Hyppää pääsisältöön

Ylen vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja sivistykseen ovat erittäin merkittävät

kuusihenkinen ryhmä jalkapallon harrastelijapelaajaa iloitsee etualalla, takana seisoo toinen joukkue paikoillaan
kuusihenkinen ryhmä jalkapallon harrastelijapelaajaa iloitsee etualalla, takana seisoo toinen joukkue paikoillaan Kuva: Kaapo Kamu / Yle Yle,brändit,brändikuvat

Yle julkaisi tammikuussa Arvo syntyy yhdessä tekemisestä -raportin arvon tuottamisen tavoitteistaan ja ajattelustaan. Tammi-helmikuussa Ylen sidosryhmiä kutsuttiin verkkokyselyllä antamaan raportin pohjalta näkemyksiään arvon tuottamisen näkökulmiin.

Alkuvuodesta saadut vastaukset on nyt koottu yhteenvedoksi ja julkaistu Ylen verkkosivuilla nimellä Ylen arvon tuottamisen arviointi – sidosryhmäkyselyn tuloksia.

Samalla kysely on avattu uudelleen, jotta mahdollisimman moni yhteisö pääsisi kertomaan näkemyksensä. Vastausaikaa on juhannusviikolle, keskiviikkoon 17.6. asti.

Ylen tulee edistää aktiivista kansalaisuutta ja medialukutaitoa

Kyselyssä vastaajat arvioivat Ylen yhteiskunnallisen arvon tuottamista ja vaikutuksia yhteiskuntaan sekä sitä, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Ylen tulisi toiminnassaan tavoitella.

“Monissa vastauksissa perättiin aktiivista kansalaisuutta ja kriittistä medialukutaitoa sekä Ylen pysymistä puolueista ja elinkeinoelämästä riippumattomana kanavana”, kertoo kyselyn toteuttanut strategiapäällikkö Tuija Aalto.

Suurimmat vaikutukset ovat niille, joiden ääni ei normaalisti kuulu, kuten nuorisolle, vanhuksille, maahanmuuttajille.

Painopiste laadullisissa tavoitteissa

Yleisradion toiminnan vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan sekä kulttuuriin ja sivistykseen olivat sidosryhmien mielestä erittäin merkittävät.

Monien vastaajien mielestä Ylen tavoitteiden pitäisi painottua mieluummin laadullisiin kuin määrällisiin tekijöihin.

Muun muassa tällaisia näkemyksiä nousi esiin

  • Ylen rooli moniarvoisen keskustelun luojana on keskeinen.
  • Suurimmat vaikutukset ovat niille, joiden ääni ei normaalisti kuulu, kuten nuorisolle, vanhuksille, maahanmuuttajille.
  • Kun mietitään Ylen tarjoamaa sisältöä ja laatukriteeriä esimerkiksi kulttuurituotannoissa, laatu ei koske vain niin kutsuttua korkeakulttuuria. Kaikissa lajityypeissä on laadukasta ja heikkolaatuista tuotantoa.
  • "Public-private" -yhteistyö on tuonut paljon tehokkuutta ja tuloksia. Tätä yhteistyötä tulee kehittää ja kasvattaa, jolloin tuotantoyhtiöissä liikkuvat free-ammattilaiset myös siirtävät osaamista yrityksestä ja projektista toiseen.
  • Lapsia ei tule nähdä yhtenä väestöryhmänä, vaan lapsuuksia on monenlaisia. Ylen tulisi välittää ajatuksia, näkemyksiä ja kokemuksia koskien näitä moninaisia ja erilaisia lapsuuksia, aivan kuten se välittää näkemyksiä erilaisista aikuisuuksista.

Mistä sidosryhmäkyselyssä on kyse?

Yle kutsui sidosryhmiään sähköpostitse tammi-helmikuun vaihteessa kommentoimaan. Kyselystä oli myös tiedote Ylen yhtiösivustolla ja sosiaalisessa mediassa (FB, Twitter). Vastaukset pyydettiin 3.3.2015 mennessä.

Vastanneiden yhteisöjen joukko oli monipuolinen, ei kuitenkaan tilastollisesti kattava. Mukana oli esimerkiksi useita kouluja Yle Uutisluokka -mediakasvatushankkeen verkostojen kautta.

Tuloksia käytetään Ylen toiminnan kehittämisessä.

Lisätietoja

Tuija Aalto, tuija.aalto@yle.fi, p. 040 7220 709