Hyppää pääsisältöön

Keskustelua kaupan alasta orkesterin ja käärmenaisen siivittämänä

1970-luvun alussa esitetyssä Kansalaisen tietolaari -sarjassa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä kansalaisten ja virkamiesten voimin. Kymmenennessä jaksossa keskusteltiin kaupan alasta. Lähetys oli yhdistelmä suorana lähetettyä keskustelua ja ohjelmanumeroita sekä nauhoitettuja reportaaseja.

Elannon myymälänhoitaja Marja Jääskeläinen esittelee kaupan pesutiloja
Myymälänhoitaja esitteli Elannon kaupan puutteellisia saniteettitiloja. Elannon myymälänhoitaja Marja Jääskeläinen esittelee kaupan pesutiloja Kuva: Yle kuvanauha marja jääskeläinen

Helsingin työväenopistolta lähetettävään tilaisuuteen on saapunut keskustelemaan Elannon johtoa, valtion virkamiehiä, ammattiyhdistysliikkeen edustajia, asiantuntijoita sekä joukko kaupan alan työntekijöitä. Tilaisuuden juontavat toimittajat Reino Paasilinna ja Paavo Kähkölä.

Yleisön kiperiin kysymyksiin on vastaamassa muun muassa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) lakimies Tarja Halonen. Elantoa edustavat pääjohtaja Ylermi Runko sekä johtajat Matti Tamminen ja Jorma Seppänen. He olivat työnantajapuolelta ainoat osallistujat, muiden yritysten johtoa ei pyynnöistä huolimatta saapunut tilaisuuteen.

Miss Pamela esiintyy Kansalaisen tietolaari -keskusteluohjelmassa
Ohjelmanumerona nähtiin "Miss Pamelan" käärmetanssi Miss Pamela esiintyy Kansalaisen tietolaari -keskusteluohjelmassa Kuva: Yle kuvanauha tanssija
Tennispalatsi vuonna 1973
Anttilan ensimmäinen itsepalvelumyymälä sijaitsi Helsingin Tennispalatsissa Tennispalatsi vuonna 1973 Kuva: Yle kuvanauha tennispalatsi
Elannon myymälä
Vuosina 1964-70 lopetti toimintansa yli 3000 pientä elintarvikemyymälää Elannon myymälä Kuva: Yle kuvanauha elanto

Lähetys alkaa juhlallisesti Tirolilaismarssilla, jonka soittaa puhallinorkesteri "K".

Keskustelun lomassa nähtävissä inserteissä kerrotaan työntekijöiden oloista. Keskon varastotyöntekijät, Elannon myymälänhoitaja ja Kalle Anttila Oy:n myyjät kertovat sosiaalitilojen puutteista ja kurjista työoloista. Murheen aiheita ovat mm. alkeelliset saniteettitilat kuten riukuvessa, kylmät oltavat varastossa ja kunnollisten sosiaalitilojen puute.

Eräs tilaisuuteen osallistuvista myyjistä vaatii vastausta siihen, miksi myymälätiloihin ja mainontaan panostetaan suuria summia, muttei työntekijöiden tiloihin. Kalliisti remontoidut myymälät kummeksuttivat, sillä samaan aikaan työntekijät joutuivat kärsimään vetoisista ja haisevista varastotiloista sekä sosiaalitilojen puutteesta.

Elannon pääjohtaja Ylermi Runko toteaa ettei vanhoihin pieniin lähimyymälöihin ole kannattavaa enää investoida, mutta uudempiin kyllä. Jukka Lehtosalo Helsingin työsuojelupiiristä kommentoi, että muun muassa teollisuuden alalla on tapahtunut paljon parannuksia uuden työturvallisuuslain myötä ja kaupoille on luvassa ongelmia jollei sielläkin ala parannuksia tapahtumaan. Kommentti saa yleisöltä innokkaat aplodit.

Lähetyksessä nähtävässä kaupan alan tilannekatsauksessa Pentti Fagerholm kertoi uutisia kauppakuolemista ja niiden vaikutuksista. Monet kauppiaat olivat vaikeuksissa ja tuhannet pienet elintarvikemyymälät olivat saaneet jo väistyä isojen markettien tieltä.

Katsauksessa todetaan suurtavaratalojen suosivan tiettyjä kuluttajia ja syrjivän toisia. Autottamat, matalapalkkaiset, sekä ne joilla ei ollut "suuria nykyaikaisia säilytystiloja" kärsivät muutoksesta, kun taas varakkaat, autolliset ja tilavasti asuvat saattoivat hyödyntää markettien etuja.

Tilaisuuden loppupuolella (videolla kohdassa 1h 25 min) nähdään erikoinen väliohjelma. Lavalle astuu Anttilan työntekijä, Miss Pamelaksi titulaarattu nainen, joka tanssii yleisölle käärmetanssin. Lavalla olevan korin kätköistä hän kaivaa esiin valtavan käärmeen.

Esityksen jälkeen keskustelu jatkuu vielä hinnoittelusta, elintarviketeollisuuden monopolisoitumisesta, eläkkeistä sekä työterveyshuollosta.

Tilaisuuden päätteeksi orkesteri soittaa sävelmän "Hiljaista kuin huopatossutehtaassa".

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto