Hyppää pääsisältöön

Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä vuonna 1978

Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

Saaristolaisten ainoa yhdysside mantereeseen kulkee meren kautta. Yhteysaluksena toimii pienikokoinen yhteyslautta M/S Rosala, joka kulkee väliä Kasnäs-Rosala, mutta talven kovina pakkasina sekään ei kulje ja liikkuminen mantereelta saareen suoritetaan jäiden päällä. Rosalan ja Hiittisen välinen etäisyys on noin kymmenen kilometriä. Hiittisten kirkonkylää ja Rosalaa yhdistää soratie ja pieni silta.

Hiittisillä sekä Rosalalla ovat pitkät perinteet. Asutusta on ollut jo viikinkiajalta lähtien. Hiittisten kylältä löytyy myös Suomen toiseksi vanhin säilynyt puinen ristikirkko, joka on valmistunut vuonna 1686.

Ohjelmassa kerrotaan saarten erikoisesta ikärakenteesta; 30–50-vuotiaiden ikäryhmä puuttuu saarelta täysin. Vaikka saaret kuuluvat kehitysalueiden lisätuki aluevyöhykkeeseen, se ei ole estänyt asukkaita muuttamasta pois.

Paikallisen pankkitoimihenkilön mukaan nuorten on vaikeaa löytää varsinaista kuukausipalkkaista työtä, joten heidän tulee työllistää itse itsensä. Tyypilliseksi elinkeinoksi saarella hän mainitsee muun muassa kalastuksen, kaupan ylläpitämisen ja veneiden kanssa työskentelyn.

Vivian Söderström työllistää itsensä kotiavustajana, joka auttaa saaren vanhempia asukkaita. Tämä onkin erittäin tärkeää työtä, sillä vanhukset tarvitsevat apua arkiasioissa ja valitettavan usein heidän omaisensa ovat muuttaneet mantereelle.

Hyvää ja arvokasta silakkaa syötetään eläimille rehuna, kun se ei ihmisille kelpaa.

"Meri on saaristolaisten vilja-aitta ja kalastus muodostaa tämänkin saaren peruselinkeinon, joka on kuitenkin uhattuna, Nuoria kun ei kalastajan ammatti tunnu houkuttelevan, vaikka työtä riittäisi", kertoo ohjelman selostaja.

Paikallisen kalastajan mielipiteet ammatista eivät ole mairittelevia. "Työ on raskasta, merellä on kylmää, pimeää sekä kurjaa. Mutta sen on vain pakko kelvata". Kalastaminen tuo leivän pöytään mutta se on kausiluontoista. Hän kertoo kalastavansa noin kahdeksan kuukautta vuodesta. Talvella jäät estävät kalojen kaupallisen narraamisen, joten silloin ei juurikaan tuloja ole.

Ohjelmassa kerrotaan, että kalan arvostus koetaan saarella kielteisenä. "Esimerkiksi hyvää ja arvokasta silakkaa syötetään eläimille rehuna, kun se ei ihmisille kelpaa. Ohjelmantekijöille se tosin maistui."

Maanviljelyä ei pidetä saaristossa kannattavana toimintana, vaikka joidenkin asukkaiden mielestä saarten eteläisen sijainnin vuoksi erikoisviljelylle olisi mahdollisuus. Peltojen pinta-alat ovat pienet ja karjaa on vähän. Koko saarella on vain muutama lypsylehmä ja pääosin maanviljely on omavaraista.

Jos ei olisi kesiä, ei olisi kauppaakaan.― Mats Wilson

Saaristokauppiaat Mats ja Britt-Marie Wilson kertovat kaupankäynnin olevan kelvollista kesällä, mutta talvella on hiljaisempaa. Kyläkaupan kerrotaan olevan myös tärkeä kohtauspaikka paikallisille, jotka tulevat sinne tapaamaan toisiaan.

Telakanpitäjä on optimistinen. Hän on paluumuuttajia, joka toiminut yrittäjänä kolme vuotta. Hänen mukaansa ihminen, jolla löytyy halua yrittää, pärjää saarella oikein mukavasti.

Ohjelmassa tutustutaan myös saaren kyläkouluun, jossa toimii yksi opettaja ja yhdeksän oppilasta. Opettaja Paula Wilsonin mukaan järjestely toimii hyvin. "Tämä on hyvä koulumuoto, koska täällä voi harjoittaa yksilökeskeistä opetusta. Jokaiselle oppilaalle jää hyvin aikaa ja täten he tuntevat itsensä tärkeiksi". Koululla on myös tärkeä asema koko kyläyhteisön kannalta. Siellä pidetään jumalanpalveluksia, lääkärin vastaanottoa, kokouksia sekä juhlia. Tulevaisuuden kannalta Wilson näkee tärkeänä sen, että nuoret kouluttautuisivat sellaisille aloille, jotka soveltuvat saaristoon.

Ohjelma sisältää ruotsinkielisiä haastatteluita, joihin ei ole käännöstekstejä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.