Hyppää pääsisältöön

Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä vuonna 1978

Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

Saaristolaisten ainoa yhdysside mantereeseen kulkee meren kautta. Yhteysaluksena toimii pienikokoinen yhteyslautta M/S Rosala, joka kulkee väliä Kasnäs-Rosala, mutta talven kovina pakkasina sekään ei kulje ja liikkuminen mantereelta saareen suoritetaan jäiden päällä. Rosalan ja Hiittisen välinen etäisyys on noin kymmenen kilometriä. Hiittisten kirkonkylää ja Rosalaa yhdistää soratie ja pieni silta.

Hiittisillä sekä Rosalalla ovat pitkät perinteet. Asutusta on ollut jo viikinkiajalta lähtien. Hiittisten kylältä löytyy myös Suomen toiseksi vanhin säilynyt puinen ristikirkko, joka on valmistunut vuonna 1686.

Ohjelmassa kerrotaan saarten erikoisesta ikärakenteesta; 30–50-vuotiaiden ikäryhmä puuttuu saarelta täysin. Vaikka saaret kuuluvat kehitysalueiden lisätuki aluevyöhykkeeseen, se ei ole estänyt asukkaita muuttamasta pois.

Paikallisen pankkitoimihenkilön mukaan nuorten on vaikeaa löytää varsinaista kuukausipalkkaista työtä, joten heidän tulee työllistää itse itsensä. Tyypilliseksi elinkeinoksi saarella hän mainitsee muun muassa kalastuksen, kaupan ylläpitämisen ja veneiden kanssa työskentelyn.

Vivian Söderström työllistää itsensä kotiavustajana, joka auttaa saaren vanhempia asukkaita. Tämä onkin erittäin tärkeää työtä, sillä vanhukset tarvitsevat apua arkiasioissa ja valitettavan usein heidän omaisensa ovat muuttaneet mantereelle.

Hyvää ja arvokasta silakkaa syötetään eläimille rehuna, kun se ei ihmisille kelpaa.

"Meri on saaristolaisten vilja-aitta ja kalastus muodostaa tämänkin saaren peruselinkeinon, joka on kuitenkin uhattuna, Nuoria kun ei kalastajan ammatti tunnu houkuttelevan, vaikka työtä riittäisi", kertoo ohjelman selostaja.

Paikallisen kalastajan mielipiteet ammatista eivät ole mairittelevia. "Työ on raskasta, merellä on kylmää, pimeää sekä kurjaa. Mutta sen on vain pakko kelvata". Kalastaminen tuo leivän pöytään mutta se on kausiluontoista. Hän kertoo kalastavansa noin kahdeksan kuukautta vuodesta. Talvella jäät estävät kalojen kaupallisen narraamisen, joten silloin ei juurikaan tuloja ole.

Ohjelmassa kerrotaan, että kalan arvostus koetaan saarella kielteisenä. "Esimerkiksi hyvää ja arvokasta silakkaa syötetään eläimille rehuna, kun se ei ihmisille kelpaa. Ohjelmantekijöille se tosin maistui."

Maanviljelyä ei pidetä saaristossa kannattavana toimintana, vaikka joidenkin asukkaiden mielestä saarten eteläisen sijainnin vuoksi erikoisviljelylle olisi mahdollisuus. Peltojen pinta-alat ovat pienet ja karjaa on vähän. Koko saarella on vain muutama lypsylehmä ja pääosin maanviljely on omavaraista.

Jos ei olisi kesiä, ei olisi kauppaakaan.― Mats Wilson

Saaristokauppiaat Mats ja Britt-Marie Wilson kertovat kaupankäynnin olevan kelvollista kesällä, mutta talvella on hiljaisempaa. Kyläkaupan kerrotaan olevan myös tärkeä kohtauspaikka paikallisille, jotka tulevat sinne tapaamaan toisiaan.

Telakanpitäjä on optimistinen. Hän on paluumuuttajia, joka toiminut yrittäjänä kolme vuotta. Hänen mukaansa ihminen, jolla löytyy halua yrittää, pärjää saarella oikein mukavasti.

Ohjelmassa tutustutaan myös saaren kyläkouluun, jossa toimii yksi opettaja ja yhdeksän oppilasta. Opettaja Paula Wilsonin mukaan järjestely toimii hyvin. "Tämä on hyvä koulumuoto, koska täällä voi harjoittaa yksilökeskeistä opetusta. Jokaiselle oppilaalle jää hyvin aikaa ja täten he tuntevat itsensä tärkeiksi". Koululla on myös tärkeä asema koko kyläyhteisön kannalta. Siellä pidetään jumalanpalveluksia, lääkärin vastaanottoa, kokouksia sekä juhlia. Tulevaisuuden kannalta Wilson näkee tärkeänä sen, että nuoret kouluttautuisivat sellaisille aloille, jotka soveltuvat saaristoon.

Ohjelma sisältää ruotsinkielisiä haastatteluita, joihin ei ole käännöstekstejä.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.