Hyppää pääsisältöön

Sellainen on puhelin

Olipa kerran aika, jolloin puhelimessa oli piuha. Mutta lankapuhelinkin tarjosi monenlaisia palveluja. ”Neiti Aika” piti 1960-luvun kiireiset ihmiset aikataulussa, sääpalvelu kertoi kelin ja palvelevasta puhelimesta saattoi kuunnella vaikka päivän ruokavihjeen.

Vuonna 1967 valmistunut Fennada-Filmin lyhytelokuva kertoo Helsingin Puhelinyhdistyksen palveluista. Ajan tavan mukaan kysymyksessä ei ole pelkkä mainos vaan juonellinen tarina, päärooleissa Thelma Ramström ja Pekka Laiho.

Nuori mies kohtaa kauniin neidon. Seurauksena on rakastuminen, seurustelu, avioliitto ja tietysti myös kaksi kaunista lasta eli peräti kaksoset. Ja kaikissa käänteissä tarvitaan tietysti puhelinta ja sen palveluja.

Filmi on myös mainio ajankuva 1960-luvun kodin sisustuksesta ja isoine kirjoituskoneineen konttorien varustuksesta.

Vuonna 1967 Helsingin Puhelinyhdistyksen toiminta-alueella oli 330 000 puhelinta, joilla soitettiin noin miljoona puhelua päivässä. Automaatio teki tuloaan, mutta osa palveluista toimi vielä käsivälitteisesti.

Kaukopuhelut ja varsinkin ulkomaan puhelut piti tilata, ja vielä 1970-luvulla ulkomaan puhelua saattoi joutua odottamaan jopa kymmeniä minuutteja.

Helsingin Puhelinyhdistyksen perusti senaatin luvalla Daniel Wadén vuonna 1882. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.

Vuotta aiemmin eli vuonna 1881 puhelinlaitos oli perustettu Turkuun. Vuonna 1882 vuorossa olivat Helsingin lisäksi myös Viipuri ja Tampere.

Helsingin Puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin vuonna 1994 Helsingin Puhelin Oy:ksi. Vuonna 2000 siitä tuli Elisa Oyj. Nimi Elisa tulee sanoista elektroninen sanomavälitys.

Näyttelijä Pekka Laiho puhuu lankapuhelimessa
Puhelimen avulla voi päätyä vaikka naimisiin ja isäksi. Roolissa Pekka Laiho. Näyttelijä Pekka Laiho puhuu lankapuhelimessa Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaappaus elävä arkisto
Miehet vetävät puhelinkaapelia
Vuonna 1967 Helsingin Puhelinyhdistyksen alueella oli puhelinkaapelia 900 000 kilometriä. Miehet vetävät puhelinkaapelia Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaappaus elävä arkisto
  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto