Kun arkkitehdin kunnianhimo ja kaupunkilaisten toiveet kohtaavat

Draamaa, kohteliaisuutta, ujoutta ja seksiä - niistä on tehty ALA Arkkitehtien suunnittelema Kuopion kaupunginteatterin uusi osa. Lappeenrannan teatterista on heidän mukaansa tulossa kulttuurin helmi kauppakeskukseen. Mutta mistä aineksista tehdään Helsingin keskustakirjasto? Ainakin kaupunkilaisten monista toiveista ja arkkitehtien kunniahimosta.

- Arkkitehtuurin historiassa on jatkuvaa aaltoliikettä sen suhteen, että otetaanko aktiivisempi ote, jätetäänkö näkyvämpi jälki, vai teeskennelläänkö, vetäydytäänkö syrjemmälle anonyymin ruudukon taakse, jota 60-70-luvun arkkitehtuuri viimeksi edusti Antti Nousjoki sanoo.

Hän ei ole vetäytyjä. Nousjoki on yksi pääosakkaista ALA Arkkitehdeissa, joka toimistona haluaa aktiivisesti jättää näkyvän jäljen. Aina kaupunkilaiset eivät ole olleet heidän kanssaan samaa mieltä. Rakenna minut -sarjassa nyt haastateltavina Antti Nousjoki ja Juho Grönholm. Tämä tarina sisältää pilvilinnoja, asukasyhdistyksiä, terassitaloja, norjalaisia, kansainvälisiä megatrendejä, useita metroasemia, vierailuluentoja New Yorkissa ja Dipolin muuttamisen Otaniemen päärakennukseksi. Mutta tässä on se suurin ja kaunein kohde, joka on työn alla juuri nyt. Helsingin keskustakirjasto.

Keskustakirjasto yrittää ottaa kivijalkakaupan jälkeisen otteen stadin urbaanista keskipisteestä

Arkkitehti Antti Nousjoki yllättää, mikä sinänsä ei yllätä. Nyt on kyse ALA Arkkitehdeista. Näin hän vastaa kysymykseen siitä, mihin kaikkiin tarpeisiin Keskustakirjastolta odotetaan vastausta?

- Monenlaisiin tarpeisiin. Kysymys Helsingin keskustan identiteetistä ei ehkä ratkea Keskustakirjastolla, mutta se ottaa siihen uuden kannan. Stockmann keskustan kiintopisteenä, kohtaamispaikkana ja ikään kuin keskustan määrittelijänä on laimentumassa aika huomattavaa vauhtia. Helsinkiläiset ovat olleet siitä sympaattisella ja vilpittömällä tavalla huolissaan - Pelastetaan Stocka.

Nousjoki viittaa Facebook-ryhmään Pelastetaan Stocka, jolla on 3000 jäsentä.

-Ei siinä välttämättä niin paljon sitä tavarataloa haikailla, vaan ollaan huolissaan stadilaisen urbaanin keskipisteen luonteesta, ja siitä, että kaupunki häviää maalaismaisemaan. Keskustakirjasto yrittää ottaa kivijalkakaupan jälkeisen otteen siitä urbaanista keskipisteestä.

Meidän kilpailuehdotuksen strategiana oli kokonainen julkinen asunto, missä on olohuone, keittiö ja työhuone. Ei välttämättä makuuhuonetta.

Onko keskusta tosiaan katoamassa maalaismaisemaan? Kirjasto ja kauppa, saako niistä puhua samassa yhteydessä? Kirjastolaitoksen epäkaupallisuus on lähes pyhä pohjoismainen hyve, siksi on epäpyhää, että Suomen odotetuinta uutta kirjastoa suunnitteleva arkkitehti vertaa sitä tavarataloon ja kivijalkakauppoihin. Mutta ALA Arkkitehdit on vähän tavallista särmikkäämpi ryhmä.

En usko, että kirjastoinstituution tarkoitus, että voi lainata ihan mitä vaan. Mutta ennen kaikkea kirjasto on ihmisille kohtaamispaikka.

Ennalta arvattavampi vastaus olisi sisältänyt sanaparin: kansalaisten olohuone. Tai sen, että moni odottaa keskustakirjastosta paikkaa, joka osalllistaa kansalaisia, vahvistaa kansalaisuutta. Se on muutakin kuin talo, josta lainataan kirjoja. Nykyäänhän kirjastoista voi jo lainata perheneuvojan tai poranteriä. Niistä sen sijaan Juho Grönholm ei innostu.

- En usko, että kirjastoinstituution tarkoitus, että voi lainata ihan mitä vaan. Mutta ennen kaikkea kirjasto on ihmisille kohtaamispaikka. Siellä ei välttämättä jutella tai kommunikoida keskenään, vaan siellä voi nähdä toisia ihmisiä.

Mutta. Hänestä kansalaisten olohuone on liian kapea ilmaus kuvaaman ALA Arkkitehtien suunnittelemaa Keskustakirjastoa.

– Meidän kilpailuehdotuksen strategiana oli kokonainen julkinen asunto, missä on olohuone, keittiö ja työhuone. Ei välttämättä makuuhuonetta.

Saunakin oli suunnitelmissa mukana, mutta kirjaston ulkopuolelle Makasiinien raunioon sijoitettuna.

Oikeassa hän on. Kyse on kokonaisesta asunnosta, jossa saa soittaa rumpuja, katsoa kansanvallan ja kulttuurin keskittymää kansalaisparvekkeelta, nousta ylös kirjataivaaseen. Katso kuvat. Lisää toiminnoista kuvateksteissä.

Draivia ja värisävystä äänestämistä

Draivi tehdä kansainvälisen tason arkkitehtuuria Suomessa. Ei ainoastaan saada jalansijaa Suomessa, vaan oikeanlaista jalansijaa.

Näin Juho Grönholm kuvailee ALA Arkkitehteja:

- Olemme herkkiä, kunnianhimoisia, rohkeita ja varovaisia.

Antti Nousjoki ja Juho Grönholm ovat pääosakkaita ja puolet perustajanelikosta, johon kuuluvat myös Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston. Toimistolla on jo väkeä noin 40.

Nousjoki korostaa, että heidät neljä perustajaa toi yhteen nimenomaa kunnianhimo.

- Draivi tehdä kansainvälisen tason arkkitehtuuria Suomessa. Ei ainoastaan saada jalansijaa Suomessa, vaan oikeanlaista jalansijaa. Ja kyllä se sitten heti sille tasolle meni sen ensimmäisen kilpailuvoiton myötä.

Siitä kilpailuvoitosta syntyi Norjaan Kristiansandin teatteri- ja konserttitalo Kilden, joka avattiin 2012, ja on saanut paljon näkyvyyttä osakseen. Edestä puinen Kilden on ulkoisesti tulevan Keskustakirjaston serkku, mutta toiminnoiltaan ne ovat hyvin erilaiset.

- Kilden on musta taikalaatikko, jonne vain liput maksaneet pääsevät aulasta sisään. Se on prosessilaitos, jossa samat asiat toistuvat joka ilta. Keskustakirjastossa melkein kaikki tila on yleisölle avointa ja joka päivä erilaisessa käytössä, Juho Grönholm kuvailee.

Kansalaisia on kuultava

Emme ole koskaan olleet mukana näin moniulotteisesti osallistavassa, kaupunkilaisia ja käyttäjiä kuuntelevassa prosessissa.

Oli arkkitehdeillä kuinka tahansa isot eleet, egot, ideat ja visiot, niin nykyään he tekevät suunnittelutyötä entistä enemmän käyttäjiä ja kansalaisia kuullen. Norjassa ALA Arkkitehdit olivat paljon tekemisissä Kildenissä työskentelevien eri ammattiryhmien kanssa.

- Norjassa äänestettiin seinien väristä. Siellä on menty demokratiassa liian pitkälle, tai ainakin pidemmälle kuin Suomessa, Grönholm kommentoi.

Keskustakirjastoa on suunniteltu alusta asti ja poikkeuksellisen perusteellisesti kirjaston ammattilaisten, mutta erityisesti kaupunkilaisten kanssa.

- Emme ole koskaan olleet mukana näin moniulotteisesti osallistavassa, kaupunkilaisia ja käyttäjiä kuuntelevassa prosessissa. Tietysti se arkkitehdin ehkä arkisin työ on tausta-,kommentointi- ja ideointimateriaalin läpi käyminen ja suodattaminen kohti tietynlaista synteesiä. Esimerkiksi nyt kun oli Keskustakirjaston kaverit –ryhmä, jonka kirjasto oli hienosti järjestänyt, niin me kerroimme alussa meidän näkökulmastamme, millainen suunnitelma on tällä hetkellä. Mutta emme ole istuneet siellä työryhmissä mesteroimassa, että: kulkaas. Ei tuollaista sovi miettiä.

Helsingin keskustakirjaston sivuilta saa hyvin käsityksen siitä, kuinka osallistava prosessi sen suunnittelu on. Klikkaa tästä.

Lisää kaupunkia ja New Yorkia Helsinkiin

Kyllä silloinkin koki, että tarjottiin jotain, mitä olisi muuten kukaan tehnyt

Tekohammastalot, tohvelit, hauen leukaluut - terassitaloilla on lempinimiä. Se kertoo siitä, että niihin ei suhtauduttu välinpitämättömästi. ALA Arkkitehtien visio uusista kortteleista Hanasaaren hiilikasan paikalle voitti kutsukilpailun 2006. Terassitaloja ei ole rakennettu - vielä. Grönholm ja Nousjoki muistuttavat kuorossa, että asemakaava on yhä voimassa. Ne voidaan vielä rakentaa, jos hiilikasa lähtee.

- Kyllä silloinkin koki, että tarjottiin jotain, mitä olisi muuten kukaan tehnyt. Se oli kutsukilpailu, josta neljää muuta työtä on täysin mahdotonta erottaa toisistaan. Ne edistävät lähes umpikortteliluonnostelua, jolla suurin osa Helsingin ranta-alueista, Arabianranta ja Jätkäsaari on toteutettu. Me tarjosimme siitä hyvin poikkeavan ratkaisun, Nousjoki muistelee.

Arkkitehtuurimuseossa oli vastikään näyttely toteutumattomista suunnitelmista. Se oli otsikoitu Pilvilinnoja - pöydälle jääneitä suunnitelmia. Terassitaloilla on toivoa, mutta Cloud Cityn pitäisi olla mukana seuraavassa pilvilinnojen näyttelyssä. Sitä ei rakenneta koskaan Merikortteliin Punavuoreen, mutta se herätti paljon reaktioita. Ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö tilasi ALA Arkkitehdeilta vision lisärakentamisesta omistamaansa kortteliin. Naapurit nousivat vastarintaan. Hanke kaatui.

- En mä usko, että se prosessi tai lopputulos oli kenellekään yllätys. Mutta hyvä yrittää itsekin suhtautua aika kiihkottomasti nimbyilyyn, kritiikkiin, tai vastustukseen. Samalla tavalla toivoisi kiihkottomuutta suunnitelmiakin kohtaan, Grönholm sanoo.

Sehän oli hyvin New York -henkinen projekti, Manhattanistä inspiroitunut, tietynlaisen pilven muotoinen.

Kiinnostavaa molemmista olisi ollut, että millainen keskustelu korttelista olisi käyty tänä päivänä. Muun muassa Lisää kaupunkia Helsinkiin Facebook-sivusto on avannut uudella tavalla keskustelua Helsingin lisärakentamisesta. Ryhmä muun muassa etsii aktiivisesti paikkoja kaupunigista, joihin voisi tulla lisärakentamista, joka mm. vahvistaisi keskustan palvelurakennetta, tiivistäisi kaupunkia ja säästäisi julkisia resursseja. ALA Arkkitehdit kannustavat miettimään vielä enemmän ylöspäin rakentamista.

- Keskustelun ei pitäisi olla: jokotai. Sehän oli hyvin New York -henkinen projekti, Manhattanistä inspiroitunut, tietynlaisen pilven muotoinen. Ja olen ymmärtänyt, että siellä tällaiset kiinteistökehityssienet käyvät hyvin moniulotteisia neuvotteluja asukasyhdistysten kanssa toiminnallisesta sisällöstä. Pitää parantaa puistoja. Pitää tarjota hyvin tarkkaan määritelty sekoitus uudenlaisia ravintoloita ja kahviloita, että saa oikeuden rakentaa ilmaan, täydentää keskeneräistä Manhattania.

Nousjoki korostaa, että ei Manhattan, eikä Helsinki ole valmis. Ja New Yorkista, jossa on rakennetaan jälleen ja ennakkoluulottomasti, olisi paljonkin ideoita tuotavana Helsinkiin.
Tänä vuonna ALA Arkkitehdit ovat olleet New Yorkissa usein. He ovat olleet yhdessä vierailevina opettajina New Yorkiin Columbian yliopistossa.

- Opetimme viimeisen vuoden opiskelijoiden kevätlukukauden suunnittelustudiokurssin 12 opiskelijalle, täysin oman näkemyksemme ja opetusohjelmamme mukaisesti. Veimme opiskelijat viikoksi Istanbuliin katsomaan kasvavaa ja muuttuvaa metropolia. Opiskelijat suunnittelivat kurssilla julkisia rakennuksia yhteisöille ja paikkoihin, joilla sellaisia ei ole, ja tutkivat julkisen ja yhteisen roolia maailmassa vuonna 2015.

Columbian yliopiston arkkitehtuurin maisterikoulu on Harvardin jälkeen Yhdysvaltain toiseksi arvostetuin arkkitehtuurikoulu.

#arkkitehtuurimatka. Löydät lisää ALA Arkkitehtien matkasta tästä artikkelista.
Mitä tuot tuliaisina New Yorkista ja Istanbulista arkkitehti?

Mutta kyllä mua huolestuttaa kansainvälisen arkkitehtuurin nykyinen megatrendi

Kun hahmottelen ALA Arkkitehteja oman käsialan omaavana toimistona, jolla on piirteitä entisajan auteur-asenteesta, mutta joka on nyt haastettu toimimaan vuorovaikutteisemmassa maailmassa. Sana auteur herättää närkästyneen vastareaktion.

- Arkkitehtuurin historiassa on jatkuvaa aaltoliikettä sen suhteen, että otetaanko aktiivisempi ote, jätetäänkö näkyvämpi jälki. Vai teeskennelläänkö, vetäydytäänkö syrjemmälle tällaisen anonyymin ruudukon taakse, jota 60-70-luvun arkkitehtuuri viimeksi edusti, Nousjoki reagoi. Juho Grönholm jatkaa.

- Ei se olisi mikään huono määritelmä, vaikka en usko, että se meidän kohdalla pitää paikkansa. Mutta kyllä mua huolestuttaa kansainvälisen arkkitehtuurin nykyinen megatrendi. Moni oli huolissaan wau-arkkitehtuurista ja tähtiarkkitehdeistä, mutta se mikä nyt on muodissa, tulee näyttää kenkälaatikkoarkkitehtuurilta 70-luvun alusta, jota ainakin minä pidän rumana, elämänhalua latistavana.

Muiden taloissa - ALA Arkkitehtien uudet teatterisalit liittyvät toisten suunnittelemiin tiloihin

Se ei ole ujo, väistyvä peltilaatikko takapihalla vaan se jatkaa samanalaisilla raskaus-, pysyvyys- ja rohkeusarvoilla kuin 60-luvulla tehtiin.

Keskustakirjasto ja Kilden ovat kokonaan ALA Arkkitehtien käsialaa, mutta monet heidän ajankohtaisista hankkeistaan vaativat toisensalaista vuorovaikutusta. Kuopiossa valmistui vastikään ALA Arkkitehtien lisäosa Risto-Veikko Luukkosen ja Helmer Stenrosin suunnittelemaan kaupunginteatteriin, joka on rakennettu vuonna 1963. Lappeenrannassa on työn alla kaupunginteatterin siirtyminen laajentuvan Iso-Kristiinan tavaratalon ylimpään kerrokseen.

Miten näissä hankkeissa, joissa liitytte muiden suunnittelmiin rakennuksiin, näkyy ALA Arkkitehtien jälki, Antti Nousjoki?

- Ei meidän tavoitteemme ole saada maailmaa täytettyä kaarevilla puuseinillä, vaan tehdä tilanteesta ja toiminnasta sopivan määrän draamaa, kohteliaisuutta ja ujoutta ja seksiä yhdistävä asia. On kyse sitten klassisen 60-luvun kaupunginteatterin käytännössä uudelleenrakentamisesta ja laajentamisesta, tai sitten täysin tavanomaisen kauppakeskuksen sisältä löytyvästä julkisen kulttuurin helmestä, niin tilanteet ovat aika poikkeuksellisia. Niissä syntyy toisistaan erilaisia lopputuloksia.

Kuopion kaupuniginteatterin uusi osa on globaalia modernia arkkitehtuuria.

- Kyllä se arvostaa sitä alkuperäisen rakennuksen arkkitehtuuria, siten että se ei ole ujo, väistyvä peltilaatikko takapihalla vaan se jatkaa samanalaisilla raskaus-, pysyvyys- ja rohkeusarvoilla kuin 60-luvulla tehtiin.

Hurjalla tavalla se on lähes sisustusprojekti, jossa teatteri on rakennusrungon vuokralaisena.

Lappeenrannassa uuden teatterin aula on suunniteltu pysäyttymään ihminen ennen esitystä, erottamaan tavaratalon humusta. Teatterin strategiana on vuokrata harjoitussalia muuhun käyttöön. Tämä voi olla kullan arvoinen idea kiristyvässa taloustilanteessa. Uusi kaupunginteatteri avataan 2016.

- Hurjalla tavalla se on lähes sisustusprojekti, jossa teatteri on rakennusrungon vuokralaisena. Toki se kerros, missä se on, on korkea ja osittain poikkeuksellisen muotoinen. Mutta siinä ei ole pysyvän monumentin muotoa. Silti se on ollut suunnittelutoimeksiantona hämmästyttävän samanlainen kuin nämä meidän tunnistettavat käsialarakennuksemme. Se kertoo siitä, että arkkitehdin työ liittyy toiminnallisuuden ratkaisemiseen. Monesti kuulee julkisuudessa esityksiä, että nyt ei haluta arkkitehtuuria, nyt halutaan vaan toimiva rakennus. Arkkitehtuuria on se toimiva rakennus.

Edellisiä herkempi haaste arkktiehdeillä on edessä Espoon Otaniemessä. ALA Arkkitehdit muuttavat Reima ja Raili Pietilän suunnittelman Dipolin konferenssikeskuksesta Aalto-yliopiston uudeksi päärakennukseksi. Ennen päärakennuksena toimi Alvar ja Elissa Aallon Otakaari 1. Dipoli on rakennuksena klassikko, jonka ideana on, että metsästäjien polku kulkee sen läpi. Siksi sisällä on kivilohkareita ja takka. Antti Nousjoki kysyy:

- Eikös se sovellu aika hyvin päämajaksi. Siinä on sellaista...

- Älä sano kotkanpesäsmäistä tunnelmaa, Juho Grönholm sanoo.

- James Bond -tunnelmaa. Siinä ole sellaisia päämajamaisia piirteitä. Se ansaitsee ison roolin siellä kampuksella se draama, mitä siinä rakennuksessa on. Se on rakennus, joka on hyvää vastalääkettä ylirationaaliselle suunnittelumetodiikalle.Pietilän ajatus virrasta, joka on muovannut tällaisenkin asian kuin Dipoli, joka on tietyllä tavalla jatkuva prosessi. Niin Pietilät sitä ainakin itse kuvailivat. He eivät kokeneet sitä niin valmis ja pyhä tällaisena. He on itsekin muokanneet sitä vuosien varrella ronskilla otteella. Nyt se on teitenkin rakastettu klassikko, jota tietysti kunnioitetaan hyvin paljon.

Mutta uuttakin heillä on työn alla Otaniemessä, yksi viidestä metroasemasta. ALA Arkkitehdeilla on työn alla viisi Länsi-Metron asemaa. Metroasematkin nyt monille arkkitehdeille uusi näytön paikka, mahdollisuus jättää jälki tästä ajasta.

Lue myös:
Homeiset rakennukset, tyhjä teatterikatsomo, maaseutumaiset tavoitteet – nämä asiat hiertävät Lappeenrannan valtuutettuja
Lappeenrannan kauppakeskusteatteri aloittaa "Kolmen pennin oopperalla"
Lappeenranta havittelee bussilasteittain turisteja uuteen teatteriin

Remontissa paljastunutta: Kuopion kaupunginteatteri oli notkollaan
"Kaikki on tehty vanhaa kunnioittaen" – Kuopion kaupunginteatteri avasi ovensa miljoonaremontin jälkeen

Glaspyramid stoppas efter starkt motstånd
Överraskning för arkitekten när Cloud City nobbas