Hyppää pääsisältöön

Suomirock ylitti maiden ja median rajoja 1980-luvulla

1980-luvulla suomalainen rock syrjäytti hetkeksi iskelmän kevyen musiikin kaupalliselta valtaistuimelta. Kotimaan menestys synnytti uskoa myös kansainvällisiin pyrkimyksiin, vaikka todellisia läpimurtoja saatiin odottaa vielä vuosikaudet. Hannu Leidénin Havana Black ja Puka Oinosen Nights of Igunana kävivät kuitenkin jo kokeilemassa onneaan aina Kaliforniassa asti. Rockin menestys synnytti myös uusia medioita, paikallisradioiden rinnalla nousi lehtiä. Niistä tärkeimpiä oli Rami Kuusisen luotsaama Rumba. Rumbaan tuli töihin itse myös muusikkona toiminut ja myöhemmin Helsingin Sanomiin rocktoimittajaksi siirtynyt Ilkka Mattila.

1980-luvun suomalaista rockia käsitellyt dokumenttisarjani Kunnian kentät oli monella tavalla hyvin henkilökohtainen sarja. Olin itse elänyt nuoruuteni noina vuosina, vaikuttanut aktiivisesti rockpiireissä ja monet sarjan haastateltavat olivat ystäviäni. Niin myös kaikki tässä artikkelissa mukana olevat haasteltavat.

Hannu Leidén ja Havana Black olivat hyvin lähellä nousta Hanoi Rocksin jälkeen seuraavaksi kansainvälisillä markkinoilla läpimurron tekeväksi suomalaisyhtyeeksi. Bändillä oli periaatteessa kaikki kunnossa, ammattimaiset taustajoukot ja selkeät suunnitelmat. Se muuttikin Los Angelesiin ja kiersi Yhdysvalloissa. Kaikki kuitenkin romahti monen epäonnisen sattuman kautta ja yhtye palasi Suomeen, jossa se on hieman eri kokoonpanoissa toiminut harvakseltaan läpi vuosien. Hannu Leidén palasi toiseen ammattiinsa, tuottajaksi äänitysstudioihin.

Pekka "Puka" Oinosen Nights Of Iguana yritti sekin Kaliforniassa siipiensä kantavuutta. Yhtyeeltä puuttuivat kuitenkin kunnon taustavoimat ja bändi palasi soittaja kerrallaan. Niin teki myös yhtyeen kitaristi Pekka "Puka" Oinonen, joka oli ollut hensikiläisyhtyeiden peruskalustoa jo Maukka Perusjätkän yhtyeestä alkaen. Suomeen palattuaan Oinonen liittyi Lapinlahden Lintujen riveihin.

Elävälle arkistolle tekemieni julkaisujen yhteydessä olen käynyt läpi 345 1990-luvulla tekemääni haastattelua. Niistä ylivoimaisesti vaikein katsottava on ollut Rami Kuusisen haastattelu. Rami oli läheinen ystäväni, joka kuoli vaikeaan sairauteen, joka vaikutti vahvasti Ramin viimeisiin vuosiin. Tässä nähtävää haastattelua tehdesämme Rami oli jo sairastunut ja hän menehtyi muutama kuukausi myöhemmin. En aikoinaan käyttänyt haastattelua Kunnia kentät -sarjassa, enkä kyennyt katsomaan sitä vuosikausiin, kunnes kaksikymmentä vuotta sen tekemisen jälkeen katsoin sen Ramin hyvien ystävien seurassa vuosittaisessa tapaamisessa, jossa muistelemme ystäväämme.

Rami Kuusinen oli yksi 1980-luvun suomalaisen rockjournalismin keskeisiä hahmoja. Hän perusti yhdessä toisen pienlehtiveteraanin Miettisen kanssa Rumban, josta tuli merkittävä rocklehti. Rami työskenteli vuosikaudet sen päätoimittajana ja veti lehden läpi taloudellisesti vaikeiden vuosien.

Rumbassa työskenteli myös Ilkka Mattila, joka oli paitsi toimittaja myös kitaristi, joka soitti yhdessä Jimi Tenorin kanssa monissa eri yhtyeissä ja projekteissa. Ilkka Mattilasta tuli Rumban päätoimittaja Rami Kuusisen jälkeen ja myöhemmin hän siirtyi Helsingin Sanomiin, jossa hänestä tuli ehkä 1990-luvun ja 2000-luvun ehkä vaikutusvaltaisin suomalainen rocktoimittaja.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto