Hyppää pääsisältöön

Kuumat ja kantaaottavat Do the Right Thing, Spike Lee, Paleface ja Vilma Melasniemi

Radio Raheem elokuvasta Do the right thing
Radio Raheem (Bill Nunn), rakkaus ja viha Spike Leen elokuvassa Do the Right Thing. Radio Raheem elokuvasta Do the right thing do the right thing

Onko helppoa tehdä oikein? Paleface ja Vilma Melasniemi pohtivat Filmiryhmässä Spike Leen läpimurtoelokuvan sanomaa.

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Yle Teeman valtaa kuuma Brooklynin rytmi. Teemalauantai esittää 30.5. kaksi kulttielokuvaa New Yorkin Brooklynistä: Spike Leen Do the Right Thing sekä Michel Gondryn musiikkielokuvan David Chappelle's Block Party. Filmiryhmä kutsui muusikko Karri Miettisen eli Palefacen ja näyttelijä Vilma Melasniemen katsomaan jälleen kerran Spike Leen läpimurtoelokuvan. Lisäksi New Yorkissa opiskellut elokuvaohjaaja Alli Haapasalo kertoo, millainen opettaja Spike Lee oli.

Paleface ja Vilma Melasniemi: Mitä tarkoittaa Do the right thing?

Muusikko Karri "Paleface" Miettinen ja näyttelijä Vilma Melasniemi
Muusikko Karri "Paleface" Miettinen ja näyttelijä Vilma Melasniemi vilma melasniemi

Muusikko Karri Miettiselle eli Palefacelle ja Vilma Melasniemelle Spike Leen läpimurtoelokuva Do the Right Thing on merkittävä elokuvakokemus.

Vilma Melasniemi näki Do the Right Thingin 16-vuotiaana heti elokuvan ilmestyttyä vuonna 1989. Vilma katsoi elokuvan amerikkalaisten poikien kanssa, joihin hän oli tutustunut kansainvälisessä nuorten rauhanjärjestössä. Samana vuonna Vilma oppi amerikkalaisilta ystäviltään, miten mustista on modernissa maailmassa soveliasta puhua. Vilma näkee kiihkeärytmisen ja lopussa väkivaltaisiin tapahtumiin paisuvan Do the Right Thingin kuitenkin ennen kaikkea puheenvuorona kiihkoilua ja väkivaltaa vastaan. Näyttelijä löytää elokuvasta myös brechtiläisiä piirteitä.

Paleface ei nähnyt Do the Right Thingiä vielä sen ilmestymisvuonna. Karri Miettinen oli silloin 11-vuotias. Sen sijaan hän kiinnostui samoihin aikoihin Public Enemy -yhtyeestä, josta Spike Lee on ohjannut dokumentin. Public Enemyn rap-lyriikoita lukiessaan kielitaitoinen poika kiinnostui kansalaisoikeustaisteluista, afroamerikkalaisesta vallankumouksellisesta Mustat Pantterit -järjestöstä, Malcolm X:stä, Martin Luhter Kingistä, puuvillapeltojen työläisistä, orjakaupoista ja kolonialismista – asioista, joita Spike Leekin elokuvissaan käsittelee.

Sittemmin Paleface on nähnyt Do the Right Thingin monta kertaa. Se avautuu joka katsomiskerralla uudestaan. Viime aikojen tapahtumat Yhdysvalloissa Baltimoressa ja Fergusonissa ovat tuoneet elokuvaan jälleen uusia tasoja.

Filmiryhmässä Paleface ja Vilma Melasniemi pohtivat myös, mitä elokuvan nimi Do the Right Thing oikeastaan tarkoittaa. Onko helppoa tehdä oikein?

Do the Right Thing on paitsi kiihkeän kantaaottava elokuva myös populaarikulttuurin aarrearkku. Elokuva vilisee viittauksia musiikkiin, muotiin ja urheiluun. Roolihenkilöiden nimet ovat jazz-muusikkojen ja urheilijoiden nimiä. Niken mainoksia ohjannut Spike Lee on pukenut henkilönsä Niken Air Jordan -tossuihin, ghettojen nuorten statussymboleihin.

Pop-viittaukset eivät ole elokuvassa ilman merkitystä. Tarinassa vilahtaa myös Bolston Celtics -koripallojoukkueen pelipaita Brooklynin Bed Stuy -korttelissa asuvan valkoisen miehen päällä.

Do the Right Thingistä ei voi puhua mainitsematta rap-yhtye Public Enemyä. Yhtyeen Fight The Power –kappale soi elokuvassa 15 kertaa. Palefacen nuoruuden unelma täyttyi, kun Public Enemyn Chuck D soitti radio-ohjelmassaan suomalaisen rapparin musiikkia. Paleface myös tietää, että yhtyeellä oli ongelmia Do the Right Thing -elokuvan dead linen kanssa.

Millainen opettaja Spike Lee on?

Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo
Elokuvaohjaaja Alli Haapasalo alli haapasalo

Alli Haapasalo opiskeli elokuvaohjausta New Yorkissa vuosina 2004–2006. Hänen ohjauksen opettajanaan viimeisen opiskeluvuoden aikana New York University Tisch School of Artsissa oli elokuvaohjaaja Spike Lee. Tisch on New York Universityn taidekoulu, jossa on monta osastoa. Tischissä voi opiskella näyttelemistä, tanssia, valokuvaa, elokuvaohjausta jne.. Koululla on hyvä maine, ja sieltä on valmistunut monia tunnettuja ohjaajia kuten Martin Scorsese, Jim Jarmusch sekä Spike Lee.

Alli Haapasalo tutustui opetukseen kunnianhimoisesti suhtautuvaan, oikean elokuvamaailman tuulahduksen opiskelijoille tuovaan ohjaajaan, joka tivasi suomalaiselta opiskelijalta Suomen ja Natsi-Saksan suhteista.

Musta Amerikka

Do the Right Thing loppuu kahden mustan ihmisoikeustaistelijan sitaattiin. Martin Luther King ja Malcolm X – josta Spike Lee on ohjannut elokuvan – esiintyvät tarinassa aikaisemminkin: lentolehtisessä, jota korttelin kehitysvammainen nuori mies jakaa, kiihkeän Buggin’ Outin puheissa ja lopulta omien ajatustensa kautta elokuvan lopussa.

Näin Spike Lee lainaa Martin Luther Kingiä: "Oikeuden etsiminen väkivalloin on järjetöntä ja moraalitonta, koska väkivallan kierre päättyy tuhoon. Se nöyryyttää vastustajan eikä yritä saada heitä ymmärtämään. Se haluaa tuhota, eikä käännyttää. Se on moraalitonta, koska se kasvaa vihasta, ei rakkaudesta. Selviytyjiin jää katkeruus, tuhoajiin raakuus."

Malcolm X:ltä Spike Lee on valinnut elokuvaansa tämän ajatuksen: "Meillä tulee olla oikeus tehdä kaikkemme tilanteen korjaamiseksi. Se ei tarkoita, että kannatan väkivaltaa, mutta en vastusta sitä itsepuolustuksena. Itsepuolustustilanteessa väkivalta on älykkyyttä."

Mustiin kohdistuvan väkivallan teema ja mustan väestön ja poliisin välinen jännite ovat elokuvassa läsnä. Do the Right Thing on omistettu joukolle pääasiassa mustia amerikkalaisia ihmisiä, joiden kuolemiin poliisi liittyy. Elokuvan Radio Raheem -nimisen roolihahmon kohtalo on viittaus New Yorkissa vuonna 1983 poliisin väkivaltaisen kohtelun tuloksena kuolleen Michael Stewartin tapaukseen.

Vaikka Yhdysvalloissa on pitkä perinne etnisten ja uskonnollisten ryhmien yhteiselossa, afrikkalaistaustaisen suuren vähemmistön ja valkoisen pienentyvän enemmistön välisiä rajoja ei ole pystytty purkamaan.

Muutama vuosi Do the Right Thing valmistumisen jälkeen Los Angelesissa alkoivat mellakat, kun oikeudessa valamiehistö, joka koostui yli kymmenestä valkoihoisesta, totesi afroamerikkalaisen Rodney Kingin pahoinpidelleet poliisit syyttömiksi. Viimeksi huhtikuussa 2015 Baltimoressa syttyivät mellakat, kun 25-vuotias mies kuoli poliisin pidätyksen yhteydessä saamiinsa vammoihin. Edellisenä syksynä mellakoitiin Fergusonissa, kun poliisi ampui 18-vuotiaan mustan nuorukaisen.

The Wire -sarjan luoja David Simon kuvasi mellakoita Baltimoressa: "On syntynyt kaksi Amerikkaa. Maani on muuttunut kauhutarinaksi." Simonin mukaan mellakat ovat loukkaus kuollutta nuorukaista kohtaan. "Jos pystyt vaatimaan muutosta tiiliskivi kädessä, on suuri riski, että hukkaat ja hukkaamme yhdessä tämän mahdollisen muutoksen hetken Baltimoressa."

Musta baltimorelainen autokauppias Vic Hayes taas kommentoi: "Asiat eivät muutu, ennen kuin valkoiset uskaltavat myöntää, että he vihaavat mustia. Mutta miksi? Emme me rakentaneet laivoja ja ylittäneet Atlantia, vaan valkoiset ne meidät tänne toivat."

Filmiryhmä: Kuuma ja kantaaottava Brooklyn. Yle Radio 1 torstaina 28.5. klo 17.20–18.00, uusinta tiistaina 2.6. klo 21.15 sekä Areenassa.

Teemalauantai Yle Teemalla 30.5.
Klo 21.00 Do the Right Thing – kuuma päivä (Do the Right Thing), USA 1989. Ohjaus Spike Lee. Pääosissa Danny Aiello, Spike Lee, John Turturro, Ossie Davis, Ruby Dee, Richard Edson, Giancarlo Esposito, Bill Nunn, John Savage, Rosie Perez, Joie Lee, Samuel L. Jackson.
Klo 22.35 Dave Chappelle’s Block Party, USA 2005. Dokumenttielokuva, ohjaus Michel Gondry.

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri