Hyppää pääsisältöön

101 kirjasuositusta kesään

Kesämaisema: laituri, järvi, metsää, ihminen. Kuvateksti Kesän lukusuosituksia, #101kirjaa
Kesämaisema: laituri, järvi, metsää, ihminen. Kuvateksti Kesän lukusuosituksia, #101kirjaa Kuva: Yle / Eila Haikarainen 101kirjaa

Mietitkö mitä luet kesällä? Tässä sinulle suosituksia tunnetuilta kirjojen ystäviltä.

Olen kerännyt teille monta sataa suosittelijaa. Nyt alkaa kesän 101 suositusta. Kesän lukusuosituksia tulee joka päivä koko kesän ajan Twitterissä, näet suositukset myös tällä sivulla.

Haluatko sinä suositella muille parasta kesälukemista? Voit jakaa suosituksesi Twitterin välityksellä. Liitä silloin twiittisi mukaan tunniste #101kirjaa.

Voit jakaa oman kirjasuosituksesi jättämällä kommentin tämän artikkelin pohjalle.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri