Hyppää pääsisältöön

Nakuteeri askartelutti 1970-luvun alun lapset

Mirja Ovaska ja Olli Soinio (1972).
Mirja Ovaska ja Olli Soinio juonsivat Nakuteeria 1972-1973. Mirja Ovaska ja Olli Soinio (1972). Kuva: Yle kuvanauha. Nakuteeri,mirja ovaska

1970-luvun alussa lapsuuttaan eläneet muistavat Nakuteerin, luovuuteen kannustaneen lastenohjelman. Samalla ohjelmapaikalla vuorotteli Hyrrä, jonka tehtävä taas oli valistaa lapsia tiedollisesti.

Ohjelmaa esitettiin viikoittain syksystä 1972 kevääseen 1973 ja sen esittäminen rytmitetysti Hyrrän kanssa perustui kasvatuspsykologien harkittuun näkemykseen siitä, miten parhaiten valistaa sekä lapsia että vanhempia television välityksellä.

Ensimmäisessä ohjelmassa materiaalina on savi. Mirja Ovaska kertoo eri savilaaduista ja kannustaa kokeilemaan myös ”maantien laidasta” löytyvää luonnonsavea. Saven polttaminen onnistuu kotioloissakin, sitä varten tarvitaan nuotio ja 800–900 asteen kuumuus. Kuusivuotias Mika Roos, kahdeksanvuotias Taina Vihuri ja kymmenvuotias Juhani Salo kuuntelevat ja saavat saviesineensä valmiiksi.

Seuraavassa Elävän arkiston otteessa Mika, Taina ja Juhani valmistavat omat t-paidat. Kuviot painetaan perunoilla ja lantuilla.

Viikkoa myöhemmin esitetyssä ohjelmassa Mika, Taina ja Juhani rakentavat leijat. Opettajana toimii Olli Soinio.

Soinion johdolla myös ”vuollaan kuvista juttuja” eli tehdään kuvakertomus. Leena Taipale (7), Ville Pajupuro (7), Juha Nättilä (11) ja Maunu Häyrynen (10) tekevät työtä käskettyä.

Nikkaroimaan päästään, kun rakennetaan sermeistä ”oma soppi”. Puutyöt sujuvat hyvin Juhani Salolta (10), Sanna-Kaisa Palolta (12) ja Riitta Lappalaiselta (13).

Kahdeksanvuotias Martti Malinen kertoo jutun kesälomaltaan. Arja Rinne opastaa, miten jutun voisi kuvittaa. Kuvan elävöittämiseksi lapset valmistavat sätkynukkeja. Martin lisäksi studiossa ovat Liina-Tiina Varjus (8) ja Juha Malinen (10).

”Osaat lukea lehtiä, mutta osaatko lukea kuvia”, kysytään valokuvia käsittelevässä ohjelmassa. Liina-Tiina, Martti ja Juha oppivat trikkikuvien salat ja tekevät niitä valokuvien avulla itsekin.

Valokuvasta on lyhyt matka elokuvaan. ”Elokuva on valoa ja varjoa, jota heijastetaan kankaalle.” Ovaska ja Soinio kertovat, miten elävät kuvat tallentuvat filmille ja esittävät itse tekemänsä elokuvan. Tässä ohjelmassa ei nähdä lapsia.

Joulukuussa 1972 ohjelmasta kuvattiin kaksi osaa poikkeuksellisesti värifilmille. Niistä ensimmäisessä näemme, miten Teija Vanhatalo (11), Sinikka Törmälä (11), Vesa Kujala (11) ja Juhani Salo (10) valmistavat nukketeatterin.

Viimeisessä Elävän arkiston otteessa Tuula Pukkila askartelee plärän, Aulis Salminen taitaa vatsastapuhumisen ja katsotaan Linnavuoren kansakoulun kolmasluokkalaisten tekemä animaatio. Lopuksi pyydetään katsojia kirjoittamaan muutaman minuutin mittainen näytelmä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto