Hyppää pääsisältöön

Elektronimusiikki alkoi surista Ylessä jo 1950-luvulla

Äänitarkkailija Bengt Johanssonin kädet radiostudion äänipöydän ohjaimilla.
Äänitarkkailija Bengt Johanssonin kädet radiostudion äänipöydän ohjaimilla. Kuva: Yle kuvanauha äänipöytä

Suomalaiset radiokuuntelijat pääsivät jo varhain hämmästelemään sähkömusiikin futuristisia piippauksia ja kokeilevia hälykonserttoja. 1960-luvun myötä Yleisradiosta tuli elektronisen äänitaiteen tärkeä tukija ja työpaja, vaikka pioneerityötä tehtiinkin usein alkeellisissa oloissa.

Äänitaiteilija ja musiikkihistorioitsija Petri Kuljuntausta selvitti kotimaisen elektronisen musiikin vaiheita uraauurtavassa kirjassaan On/Off vuonna 2002. Seuraavassa esitellään Kuljuntaustan kirjassaan esille nostamia, Yleen liittyviä historiallisia merkkipaaluja.

1950-luvulla Yleisradio seurasi nykymusiikin virtauksia muun muassa radioyhtiöiden nauhavaihdon avulla.

Studiotekniikan parissa työskenteleviä houkuttivat uusien laitteiden tarjoamat mahdollisuudet äänenmuokkaukseen. Vuosikymmenen lopulla tehtiin ohjelmia esimerkiksi avaruuden äänistä ja äänitystekniikan taikatempuista.

Uuden musiikin asiaa edisti radion musiikkipäällikköjen suopea suhtautuminen. Virkaa vuonna 1958 hoitanut Kai Maasalo järjestikin aiheesta ensimmäisen radiokeskustelun, johon osallistui joukko eturivin säveltäjiä.

Maasalon ohjelmassa kuultiin näytteitä mm. Karlheinz Stockhausenin ja Luciano Berion teoksista. Lisäksi radion musiikkitarkkailijana toiminut säveltäjä Bengt Johansson esitteli sähkömusiikin ääniä ja sointeja.

Tämä musiikki on kuin filmiltä matkasta Marsiin.― Joonas Kokkonen 1958

Keskustelijoita pohditutti eniten, hyljeksikö elektroninen taide tunnetta. Johansson puolusti modernia musiikkia vankimmin, mutta monet muutkin pitivät kosmisilta kuulostavia soundeja vähintään mielenkiintoisina, ellei suorastaan "fantastisina".

Suomalaisen sähkötaiteen sarastus

Vuonna 1958 syntyi myös Suomen ensimmäinen sähköteos, kun eurooppalaisesta nykymusiikista innostunut lehtijournalisti Martti Vuorenjuuri toteutti radiosovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma.

Vuorenjuuren "akustisessa kompositiossa" oli erikoista, ettei siinä käytetty lainkaan elektronisesti synnytettyä musiikkia. Kaikki äänet – helikopteria ja ambulanssia myöten – muokattiin näyttelijöiden puheesta nopeuksia muuttamalla, kaiu'uttamalla, nauhalenkeillä, päällekkäisellä kopioinnilla ym.

Uljasta uutta maailmaa työstettiin uudessa kuunnelmastudio Iirossa yhteensä 2,5 kuukautta, mutta kooste voitiin lopulta esittää vain studioon kootuille kutsuvieraille.

Tekijänoikeusongelmien tähden ohjelman radiointi viivästyi aina vuoteen 1966, jolloin lähetettiin myös Vuorenjuuren oheinen esittely työstään.

Pioneerit studiossa ja portaikossa

Ensimmäinen kotimainen musiikkiteos, joka pohjautui puhtaasti elektronisesti tuotettuihin ääniin, kuultiin vuonna 1960, kun sähkömusiikkia jo radio-ohjelmissaan tunnetuksi tehnyt Bengt Johansson valmisti Kolme elektronista etydiään.

Ylellä ei tähän aikaan ollut mitään erillistä elektronisen musiikin yksikköä, ja Johansson pystyttikin työtään varten tilapäisen "studion" kokoamalla eri tarkkaamoista joukon äänigeneraattoreita, useita nauhureita sekä viisikanavaisen mikserin.

Työläästi syntyneet harjoitelmat merkitsivät kuitenkin suomalaisen sähkömusiikin lähtölaukausta, vaikka ne tyylillisesti olivatkin sidoksissa perinteisempään musiikkiin.

Draama oli erityisen kiitollinen alue uusille jännittäville soinneille. Sähköisen äänitaiteen kolmas merkittävä pioneerityö olikin Usko Meriläisen musiikki Eeva-Liisa Mannerin näytelmään Eros ja Psykhe. Orkesteriosuuksien lisäksi esityksessä käytettiin konkreettisiin ääniin perustuvaa nauhamusiikkia.

Huhuilin itse portaikossa tekstin taustaksi.― Usko Meriläinen kirjassa On/Off 2002

Meriläinen työsti musiikkinsa vielä primitiivisemmissä olosuhteissa kuin Johansson: omalla vaatimattomalla itäsaksalaisella magnetofonillaan, jonka nauhoja hän leikkeli keittiösaksilla.

Materiaalina oli radiovastaanottimen häiriöääniä, kerrostalon rappukäytävässä nauhoitettua ääntelyä ja lasten laulua, koiran haukuntaa jne. Teos ensiesitettiin kuunnelmana toukokuussa 1963.

Elektronitaidetta arki- ja tilaustöinä

Tähän aikaan elettiin muutenkin suomalaisen elektronisen musiikin virkeintä kautta. Lajin merkittäviksi tekijöiksi nousivat muun muassa "Suomen radikaaleimmaksi säveltäjäksi" tituleerattu Otto Donner, visionäärinen soitinrakentaja Erkki Kurenniemi sekä säveltäjä ja arvostelija Erkki Salmenhaara. Kaikki tekivät myös yhteistyötä Ylen kanssa.

Vuonna 1963 julkisti ensimmäiset sähkösävellyksensä niin ikään Reijo Jyrkiäinen, joka siviilissä toimi Ylen äänitarkkailijana. Arkityö tarjosi ihanteelliset mahdollisuudet teknisten laitteiden ja tehostearkiston käyttöön.

Jyrkiäinen oli tärkeä radiofonian kehittäjä, teki ohjelmia elektronisesta musiikista ja avusti muitakin säveltäjiä Ylen tekniikan käytössä.

Julkisuudessa puhuttiin jopa Jyrkiäisen Ylessä pyörittämästä "elektronisen musiikin studiosta", mutta todellisuudessa hänkin joutui nauhasävellyksiään varten haalimaan tarvittavat laitteet talon eri tarkkaamoista.

Jyrkiäisen elektronisista siniäänistä ja kohinoista koostama tilausteos Idiopostic I kuultiin Radion nykymusiikin päivillä lokakuussa 1963.

Idiopostic on hienoimpia saavutuksia suomalaisen sähkömusiikin alkutaipaleella.― Petri Kuljuntausta: On/Off 2002

Yle oli aloittanut konserttisarjan vuotta aiemmin ja toi modernia musiikkia esiin myös Musica Nova -tapahtumissaan. Vuonna 1967 Yle järjesti Jyrkiäisen johdolla erityiset tietokonemusiikin päivät.

Jyrkiäisen tavoin Erkki Salmenhaara esitteli nykymusiikin suuntauksia lukuisissa radio-ohjelmissaan 1960-luvun alkuvuosista alkaen.

Elektroniakustisen musiikin isoin aalto laantui vuosikymmenen puoliväliin tultaessa, mutta Salmenhaara teki laajahkoja sähkötöitä tämän jälkeenkin. Lajin harrastukselle Suomessa olivat olennaisia Ylen tilaustyöt, kuten esimerkiksi vuonna 1970 lähetetty tv-ohjelma Maan aurinko.

Ekologia-aiheinen Maan aurinko tuotettiin yhteistyössä Unescon kanssa. Puolituntinen ohjelma on miltei läpisävelletty. Musiikki koostuu runsaasta kahdestakymmenestä, yleensä alle minuutin mittaisesta elektronimusiikkikatkelmasta.

