Hyppää pääsisältöön

Sekavaa ympäristövalvontaa

Cleantech-yhtiö yrititti piilottaa tarkastajilta jätekasaansa ainakin tuhat tonnia ulosteperäistä lietettä.
Cleantech-yhtiö yrititti piilottaa tarkastajilta jätekasaansa ainakin tuhat tonnia ulosteperäistä lietettä. Kuva: Yle, MOT komposti

Useat yritykset ovat käyttäneet hyväkseen löysää ympäristövalvontaa toistuvista kehotuksista välittämättä. Talvivaara ei ole ainoa toimija, jonka nimi löytyy listoista kerta toisensa jälkeen.

MOT halusi selvittää, kuinka paljon Suomessa rikotaan ympäristölupia.

Soittokierros Suomen ympäristökeskukseen, ympäristöministeriöön ja ELY-keskuksiin paljasti, että ympäristölupien rikkomuksia ei Suomessa tilastoida mitenkään.

Perusteluna tälle on se, että luvan ylittäminen on tulkinnanvaraista. Esimerkiksi päästöarvojen toistuvia ylityksiä ei välttämättä pidetä luvan rikkomisena, jos ylitykset eivät ole kovin suuria tai jos niitä tapahtuu harvoin. Myös puuttuminen ylityksiin on vaihtelevaa.

Koska ympäristölupien ylityksiä ei tilastoida, halusimme selvittää, miten lupia valvotaan. Mihin ja millaisin keinoin ELY-keskusten valvojat puuttuvat yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien toiminnassa?

Tilasimme kaikilta ympäristövalvontaa tekeviltä ELY-keskuksilta listauksen viimeisen kymmenen vuoden ajalta toiminnanharjoittajilleen tekemistä kehotuksista.

Vaikka suuria johtopäätöksiä ympäristövalvonnan tilasta ei tietopyynnön perusteella pystytä tekemään, yksi asia on selvää: ympäri Suomen löytyy lukuisia tahoja, joita kehotetaan vuodesta toiseen samoista rikkeistä. Talvivaara ei ole ainoa yritys, jonka nimi löytyy listoista kerta toisensa jälkeen.

Valvoja jyrähtää
kehotuksella

Kehotuksen tarkoituksena on ilmaista valvontaviranomaisen kannanotto käsillä olevaan epäkohtaan, kertoo 2014 ympäristösuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas. Tavoitteena on saattaa tilanne lainmukaiseksi. Viranomaisen pitäisi ryhtyä riittäviin valvontatoimiin, jos laiminlyönti jatkuu.

Kehotus voi pitää sisällään monenlaisia asioita . Se voi olla kehotuksia toimiin ympäristön suojelemiseksi, kehotus antaa haluttu tieto tai raportti, kehotus lupamääräyksien noudattamisesta tai maaperän puhdistamisesta, ympäristöluvan hakemisesta tai liittymisestä jäterekisteriin. Kehotuksia voi löytyä myös esimerkiksi tarkastusmuistioiden sisältä, jolloin ne eivät tilastoidu kehotuksiksi.

Laillisuusvalvontaopas toteaa, että kaikki kehotukset, myös suullisesti annetut, pitäisi kirjata. Tämä ei kuitenkaan toteudu.

Keskusteluissa ELY-keskusten kanssa sekä tekemästämme selvityksestä kävi ilmi, että valvontakäytännöt vaihtelevat suuresti eri keskusten välillä.

Myös annettujen kehotusten määrä vaihteli suuresti ELY-keskusten välillä. Siinä tilanteessa, missä toinen ELY antaa kehotuksen, joissain ELY-keskuksissa jaetaan niin kutsuttuja ”huomautuksia”, joita voidaan pitää lempeämpänä valvonnan muotona.

Sakkojen uhalla
toimenpiteisiin

Kovempiin keinoihin – kuten uhkasakkoihin – joudutaan turvautumaan silloin, kun kehotus ei johda toivottuun tulokseen. Tällöin valvoja voi tehostaa määräystä esimerkiksi uhkasakon uhalla.

Valvontaviranomaisen tulee harkita tutkintapyynnön tekemistä poliisille siinä vaiheessa, kun voidaan todeta laiminlyönnin olevan tietoista, eikä toiminnanharjoittaja ryhdy oma-aloitteisesti tai viranomaisen kehotuksesta korjaamaan tilannetta.

Käytännössä tutkintapyyntöjä tehdään äärimmäisen harvoin, siitä huolimatta että toistuvia velvoitteiden rikkomuksia näyttää ilmenevän jatkuvasti.

Ympäristövalvonnan
uudet suunnat

Ympäristövalvontaa yritettiin terävöittää 2012 valvontaohjeita tiukentamalla. Myös hallituksen esityksessä uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (HE 214/2013) todettiin, että ympäristönsuojelulain mukaisia valvonta- ja pakkokeinoja ei käytetä täysimääräisesti lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi.

ELY-keskusten taustahaastattelujen perusteella kynnys puuttua luparikkomuksiin onkin laskenut uusien ohjeiden myötä. Myös yhteistyö eri viranomaisten välillä on parantunut. Lisäksi viime syksyn uudistus ympäristösuojelulakiin teki lakisääteiseksi valvontasuunnitelmat, jotka lähtevät riskien kartoittamisesta.

MOT:n selvitys ELY-keskusten tekemistä kehotuksista paljastaa, että kohtelias ja neuvotteleva valvontatyyli ei kuitenkaan riitä, kun yrityksellä ei ole halua toimia ympäristölupansa mukaisesti.

Vaikka valtaosa toiminnanharjoittajista noudattaa ympäristölainsäädäntöä, tarvitaan ympäristön suojelemiseksi tehokkaita hallinnollisia valvontakeinoja sekä tarvittaessa rikosoikeudellisia toimenpiteitä – ja rohkeutta käyttää näitä.

Vässyköinti ei ole kuitenkaan ympäristövalvonnan puutteiden suurin ongelma, vaan huutava resurssipula. Alueellisten ympäristökeskuksien siirtyminen osaksi ELY-keskuksia herätti paljon kritiikkiä vuonna 2010. Nähtiin, että ympäristönsuojelu jää elinkeinoelämän jalkoihin.

Tänä vuonna ympäristöministeriön asettama työryhmä teki esityksen uudesta ympäristövalvonnan ohjeesta. Siinä todetaan, ettei henkilöstövähennyksiä ELY-keskuksissa voida suorittaa, ilman että siitä aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia valvonnan järjestämiseen.

Toukokuussa ELY-keskusten ympäristövastuupuolelta irtisanottiin 27 työntekijää yt-neuvotteluiden lopputuloksena.