids.

Amerikkalainen antropologi Fredric M. Roberts tutki 1970 luvulla erään hämäläiskylän elämää. Roberts pani merkille että kahvinjuonnin rituaali toistuu suomalaisessa kulttuurissa vähän joka tilanteessa. Tavanomaisten aamu-, päivä- ja iltakahvien lisäksi kahvia tarjotaan häissä, hautajaisissa, syntymäpäiväkutsuilla sekä poliittisissa kokouksissa. Antropologi tulkitsi, että turvallisen kahvinjuontikaavan avulla suomalaiset selviävät vaikeistakin sosiaalisista tilanteista, kuten hautajaisista.

Menkääs ny, ennen kun se jäähtyy!

Erikoisin piirre suomalaisissa kahvinjuontirituaaleissa on ns. kutsumisrituaali ja kursailu. Kuvion voi tunnistaa joka ikisillä sukujuhlilla.

Ivana Kobilcan maalaus Kofetarica 1888
Ivana Kobilcan maalaus Kofetarica 1888 Ivana Kobilcan maalaus Kofetarica 1888 Kuva: Wikimedia Commons syödään ensin!

Vieraat ovat saapuneet ja jonkin aikaa on ehditty seurustella. Pöytä on katettuna ja odottaa houkuttelevan näköisenä vieraita. Emäntä tai joskus harvoin isäntä saapuu vieraiden keskuuteen. ”Siä olis ny kahvee valmiina, että käykää pöytään vaan”. Höyryävän kuuma kahvi odottaa jo ensimmäisissä kupeissa. Kahvileivät ja pullat tuoksuvat tuoreuttaan, mutta vieraat jatkavat jutusteluaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hetken päästä emäntä kehottaa uudelleen. ”Menkääs ny, ennen kun se jäähtyy”. Alkaa epämääräinen liikehdintä, joka osoittaa, että kutsu on kuultu, mutta vieläkään ei mitään tapahdu. Lopulta joko emäntä tai joku vieraista toteaa: ”Messää ny mummu alottaan, niin muukki pääsee.” Ja näin suvun vanhin nainen korotetaan arvoiselleen paikalle kahvinjuonnin aloittajana. ”No jos mää ny sitte”

Ei ny oo tota pullaakaan kun viittä sorttia ja tästä kakustakin tuli vähän tämmönen.

Kursailu kahvipöytään mennessä on sosiaalista peliä. Sen avulla osoitetaan arvoasemia ja kunnioitusta. Kukaan ei halua olla ahne, eikä kukaan voi asettaa itseään muita ylemmäs käymällä ensimmäisenä pöytään. Tavassa on kaikuja sääty-yhteiskunnan ajoilta, jolloin sosiaalinen arvojärjestys oli selkeä ja ennalta määrätty.

Ainakin Hämeessä kahvipöytäkäytökseen kuuluu emännän tapa vähätellä itseään ja tarjoomuksia. Ei ny oo tota pullaakaan kun viittä sorttia ja tästä kakustakin tuli vähän tämmönen. Asiaan tietysti kuuluu, että vieraat kehuvat ja vakuuttelevat kaikkea olevan yllin kyllin ja liikaakin.

2000-luvun kahvinjuoja

Erno Peltosen maalaus Early morning alkaloids III
Erno Peltonen: Early morning alkaloids III. 2014. Erno Peltosen maalaus Early morning alkaloids III Kuva: Erno Peltonen syödään ensin!

Minun sukupolveni juo kahvinsa muumimukeista. Meille on tutumpaa napata tuplaespresso pahvimukiin, kuin kattaa juhlaserviisi hopealusikoineen, posliinikuppeineen, aluslautasineen ja servietteineen. Kahvikulttuuri on muuttumassa.

Kuvataiteilija Erno Peltosen maalaussarjassa Early morning alkaloids esiintyy Erno Peltosen näköinen mies. Samalla mies kuvaa 2000-luvun kahvinjuojaa. Maalauksien ihminen on kuvattu aamulla, lähes alastomana, usein vielä osittain lakanaan kääriytyneenä. Tunnelma ei kuitenkaan ole millään tavalla raukea tai rauhallinen.

Maalauksien mies on jatkuvassa liikkeessä. Liikettä korostaa se, että hahmo on kuvattu samaan maalaukseen useista eri kuvakulmista. Vaikka on aamu, on läsnä jo jonkinlainen kiire ja levottomuus. Vauhtia ja pysähtymättömyyttä korostaa pahvimukikahvi miehen kädessä.

Kuvien mies on yksin, yön ja aamun välisessä tilassa, matkalla heräämisestä valveillaoloon. Kahvimuki tuo maalauksiin huumoria ja arkisuuden elementin. Kuvattava mies ei ole sankarillisen ylevä. Mies on unenpöpperöinen olento, joka kahvin avulla koittaa saada päivänsä käyntiin.

Erno Peltosen maalaus Ennen valoa, pimeän jälkeen.
Erno Peltonen: Ennen valoa, pimeän jälkeen. 2014. Erno Peltosen maalaus Ennen valoa, pimeän jälkeen. Kuva: Erno Peltonen syödään ensin!

Erno Peltosen omakuvien miehelle kahvi ei enää ole sosiaalisen kanssakäymisen väline. Kahvinjuontiin ei tarvita etikettiä ja pöytätapoja. Kahvi on polttoainetta. Se on piriste. Se on jotain, jonka avulla jaksetaan painaa pitkää päivää. Kahvi pitää voida napata mukaan ja nauttia lennossa.

Pahvimukit paiskataan lähimpään roskikseen tai sitten ne kerääntyvät työpöydän reunalle kuin trofeet. Näin kiire minulla on ollut. Näin paljon on kahvia kulunut. Vatsahaava ilmoittelee itsestään, mutta ei haittaa.

Mitä Pretty Woman elokuvan ravintolakohtaus kertoo suhteestamme pöytätapoihin? Miksi haarukka oli keskiajalla kirkon kiroama ja mihin keskiajan pidoissa ei saanut sylkeä? Mitä Jenni Haukion lusikkagate kertoo kahvikulttuurin muutoksesta? Kuuntele Syödään ensin! - Kulttuurihistoriallisia ruokaesseitä Yle Radio 1 maanantaisin 17.40 ja lauantaisin 22.45.

Lähteet:

Rojola Lea: Konstit on monet kun kahvihammasta kolottaa. Kirjassa Täysi kattaus, ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa. Toim. Kainulainen Siru & Parente-Capkova Viola. Turun yliopisto 2006.
Saarinen Tuija: Miina keitti hyvän kahvin. Kirjassa Suulla ja kielellä, tulkintoja ruuasta. Toim. Knuuttila Maarit, Pöysä Jyrki ja Saarinen Tuija. SKS 2004.
Poutiainen Saila: Vieras on hyvä ja ottaa. Kirjassa Suulla ja kielellä, tulkintoja ruuasta. Toim. Knuuttila Maarit, Pöysä Jyrki ja Saarinen Tuija. SKS 2004.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri