Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tiesitkö tämän makeutusaineista?

Makeutusaineiden nimet, grafiikka
Makeutusaineiden nimet, grafiikka Kuva: YLE makeutusaineet

Makeutusaineita on EU:ssa käytössä jo 18. Ei ihme, että nimien ja E-koodien perässä on vaikea pysyä. Stevia näkyy mainoksissa isolla, mutta tuotteessa sitä on prosentin osasia. Kolajättien kevytlimuissa sukraloosi ja aspartaami vaihtelevat sen mukaan, miten makeuttajien julkinen imago vaihtelee. Aspartaami työllistää elintarvikeviranomaisia. Kokosimme tietoja viidestä yleisesti käytetystä kevytmakeuttajasta.

Asesulfaami K (E-koodi 950)

  • 100-200 kertaa makeampaa kuin sokeri
  • Asesulfaami K päätyy vedenpuhdistuslaitosten kautta vesistöihin.
  • Ylin hyväksyttävä saanti käyttäjän painokiloa kohti (englanniksi ADI): 9 mg/kg/vrk
  • Suurin sallittu määrä juomissa on 350 mg / litra. Tällaista juomaa 60-kiloinen aikuinen voisi juoda 1,5 litraa päivässä.
  • Asesulfaami K:ta käytetään useissa ksylitol-tuotteissa - joko arominvahventeena tai makeuttajana (ks. ksylitoli alla).
  • Asesulfaami K ei juuri imeydy ihmisen elimistöön. Se päätyy vedenpuhdistuslaitosten kautta vesistöihin.

Aspartaami (E-koodi 951)

  • Noin 200 kertaa makeampaa kuin sokeri
  • Ylin hyväksyttävä saanti käyttäjän painokiloa kohti (englanniksi ADI): 40 mg/kg/vrk
  • 60-kiloinen aikuinen voi juoda 10 litraa aspartaamilla makeutettuja juomia päivässä.
  • Litrassa Coca Cola Lightia* tai Pepsi Maxia** on noin 240 mg aspartaamia (suurin sallittu määrä olisi 600 mg/litra). 60-kiloinen aikuinen voi siis juoda 10 litraa näitä aspartaamilla makeutettuja juomia päivässä. Kolajuomissa on yleensä myös asesulfaami K:ta, mutta sen saantiraja lasketaan erikseen.
  • Aspartaami on työllistänyt Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:a. Se on todennut aspartaamin turvalliseksi peräti neljä kertaa 2000-luvulla, viimeksi joulukuussa 2013. Silti aspartaami herättää edelleen keskustelua.
  • Viime vuosina on EU:ssa sallittu kaksi aspartaamin johdannaista. Nämä uudet makeutusaineet ovat todellisia tehoaineita eli tuhansia kertoja sokeria makeampia: Neotaami (E961) hyväksyttiin 2009 ja advantaami (E969) hyväksyttiin 2014.

* Coca-Colaa valmistava Sinebrychoff kertoi kysyttäessä Coca-Cola Lightin aspartaamimäärän. Asesulfaami K:n määriä ei kerrottu, ei myöskään Coca Cola Zeron makeutusainemääriä.

** Pepsi Maxia valmistava Hartwall ei paljasta makeutusaineiden määrää. Löysimme Pepsi Maxin aspartaamipitoisuuden netistä (tieto vuodelta 2011).

Sukraloosi (E-koodi 955)

