Hyppää pääsisältöön

Rajavartiosto julisti sudelle sodan

Näytelmällisessä elokuvassa Pohjois-Karjalan rajavartijat lähtevät joukolla jahtaamaan aluetta terrorisoivaa sutta. Nämä Suomen miehekkäimmät, rehdeimmät ja luotettavimmat miehet hyödyntävät jahdissa Rajakoulussa opittuja jaloja taitoja. Sutta vastaan käydään myös psykologista sotaa. Filmi on vuodelta 1963, sen lyyrisestä selostuksesta vastaa Paavo Noponen ja sen on ohjannut Kauko Vuorensola.

Täysimittaisena Rajan sudet -elokuvassa yhdisteltiin Puolustusvoimien arkistofilmiä televisioryhmän kuvaamaan materiaaliin. Tekijänoikeudellisista syistä arkistofilmin osat on leikattu yllä nähtävästä ohjelmasta pois. Dokumenttina filmiä ei tule pitää, elokuvassa on pikemminkin kyse Rajavartiolaitoksen esittelystä ja organisaation markkinoinnista.

Vaikka susi on verenhimoinen murhaaja ja ryöväri, rajan niukoissa olosuhteissa jopa taloudellisen perikadon symboli, rajan ihmiset vihansa ohella myös kunnioittavat sutta, kuten sitkeää ja vaikeasti voitettavaa vihollista ainakin.― Paavo Noponen

Käsikirjoitettu elokuva keskittyy susijahtiin, joka alkaa huolestuneiden kansalaisten yhteydenotosta alueen rajamiehiin. Selostaja Paavo Noponen tekee lyyrisillä sanaparsilaan vaikutuksen. Sutta solvataan verenhimoiseksi murhaajaksi, eikä nähtävässä operaatiossa lopulta ole enää kyse villieläimen metsästämisestä vaan silkasta sodankäynnistä. Erityisesti psykologisen yliotteen saaminen petoeläimestä on tärkeää.

Rajavartija lähdössä susijahtiin 1963.
Moottoripyörä-hiihtäjä toimi jahdin etujoukkona. Rajavartija lähdössä susijahtiin 1963. Kuva: Yle kuvanauha rajavartijat

Susijahdeista oli 1960-luvulla tullut suoranaista kansanhuvia, joihin osallistui parhaimmillaan satoja miehiä kerrallaan. Aikakauden asenteissa susi oli ihmiskunnan vihollinen ja pelkoa herättävä peto.

Jahdin keskiössä olevien rajamiesten ammattitaitoa ylistetään. Elokuvaan on käsikirjoitettu mukaan myös jo eläkkeellä oleva metsästäjä Tauno Korhonen, joka veri kiehuen hiihtää kilpailemaan sotilaiden kanssa saaliista. Vanhan erämiehen kohtalona on kuitenkin jäädä kisassa kakkoseksi, jopa eksyä pimenevään metsään.

Yllättävää iskuvoimaa ja ikuista kesyttämättömyyttä. Vain täällä he todella elävät.

Ammattisotilaat sitä vastoin tietävät mitä tehdä, ovathan he saaneet oppinsa Lohjan Rajakoulussa. Matkaan lähdetään kuorma-autoilla ja etujoukossa metsään ampaisee moottoripyörä-hiihtäjä. Operaation komentopisteenä toimii vanha eräkämppä, johon tieto jahdin tapahtumista kulkee, ja jossa tehdään päätökset saalistuksen ratkaisuista.

Kun susi paikallistetaan voidaan aloittaa eläimen motittaminen. Tärkein apuväline on kelalle kierretty lippusiima, joka valellaan suden kavahtamilla hajusteilla, tärpätillä ja petroolilla. Siima vedetään metsässä sananmukaisesti silmukkaan, jota tiukennetaan asteittain. Näin susi saadaan ajettua sopivan pienelle alueelle. Yöksi metsään tehdään valkeat, joiden rätinässä sotilaat odottavat aamua.

Enemmän pistävää hajua, lisää henkistä sodankäyntiä.

Nousevan auringon aikaan alkaa suuri velanmaksu verenpunaisen ympyrän keskellä.

Metsästyksen erikoisuuksien esittelyn lisäksi ohjelmassa myös muistutetaan Pohjois-Karjalan alueen kurjistumisesta ja alueen muuttoliikenteestä. Valtio alkoi suunnata 1960-luvulla enemmän varoja maanpuolustukseen ja samalla rajavartioinnista tuli varteenotettava ammatti syrjäseutujen nuorille.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto