Hyppää pääsisältöön

Tuhlaatko rahasi turhaan kaihileikkaukseen?

silmät
silmät Kuva: Yle, Tero Kyllönen silmät

Kaihileikkaukseen ei kannata tuhlata omia säästöjään, vaikka yksityiset silmäsairaalat päihittävät julkiset sairaalat nopeudessaan. Asiasta muistuttaa silmätautien erikoislääkäri, professori Timo Tervo, ja kehottaa varmistamaan yksityispraktiikoilla annettavan hoidon lääketieteelliset aiheet ja tarkoitusperät.

Monesti ehdotus harmaakaihileikkauksesta tulee kuluttajalle yllättäen, ja silloin Tervon mukaan kannattaa pyytää toisenkin lääkärin mielipidettä. Leikkaus julkisella puolella tehdään aina, kun se on kansallisen Käypä hoito -suosituksen mukaan tarpeen, ja se tulee kuluttajalle huomattavasti halvemmaksi.

Silmäaseman toimitusjohtaja Pasi Kohmo puolestaan on reilu viikko sitten julkaistussa tiedotteessaan huolissaan kaihileikkausjonoista, joiden purkamisavuksi hän tarjoaa yksityissairaalan apua.

– Kaihileikkausten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Jos julkinen terveydenhuolto ei tehosta toimintaansa merkittävästi, sen on joko tiukennettava kaihileikkaukseen pääsyn kriteereitä tai annettava jonojen pidentyä, Kohmo laskee.

Ensimmäinen kysymys on, että miksi sitä ei voi tehdä julkisella puolella? Jos vastaus on, että kriteerit eivät täyty, niin silloin kannattaa kyllä vähän harkita, koska silloin ei ole todennäköisesti syytä leikata kaihia.

Professori Tervon mukaan jonot ovat tällä hetkellä enintään puolen vuoden luokkaa, eikä tällainen odotusaika ole kaihipotilaan kannalta oleellinen. Realistisena arviona hän pitää kaksinkertaistumisen sijaan 20 prosentin kasvua. Kustannusero on puolestaan yksityisen ja julkisen puolen välillä merkittävä.

– Lisähinta on noin 1500 euroa per silmä, mutta erikoislinssit voivat nostaa hintaa vielä esimerkiksi 400 euroa.

Ylipäätään yksityisten silmäsairaaloiden mainonnan eettisyyttä ja tarkoitusperiä kritisoivan professorin mukaan harmaakaihipotilaiden kannattaa olla tarkkana, kun heille tarjotaan leikkausta yksityisellä puolella.

– Ensimmäinen kysymys on, että miksi sitä ei voi tehdä julkisella puolella? Jos vastaus on, että kriteerit eivät täyty, niin silloin kannattaa kyllä vähän harkita, koska silloin ei ole todennäköisesti syytä leikata kaihia. Ja toinen kysymys on, leikkaako tohtori itse? Koska tämä tarjoaja on myös edunsaaja, niin silloin täytyy ottaa huomioon, että tässä nyt on siirtymässä rahaa asiakkaalta lääkärille, muistuttaa Tervo.

professori timo tervo,
professori timo tervo, Kuva: Yle, Akuutti professori timo tervo

Leikkaukseen ei tarvitse kiirehtiä

Silmäaseman tiedotteessa kerrotaan myös nopeasti tehtävän leikkauksen eduista.

– Kaihista liikkuu vielä paljon vanhentuneita tietoja. Ajantasainen totuus on, että kaihia ei tarvitse kypsyttää. Sen voi hoitaa aina heti, sanoo silmätautien erikoislääkäri, Silmäaseman lääketieteellinen johtaja Roope Sihvola.

– Kypsyttäminen heikentää odotusajan elämänlaatua, voi hankaloittaa leikkausta ja saattaa kasvattaa leikkaukseen liittyviä riskejä, Sihvola jatkaa tiedotteessa.

Lakisääteinen kuuden kuukauden odotusaika leikkausaiheen täyttyessä ei merkitse oireettomalle mitään.

Professori Tervo kuitenkin toppuuttelee kaihileikkaukseen kiirehtimistä.

– Lakisääteinen kuuden kuukauden odotusaika leikkausaiheen täyttyessä ei merkitse oireettomalle mitään. Kun näkö on kaihin vuoksi huono, on odotusaika tietysti kiusallisempi, jos ei saa esimerkiksi ajaa autoa.

– Potilas on kuitenkin usein tietämättään ollut “kaihijonossa” ja autoillut. Kiire alkaa useinkin juuri tiedosta, ja potilaan kaappaaminen yksityiseen leikkaukseen ei ole aina pelkästään palvelua, vaan kyse on liikevaihdon kasvattamisesta, huomauttaa Tervo.

Ensimmäiset kaihin merkit voidaan useimmiten nähdä vuosikausia ennen kuin leikkaus on lääketieteellisesti perusteltu tai edes vaikuttaa näkökykyyn. Silmälasit joudutaan usein muuttamaan, mutta niin on muutenkin.

– Olisiko tämä se potilasryhmä, joka pyritään saamaan yksityiseen leikkaukseen ennen kuin julkisen leikkauksen kriteerit täyttyvät?, kysyy professori Tervo.

Hän muistuttaa, että kaihi leikataan Käypä hoito -suosituksen mukaisesti, kun näöntarkkuus on alentunut tasoon 0.5 diopteria.

silmä
silmä Kuva: Yle, Tero Kyllönen silmä

Silmäleikkauksia kahdessa vuorossa Kanadan malliin?

Tervo myöntää, että julkisen puolen volyymi ei riitä tulevaisuudessa, jos toimitaan nykylainsäädännöllä. Ongelman hän ratkaisisi Kanadan mallia noudattaen.

– Jos meillä olisi Kanadan mallin mukainen kaksivuorotyö; yksityisiä leikkauksia iltaisin julkisen puolen sairaaloissa, volyymi riittäisi. Näin yksityinen lääkäripalvelun kysyntä ehkä meilläkin vähenisi ja ulkomaiset rahoitusyhtiöt vetäytyisivät. Kanadassa toimitaan näin, ja potilaita ei riitä privaattiin. Me olemme valinneet kansakunnalle kalleimman mahdollisen sekamallin keinotekoisine raja-aitoineen, Tervo harmittelee ja epäilee, ettei valvonta riitä selvittämään mahdollisia väärinkäytöksiä.

Jos tällöin Kela-kuittiin merkitään diagnoosiksi pelkkä harmaakaihi, on syyllistytty petokseen. Asianomistajina saattavat olla pahimmassa tapauksessa sekä potilas että valtio.

– Yksi mahdollisuus julkisen terveydenhoidon tehostamiseen ja käyttöasteen nostoon olisi sallia verottomuus epämukavien työaikojen työstä, ehdottaa Tervo.

Myös diagnostiikkaan liittyy professorin mielestä ongelmia. Tervon mukaan jopa normaalisti näkevälle potilaalle on kerrottu silmässä olevan kaihi, ja vihjaistu ajo-oikeuden olevan vaarassa. Näin on voitu päätyä ennenaikaisiin ja tarpeettomiin leikkauksiin yksityisellä puolella.

– Useammalla kollegalla ja minullakin on ollut monta potilasta, joille on sanottu, että on harmaakaihi ja sitten kun he tulevat tutkimuksiin, niin potilaat näkevät täysin normaalisti, eikä kaihista ole oikeastaan merkkiäkään. Ihmisen mykiö on toki erivärinen 70-vuotiaana kuin se on 20-vuotiaana, mutta jos näöntarkkuus on 1.0 [E-taululla], niin ei siinä mitään leikattavaa kaihia useimmiten ole, professori Tervo täsmentää, ja jatkaa.

– Joskus tässä yhteydessä ideana on potilaan sitä pyytämättä ollut korjata samalla taittovirhe, Tervo sanoo.

– Jos tällöin Kela-kuittiin merkitään diagnoosiksi pelkkä harmaakaihi, on syyllistytty petokseen. Asianomistajina saattavat olla pahimmassa tapauksessa sekä potilas että valtio.

Pakettitarjous houkuttelee

Harmaakaihileikkauksessa silmän mykiö tyhjennetään ja kapselipussiin asennetaan tekomykiö. Yksityisellä puolella voi leikkauksessa valita tavallisen tekomykiön sijasta myös monitehoisen mykiön, jolloin puhutaankin jo ikänäkö- tai linssileikkauksesta. Eli kaihileikkauksesta ja ikänäön hoitamisesta yksityisellä puolella tehdään houkutteleva pakettitarjous.

Leikkauksista voi olla haittaa, leikkaamatta jättämisestä kosmeettisten syiden vuoksi ei käytännössä koskaan.

– Eihän tälle ole mitään muuta selitystä kuin että potilaita tarvitaan lisää, kritisoi Tervo ja huomauttaa, ettei kaihia kannata mennä etukäteen tai varmuuden vuoksi leikkauttamaan, koska toimenpide ei ole täysin riskitön varsinkaan nuorehkolle tehtynä.

Ikänäköleikkauksiin liittyvistä riskeistä ja sivuvaikutuksia ei puhuta Tervon mukaan tarpeeksi. Silmän – kuten minkä tahansa kehon osan – leikkauttamista kannattaa aina harkita, jos toimenpide ei ole terveydellisistä syistä pakollinen.

– Leikkauksista voi olla haittaa, leikkaamatta jättämisestä kosmeettisten syiden vuoksi ei käytännössä koskaan. Leikattu silmä on aina herkempi vammoille, kuivuminen on yleistä, samoin hämäränäön ongelmat – oikeastaan menetelmästä riippumatta, puntaroi Tervo, ja jatkaa.

– Verkkokalvon irtauman riski kasvaa kaihileikkauksessa erityisesti nuorehkoilla, ja monitehomykiöiden antama tarkkuus ei aina riitä erittäin tarkkaa lähinäköä vaativissa työtehtävissä. Tämä puolestaan voi olla ongelma, kun silmänpohjan ikärappeuma joskus myöhemmin kehittyy.

Kommentit