  • 500-600 kertaa makeampaa kuin sokeri
  • Ylin hyväksyttävä saanti käyttäjän painokiloa kohti (englanniksi ADI): 15 mg/kg/vrk
  • Maustetuissa hapanmaitotuotteissa suurin sallittu määrä on 400 mg/ litra. Jos rahkassa olisi tämä määrä, 60-kiloinen voisi syödä päivässä reilut kaksi litraa eli 12 pikarillista rahkaa.
  • EU salli sukraloosin 2004 ja sen käyttö lisääntyi nopeasti muun muassa proteiinituotteissa. Esimerkiksi "pitkää ikää" lupaavat trendikkäät Skyr-rahkat makeutetaan enimmäkseen sukraloosilla (sekä asesulfaami K:lla).
  • Kolajättien kevytlimuissa sukraloosi ja aspartaami vaihtelevat.
  • Kolajättien kevytlimuissa sukraloosi ja aspartaami vaihtelevat. Suomen Coca-Cola Lightissa oli sukraloosia 2006-2009. Sen jälkeen palattiiin aspartaamiin. USA:ssa myytävän Diet Pepsin aspartaami vaihtuu sukraloosiksi elokuussa 2015, imagosyistä. Suomen Pepsi Max jatkaa aspartaamin ja asesulfaami K:n käyttöä.
  • Sukraloosi päätyy vedenpuhdistuslaitosten kautta vesistöihin. Makeutusaineita käytetään vesistötutkimuksissa "merkkiaineina": Jos joesta löytyy sukraloosia tai asesulfaamia, sieltä löytyy todennäköisesti esimerkiksi lääkejäämiä.

Stevia (E-koodi 960, oikea nimi stevioliglykosidit)

  • 200-400 kertaa makeampaa kuin sokeri
  • Ylin hyväksyttävä saanti käyttäjän painokiloa kohti (englanniksi ADI): 4 mg/kg/vrk
  • Suurin sallittu määrä virvoitusjuomissa on 80 mg/litra. Tällaista juomaa 60-kiloinen voisi juoda 3 litraa päivässä.
  • Steviatuotteita hehkutetaan "täysin luonnonmukaisiksi". Ilmeisesti stevioliglykosidit uutetaankin edelleen steviakasvin lehdistä. Niitä osataan kuitenkin valmistaa myös kemiallisesti. "Steviapohjainen" tai "steviasta johdettu" ei myöskään takaa, että makeutuaine olisi kokonaan steviakasvista peräisin.
  • Steviakasvit ovat on alunperin kotoisin Etelä-Amerikasta. Tuotanto on kuitenkin maailmanlaajuista. Esimerkiksi Dansukker SteviaSokerin stevioliglykosidit tuotetaan Malesiassa kasveista, jotka on viljelty Kiinassa ja Keniassa.
  • Steviaa osataan jo valmistaa kemiallisesti.
  • Stevia tai steviakasvi lukee usein pakkauksessa isolla, vaikka ainetta on vain äärimmäisen pieni osuus. Esimerkiksi Hermesetaksen stevia-kiteessä stevioliglykosideja on 0,7 prosenttia, toista makeutusainetta erytritolia yli 99 prosenttia.
  • Hartwallin steviaa sisältävät Jaffa Super -juomat ilmestyivät kauppoihin saman tien, kun EU hyväksyi lisäaineen vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2013 Hartwall kokeili steviaa sisältävää karpalolonkeroa, mutta se ei käynyt kaupaksi.
  • Steviaa sisältävä Pepsi Next tuli kauppoihin 2014. Kilpailija Coca-Cola ei paljasta, aikooko se tuoda oman vastineensa Coca Cola Lifen markkinoille Suomessa. Nyt vain verkkokauppa.com myy Lifeä.

Ksylitoli (E-koodi 967)

    Vain täysksylitolipurkkaa saa markkinoinnissa väittää terveellisiksi.
  • Yhtä makeaa kuin sokeri
  • Ei ylärajaa päivittäiselle saannille
  • Ksylitolin toinen nimi koivusokeri vie ajatukset kesäiseen metsään. Ksylitolia valmistetaan kuitenkin kemiallisesti, pääasiassa koivun kuituaineesta, joka on sellun valmistuksen sivutuote. Ksylitolin valmistuksessa käytetään myös monia muita raaka-aineita.
  • Vain täysksylitolipurkkaa saa markkinoinnissa väittää terveellisiksi. EU on hyväksynyt terveysväitteen "täysksylitolipurukumi vähentää kariesriskiä lapsilla". Monissa täysksylitolipurukumeissa on myös asesulfaami K:ta arominvahventeena.
Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.