Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Pasi Lyytikäisen puheenvuoro

Säveltäjä Pasi Lyytikäinen.
Säveltäjä Pasi Lyytikäinen. Kuva: Yle/Laila Kangas pasi lyytikäinen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 27.5.2015 vuorossa oli säveltäjä Pasi Lyytikäinen.

Yhteinen musiikki

Säveltäjän työtä pidetään yksinäisenä. Säveltäjä ei tee työtään kuitenkaan umpiossa, sillä sävellykset syntyvät usein jonkun tilaamana. Itselleni on tärkeää kuunnella ja keskustella tilaajan kanssa tulevasta teoksesta. Joskus tilaajalla saattaa olla visio tai kehys teosta varten. Useimmiten musiikissa tämä kehys tarkoittaa kokoonpanoa ja kestoa. Jos tilaaja on muusikko, joka tilaa teoksen itselleen, hänellä saattaa olla toiveita teoksen luonteestakin. Usein sävellysprosessin aikana lähetän teoksesta pieniä näytteitä muusikoille kommentoitavaksi. Kommenteilla voi olla suurikin merkitys sävellyksen lopulliselle ilmiasulle.

Säveltäjä Pasi Lyytikäinen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.5.2015.
Säveltäjä Pasi Lyytikäinen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.5.2015. Säveltäjä Pasi Lyytikäinen pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.5.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas pasi lyytikäinen

Pisimmillään vietynä yhteistyö voi olla jopa yhteistä tekijyyttä, kuten viime syksyisessä Kuopion torille sijoittuneessa teoksessani, jossa esittäjillä ja yleisöllä oli suuri rooli teoksen muodon ja sisällön rakentumisessa.

Vuosien mittaan sävellystyöstä on tullut minulle yhä yhteisöllisempää toimintaa. Tälle muutokselle löytyy selitys myös luonteestani. Vihaan yksinäisyyttä ja yksinoloa.

Yhä useammin sävellän muualla kuin työpöytäni äärellä: Kahviloissa, sukulaisten luona mökillä, täällä Musiikkitalossa, julkisissa kulkuneuvoissa ja jopa konserttien aikana.

Yhteisöllistä säveltäjätoimintaa on säveltäjillä myös varsinaisen sävellystyön ulkopuolella. Säveltäjät ovat kysyttyjä asiantuntijoita erilaisiin kulttuurialan luottamustehtäviin. Työskennellessäni Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa olen saanut ympärilleni ison määrän kollegoja eri taiteenaloilta, joiden kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa pohdimme taiteen olemusta, merkitystä ja tulevaisuutta.

Joka syksyistä Pasimusic-festivaalia rakentaessani yhteisöllisyydellä on valtava merkitys. Ilman lukuisten ihmisten ja yhteisöjen apua ja tukea Pohjois-Savossa ja eri puolilla maailmaa festivaalia ei olisi.

Yhteisöllisyys on myös muuttunut sosiaalisen median myötä viime vuosina. Se on antanut taiteilijoille uusia mahdollisuuksia: Sosiaalisen median avulla olen tutustunut yleisööni ja Twitterin käyttäjien aloitteesta ja toimesta on järjestetty jopa sävellyskonserttini.

Osoitan lopuksi sanani säveltäjille, muusikoille ja yleisölle:

Musiikki on parhaimmillaan yhdessä tekemistä. Etsiydytään toistemme luo.

Pasi Lyytikäinen

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua