Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Polkupyörän tuotemerkillinen historia

Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen
Matti Ijäs työntää tässä keksijä Karl Draisin mukaan nimettyä resiinaa, englanniksi "draisine", matkalla Painija-elokuvan kuvauksiin vuonna 1984. Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen arno virtanen

Muistatteko Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen vuonna 2010? Se kesti maaliskuusta lokakuuhun ja pysäytti lentoliikenteen lähes koko Euroopassa.

Aiemminkin tulivuorenpurkaukset ovat jättäneet jälkensä liikuntavälineiden historiaan. Vuonna 1815 indonesialaisella Sumbawan saarella sijaitseva Mount Tamboran tulivuori purkautui kolmen kuukauden ajan. Se surmasi kymmeniätuhansia ihmisiä ja sen ilmakehään syöksemä pöly aiheutti niin sanotun kesättömän vuoden 1816. Yhdysvaltain itärannikolla kasvukausi lyheni jopa 100 päivää.

Kahdella pyörällä pysyy pystyssä, kun etupyörässä on ohjaus.

Euroopassakin oli pula rehuviljasta, jota ei aina riittänyt hevosille. Tämä sai noin kolmekymppisen aristokraattiseen perheeseen syntyneen saksalaisen keksijän Karl Draisin etsimään ratkaisua ihmisen liikkumiseen ilman hevosta. Hän oivalsi, että kahdella pyörällä pysyy pystyssä, kun etupyörässä on ohjaus. Syntyi Laufmaschine, juoksukone eli dandy-horse, keikarinhevonen eli nykytermein potkupyörä.

Matka potkupyörästä polkupyörään sellaisena kuin me sen tunnemme kesti vielä viitisenkymmentä vuotta, mutta keksijä Karl Drais ei pysähtynyt. Hänen nimensä elää vielä toisessa liikkuvassa keksinnössä, resiinassa, englanniksi draisine.

Resiinaa monikaan ei ole ohjannut, mutta polkupyörä elää yhä voimakkaana. Suomessakin tehdään polkupyöriä. Mutta miten pitkä on suomalaisen polkupyörän historia? Missä polkupyöriä on meillä tehty? Ja ennen kaikkea: minkä nimisiä polkupyörämerkkejä Suomessa on tehty? Pasi Heikura keskustelee aiheesta Pyöräilyperinneyhdistys Vanhojen velojen puheenjohtaja Markku Lahtisen kanssa.

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri