Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Mitä tuot tuliaisina New Yorkista ja Istanbulista arkkitehti?

#arkkitehtuurimatka New York
Kun se on valmis, siitä tulee monen #arkkitehtuurimatkailijan kohde New Yorkissa. Bjarke Ingelsin arkkitehtitoimisto BIGin uusi asuinrakennus vetää puoleensa arkkitehteja jo rakennusvaiheessa. Katso lisää arkkitehti Antti Nousjoen kuvia. #arkkitehtuurimatka New York Kuva: Antti Nousjoki antti nousjoki

Nyt alkaa #arkkitehtuurimatka ! Kohteina ovat New York ja Istanbul. Yle.fi/arkkitehtuuri -toimituksen matkasarjassa oppaana on tällä kertaa arkkitehti Antti Nousjoki. Keskustakirjastoa suunnittelevat ALA Arkkitehdit toimivat kevään ajan vierailevina professoreina Columbian yliopistossa New Yorkissa. He veivät myös oppilaansa Istanbuliin opintomatkalle. Mitä näissä metropoleissa on nähtävä? Ja mitä ideoita voisi tuoda Suomeen?

#arkkitehtuurimatka New York
Columbian yliopiston kampus sijaitsee Harlemin länsipuolella. Se on tiiviimpi ja korkeampi versio tyypillisestä angloamerikkalisesta yliopistoalueesta. Kuvateksti ja kuva Antti Nousjoki #arkkitehtuurimatka New York Kuva: Antti Nousjoki antti nousjoki

Ennen New Yorkissa piti nähdä kaksoistornit. Nyt arkkitehtuurimatkalainen käy Manhattanillä katsomassa High Linen. Arkkitehti Antti Nousjoen New Yorkissa ottamissa kuvissa on mukana tämä vanha tavarajunaradan pätkä, joka on muutettu villinoloiseksi viherkanneksi, uudenlaiseksi viihtyisäksi ja osallistumiseen kannustavaksi kaupunkipuistoksi.

Toinenkin uusi vetonaula on rakenteilla. Vastikään Suomessa vieraillut arkkitehtuurin nuori supertähti, Bjarke Ingels on tekemässä BIG U-nimistä 90 kilometrin elämyksellistä tulvavallia Manhattanin kärkeen. Ingelsin toimistolla on rakenteilla myös asuinkerrostalo, joka muuttaa käsityksen kerrostaloista.

Toivon, ettei Helsinkiä muuteta liian kivaksi ja nätiksi kävelymuseoksi. Kaupunkiin kuuluu liikenne, melu, kaupankäynti ja teollisuus, ajoin sakea ilma ja muuttuva maisema.

Tätä Antti Nousjoki valitsemiensa kuviensa kautta haluaa kotimaahan viestiä:

- Toivon, ettei Helsinkiä muuteta liian kivaksi ja nätiksi kävelymuseoksi. Kaupunkiin kuuluu liikenne, melu, kaupankäynti ja teollisuus, ajoin sakea ilma ja muuttuva maisema.

- Kaipaan Helsinkiin paremmin suunniteltuja ja rakennettuja puistoja, katuja ja aukioita.

- Kaipaan Helsinkiin kontrasteja ja ristiriitoja viereisten rakennusten välillä: vähemmän tasapäistäviä sääntöjä ja rakennussuojelua.

#arkkitehtuurimatka New York
East Villagen Alphabet City -alueen ruutukaava täyttyy lähinnä erittäin rujoista rakennuksista edellisen 150 vuoden ajalta, mutta kokonaisuus on hurmaava. Kaipaan Helsinkiin kontrasteja ja ristiriitoja viereisten rakennusten välillä: vähemmän tasapäistäviä sääntöjä ja rakennussuojelua, Nousjoki kommentoi kuvaansa. #arkkitehtuurimatka New York Kuva: Antti Nousjoki antti nousjoki
New Yorkin äärimmäinen kallistuminen ja muuttuminen miljardöörien kohtaamispaikaksi ja olohuoneeksi näkyy siellä lähes historiallisen huimina rakennusprojekteina

- New Yorkissa tapahtuu todella paljon. Pahasta lamasta on toivuttu. Samalla kaupungin äärimmäinen kallistuminen ja muuttuminen miljardöörien kohtaamispaikaksi ja olohuoneeksi näkyy siellä lähes historiallisen huimina rakennusprojekteina. Manhattan on ja on aina ollut nykyarkkitehtuurin laboratorio ja globaali testauskenttä. Nyt se on erittäin voimissaan. Nyt siellä testataan asioita, jotka ovat mielenkiintoisia siinä, miten Helsinki voitaisiin täydentää luovemmin, rohkeammin, dramaattisemmin ja myös permpaa lopputulosta tavoitellen kuin tällä hetkellä.

Näin Antti Nousjoki luonnehti Manhattania radio-ohjelmassa Rakenna minut . Hän on yksi Helsingin Keskustakirjastoa suunnittelevien ALA Arkkitehtien perustajajäsenistä. Juho Grönholm, Janne Teräsvirta, Samuli Woolston ja Nousjoki olivat viime kevään vierailevina professoreina Columbian yliopiston arkkitehtuurin maisterikoulussa, eli englanniksi Graduate School of Architecture, Planning & Preservation, GSAPP. Täältä löytyy siitä hiljaista todistusaineistoa.

#arkkitehtuurimatka Istanbul
Tästäkö inspiraatiota suomalaisen moskeijan suunnittelijoille? Arkkitehti on Emre Arolat. #arkkitehtuurimatka Istanbul Kuva: Antti Nousjoki antti nousjoki

Istanbulista mallia suomalaiseen moskeijaan?

- Opetimme GSAPPssä kevätlukukauden ajan viimeisen vuoden opiskelijoiden suunnittelustudiokurssin 12 opiskelijalle, täysin oman näkemyksemme ja opetusohjelmamme mukaisesti. Veimme opiskelijat viikoksi Istanbuliin katsomaan kasvavaa ja muuttuvaa metropolia. Opiskelijat suunnittelivat kurssilla julkisia rakennuksia yhteisöille, ja paikkoihin, joilla sellaisia ei ole: He tutkivat julkisen ja yhteisen roolia maailmassa vuonna 2015.

GSAPP on Harvadin jälkeen Yhdysvaltojen arvostetuin arkkitehtikoulu.

ALA Arkkitehdit veivät oppilaansa opintomatkalla Istanbuliin. Istanbulin laidalla on kohde, joka on #arkkitehtuurimatkalla koettava. Turkkilaisen tähtiarkkitehti Emre Arolatin suunnittelema moderni moskeija näyttää kuvissa olevan enemmän sukua Temppeliaukion kirkolle kuin Istanbulin nähtävyyksille eli Sininen moskeijalle tai Hagia Sofialle.

Helsinkiin suunnitellaan uuden moskeijan rakentamista. Tässä Helsingin Sanomien uutinen aiheesta.
Millainen moskeija sopisi Suomeen?

- Moskeijoita on monenlaisia, kuten islamiakin. En kaipaa Helsinkiin Saudien levittämää versiota.

Istanbulista hän kaipaa Helsinkiin torneja, korkeuseroja ja kontrasteja.

Jaa sinäkin sosiaalisessa mediassa kuvia ja matkakokemuksia hastagillä #arkkitehtuurimatka. Palaamme vielä tulevaisuudessa matkavinkkisarjaan.

Lue myös:
Kun arkkitehdin kunnianhimo ja kaupunkilaisten toiveet kohtaavat

Kuuntele Rakenna minut

Lisää matkavinkkejä #arkkitehtuurimatka.

#arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin
Extreme-matkakohteina Ordos Sisä-Mongoliassa ja Detroit Yhdysvalloissa.
Oppaana kuvataitelija Tuomas A. Laitinen

#arkkitehtuurimatka Kuopioon
Kohteina uusi ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, yliopistollinen sairaala ja Evoluutio, Suomen yksi suurimpia julkisia teoksia.
Oppaana Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo

#arkkitehturimatka purkutyömaalle
Kaupunkikierros kertakäyttörakentamiselle herkistynein silmin.
Oppaana Lars-Erik Mattila

#arkkitehtuurimatka Delhiin
Autokaupunki ja Delhin hipsterialue
Oppaana Inari Virkkala

#arkkitehtuurimatka Puolanjuutalaisen historian museoon
Oppaana toimittaja Minna Joenniemi ja arkkitehti Rainer Mahlamäki

#arkkitehtuurimatka Arabianrantaan ja Otaniemen kampukselle
Oppaana taidekordinaattori Tuula Isohanni

#arkkitehtuurimatka avokonttorin serkkuun eli monitilatoimistoon
Mistä elementeitä on nykyajan avokonttorit tehty?
Oppaana Minna Joenniemi

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.