Hyppää pääsisältöön

Ei nimi dinosaurusta pahenna

Lentävä hirmulisko pteranodon. Maalaus Heinrich Harder (1858-1935)
Lentävä hirmulisko pteranodon. Maalaus Heinrich Harder (1858-1935) Lentävä hirmulisko pteranodon. Maalaus Heinrich Harder (1858-1935) Kuva: Wikimedia Commons/ Heinrich Harder pteranodon

Dinosauruksia ja lentoliskoja kutsutaan niiden tieteellisillä nimillä, ja nimien alkuperä on kirjava. Hirmuliskoja on nimetty muun muassa niiden koon, hammaskaluston, siipien, paikannimien ja tutkijoiden mukaan. Eräs dinosauruslaji on jopa saanut nimensä brittiläisen rockyhtye Dire Straitsin nokkamiehen Mark Knopflerin mukaan. Dinosauruksista ei tiedetä vielä kaikkea. Kun tiede kehittyy, vanhoistakin löydöistä saadaan uutta tietoa.

Paleontologi Mikko Haaramo kertoo, että Suomen maaperälläkin on vaeltanut aikoinaan dinosauruksia. Niiden fossiileja meiltä ei kuitenkaan löydy.

- Suomen maaperä on ollut vedestä paljaana ilmeisesti noin 360 miljoonaa vuotta. Tänä aikana dinosaurukset ovat eläneet Suomessa, mutta koska täällä ei ole tapahtunut minkäänlaista kerrostumista tuona aikana, ei meillä ole säilynyt niistä fossiileja.

Suomen maaperälläkin on vaeltanut aikoinaan dinosauruksia. Niiden fossiileja meiltä ei kuitenkaan löydy.

Meitä lähimmät fossiilit dinosaurusten ajalta löytyvät Etelä-Ruotsista Skånesta, mistä on löydetty muun muassa merimatelijoiden fossiileja ja esimerkiksi tyrannosauridien eli Tyrannosaurus rexin kanssa samaan dinosaurusheimoon kuuluvien eläinten hampaita.

Mutta miksi dinosauruksista käytetään niiden vierasperäisiä, eli tieteellisiä nimiä? Eihän ilvestäkään kutsuta nimellä Lynx lynx. Mikko Haaramo kertoo, että kyseessä on tieteellisen nimeämiskäytännön verrattain lyhyt historia.

- Ilveshän on hyvin vanha suomalaisugrilainen nimi. Vasta myöhemmin 1700-luvulla ilvekselle on annettu Carl von Linnén toimesta tämä tieteellinen nimi Lynx lynx. Eläin on ollut suomen kielessä ilves ennen kuin mitään tieteellistä nimeämiskäytäntöä on edes ollut olemassa, kun taas tyrannosaurus on annettu vasta sen jälkeen, kun nimeämiskäytäntö on ollut voimassa. Tyrannosaurukselle ei ole aiemmin vakiintunut mitään suomenkielistä nimeä, Haaramo selittää.

Vanhoissa dinosauruksista kertovissa kirjoissa 1900-luvun alkupuolella tyrannosauruksesta on hyvin usein käytetty myös termiä tyrannilisko. Mikko Haaramo kertoo, että käännöslinjasta on kuitenkin pyritty pääsemään eroon, koska nimien kääntäminen on tietyssä mielessä tarpeetonta.

-Saurus, -don, -raptor vai joku muu?

Ensimmäinen dinosaurus nimettiin tieteellisesti vuonna 1824. Kyseessä oli petodinosauruksiin kuulunut Megalosaurus, joka tarkoittaa isoa matelijaa. Vuotta myöhemmin nimettiin toinen löydetty uusi matelijamuoto, jolle annettiin nimeksi Iguanodon. Nimi tarkoittaa iguaanin hammasta, koska löydetyn matelijan hammas oli samankaltainen kuin eteläamerikkalaisten iguaaniliskojen.

- Vuonna 1842 englantilainen luonnontutkija Sir Richard Owen nimesi nämä eläimet muutamien muiden samankaltaisia piirteitä omaavien eläinten kanssa hirmuliskoiksi. Lähtösanoina olivat kreikan deinos, joka tarkoittaa hirmuista ja kauheaa ja sauros, joka tarkoittaa matelijaa tai liskoa, paleontologi Mikko Haaramo kertoo.

Tyrannosaurus rex museossa Washington D.C:ssä.
Tyrannosaurus rex museossa Washington D.C:ssä. Tyrannosaurus rex museossa Washington D.C:ssä. Kuva: Wikimedia Commons tyrannosaurus rex

Dinosaurusten nimissä on erilaisia päätteitä. Haaramo kertoo, että päätettä -saurus käytetään yleensä silloin, kun kyseessä on jollakin tavalla matelijamainen eläin. Ptero tarkoittaa puolestaan siipeä, ja don hammasta.

- Jos dinosauruksella on hampaita, eläin nimetään hampaan mukaan. Esimerkiksi Pteranodonin nimessä on tuo ptero eli siipi. Siinä on myös o, joka tarkoittaa ei, sekä don eli hammas. Lopputuloksena on siivekäs, ei-hampaallinen, Haaramo tulkkaa.

Kaikilla dinosauruksilla ei kuitenkaan ole hampaita. On olemassa suuri joukko hirmuliskoja, joilla on hampaiden sijasta nokka.

- Niitä, jotka elävät yhä, kutsutaan linnuiksi. Niitä jotka eivät elä, kutsutaan dinosauruksiksi.

Suurin osa dinosaurusten nimistä on saurus -päätteisiä. Paleontologi Mikko Haaramo kertoo, että kuitenkin melko hiljattain, vuoden 1993 jälkeen on löydetty tietyn dinosaurusheimon, dromaeosauridaen heimon dinosauruksia. Niille on jostain syystä usein annettu pääte -raptor.

- Nehän olivat näitä Jurassic Parkin pahiksia.

Raptor tarkoittaakin saalistajaa ja petoa. Aiemmin kyseisellä termillä on viitattu petolintuihin, ei suinkaan dinosauruksiin.

Dinosauruksista voidaan oppia vielä paljon uutta

Tällä hetkellä on tieteellisesti nimetty noin 1400 dinosauruslajia, mutta niistä hyväksyttäviä on vain noin 1200.

- Kun tutkimus on kehittynyt, on havaittu, että noin kahdensadan nimen kohdalla osa näistä nimistä on synonyyminimiä, eli samalle eläimelle on annettu kaksi nimeä. Jotkut nimet on annettu sellaisten löytöjen perusteella, jotka ovat niin huonoja tai epäselviä, että niitä ei olisi alun perinkään pitänyt nimetä, Mikko Haaramo kertoo.

Lajien nimeämisessä on yksi ehdoton sääntö. Itsensä mukaan ei eläintä voi nimetä.

Aina kun he soittivat kenttäradiosta Dire Straitsia, he löysivät kyseisen dinosauruksen fossiileja.

- Usein on toimittu niin, että joku toinen tutkijaryhmä nimeää jonkun toisen tutkijan kunniaksi eläimen. Sillä tavalla halutaan kunnioittaa jonkun elämäntyötä. Useistakin dinosauruslajeista löytyy ihmisen nimiä.

Yksi viimeisimpiä, ja humoristisiakin nimeämisiä on Madagaskarista löydetty Masiakasaurus knopfleri, joka on nimetty brittiläisen rockyhtye Dire Straitsin laulajan Mark Knopflerin mukaan.

- Tähän liittyy sellainen tarina, että kun amerikkalaiset ja madagaskarilaiset tutkijat tutkivat yhdessä kerrostumia, aina kun he soittivat kenttäradiosta Dire Straitsia, he löysivät kyseisen dinosauruksen fossiileja, Haaramo nauraa.

Myös paikkojen mukaan nimeäminen on hyvin yleistä. Hyvin usein dinosaurukset saavat nimensä nimenomaan löytöpaikan perusteella. Hiljattain on nimetty Chilen mukaan yksi eläin, ja tämä sai nimekseen Chilesaurus.

Dinosauruksista ei tiedetä vielä kaikkea. Koko ajan tulee uusia löytöjä, ja vanhojakin löytöjä pystytään tulkitsemaan ihan uudella tavalla. Kun tiede kehittyy, saadaan tietoa esimerkiksi luuaineksen isotooppikoostumuksesta, joka saattaa kertoa millaisessa sadantaympäristössä dinosaurukset ovat eläneet.

- Kun uusia metodeja kehitetään ja käytetään, kaikenlaista tietoa voidaan saada lisää, Haaramo toteaa.

Kommentit
  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri