Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Polkupyörän tuotemerkillinen historia

Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen
Matti Ijäs työntää tässä keksijä Karl Draisin mukaan nimettyä resiinaa, englanniksi "draisine", matkalla Painija-elokuvan kuvauksiin vuonna 1984. Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen arno virtanen

Muistatteko Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen vuonna 2010? Se kesti maaliskuusta lokakuuhun ja pysäytti lentoliikenteen lähes koko Euroopassa.

Aiemminkin tulivuorenpurkaukset ovat jättäneet jälkensä liikuntavälineiden historiaan. Vuonna 1815 indonesialaisella Sumbawan saarella sijaitseva Mount Tamboran tulivuori purkautui kolmen kuukauden ajan. Se surmasi kymmeniätuhansia ihmisiä ja sen ilmakehään syöksemä pöly aiheutti niin sanotun kesättömän vuoden 1816. Yhdysvaltain itärannikolla kasvukausi lyheni jopa 100 päivää.

Kahdella pyörällä pysyy pystyssä, kun etupyörässä on ohjaus.

Euroopassakin oli pula rehuviljasta, jota ei aina riittänyt hevosille. Tämä sai noin kolmekymppisen aristokraattiseen perheeseen syntyneen saksalaisen keksijän Karl Draisin etsimään ratkaisua ihmisen liikkumiseen ilman hevosta. Hän oivalsi, että kahdella pyörällä pysyy pystyssä, kun etupyörässä on ohjaus. Syntyi Laufmaschine, juoksukone eli dandy-horse, keikarinhevonen eli nykytermein potkupyörä.

Matka potkupyörästä polkupyörään sellaisena kuin me sen tunnemme kesti vielä viitisenkymmentä vuotta, mutta keksijä Karl Drais ei pysähtynyt. Hänen nimensä elää vielä toisessa liikkuvassa keksinnössä, resiinassa, englanniksi draisine.

Resiinaa monikaan ei ole ohjannut, mutta polkupyörä elää yhä voimakkaana. Suomessakin tehdään polkupyöriä. Mutta miten pitkä on suomalaisen polkupyörän historia? Missä polkupyöriä on meillä tehty? Ja ennen kaikkea: minkä nimisiä polkupyörämerkkejä Suomessa on tehty? Pasi Heikura keskustelee aiheesta Pyöräilyperinneyhdistys Vanhojen velojen puheenjohtaja Markku Lahtisen kanssa.

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.