Soundeja asiaan ja viihteeseen

Radio viljeli outoja ääniä huomattavasti televisiota ahkerammin. Etenkin 1960-luvun lopulla niillä ryyditettiin kuunnelmien lisäksi monia puheohjelmiakin.

Muun muassa Kari Rydman, joka oli kuulunut 1960-luvun alun radikaaliin säveltäjäpolveen, opasti radiolaisia uudenlaisten äänimaailmojen rakentamisessa.

Radion kokeilut olivat joskus hilpeitäkin. Muuan niistä oli Vuokko Jarvan valoa ja aurinkoa käsitellyt asiaohjelma, johon Rydman valmisti varsin avantgardistisen musiikkitaustan.

Ohjelmassa luettiin muinaisesta mytologiasta kertovia tekstejä sähköisesti muokattujen äänien säestyksellä. Yksi lukijoista oli tuolloinen Ylen toimittaja Paavo Väyrynen.


1960-luvun alun johtava nimi Otto Donner valmisti vuosikymmenen puolivälin jälkeen sähkömusiikkia lähinnä elokuvien ja monien kuunnelmien tarpeisiin. Hänen elektronisin teoksensa sitten 1960-luvun kiihkeimpien vuosien oli radiofoninen dramatisointi Vihreä eläin.

Luonnonsuojeluaiheiseen Marja Vesterisen tekstiin perustuva ohjelma voitti kokeellisten viihdeohjelmien Prix Jean Antoine -palkinnon Monacossa vuonna 1971. Donner hyödynsi musiikissaan Erkki Kurenniemen Sähkökvartetti- ja DIMI-soittimia.

Kokeellisuus järjestäytyy

Kokeellinen toiminta Ylessä perustui 1960-luvulla paljolti yksittäisten asianharrastajien intoon, jos kohta myös yhtiön oma luonne kulttuurilaitoksena mahdollisti verrattain kummallisetkin kokeilut sen suojissa.

1960-luvun lopulla elektronimusiikista kiinnostuneille järjestettiin muutamina vuosina seminaareja. Vuonna 1970 Yle organisoi Elektrotapahtuman, jossa soi uusin uusi surina- ja piipitystaiteen saralta. Erkki Kurenniemi esitteli tilaisuudessa vastavalmistunutta DIMI-instrumenttiaan.

Vuosikymmenen taitteessa radion musiikkiosaston alaisuuteen perustettiin erityinen kokeellisen musiikin ryhmä, ja vuonna 1973 aloitti virallisesti toimintansa Ylen kokeilustudio.

Päätös kokeilustudiosta oli merkittävä, ja studio tuottikin seuraavien vuosikymmenten mittaan melkoisen osan suomalaisesta sähkömusiikista ja radiofonisista teoksista.

Toiminnan moottoreina olivat muun muassa Antero Honkanen, Jarmo Sermilä, Åke Andersson ja Pekka Sirén.

Antero Honkasen vuonna 1976 tekemä ohjelma Äänten äärillä oli eräänlainen yhteenveto äänitaiteen mahdollisuuksista ja työkentästä.

Sävellyksessä Ikuisuuden planeetta kaikki äänet on muokattu puheesta.Äänten äärillä 1976

Ohjelma kertoo äänimaailman erikoisuuksista, kuuntelutottumuksista, kokeellisesta kuunnelmatuotannosta ja äänten muokkaamisesta. "Radion mahtitekijä on äänellinen kuvittelumaailma", Honkanen toteaa.

Äänten äärillä kertasi myös eräitä radion erikoisimpia musiikki- ja draamakokeiluja vuosikymmenien varrelta – vuoden 1958 Uljaasta uudesta maailmasta 1970-luvun sukkapuikkokonserttoon.

Artikkelin lähteinä on käytetty Petri Kuljuntaustan kirjoja On/Off (Like 2002) ja First Wave (Like 2008), Jukka Ruohomäen artikkelia Pioneers And Explorers (Finnish Music Quarterly 3/1998) sekä Musiikin suunta -lehden teemanumeroa 3/2013. Viimemainittuun sisältyy mm. Pekka Sirénin artikkeli Kokeellisesta toiminnasta YLE:ssä.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa