Hyppää pääsisältöön

Perestroika uudisti ja hävitti Neuvostoliiton

Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatšovin 1980-luvun lopulla esittelemät uudistukset, eli perestroika (uudelleenrakentaminen) ja glasnost (avoimuus), mursivat suunnitelmataloutta ja toivat osuuskuntatoiminnan uudeksi yritystavaksi. Osuuskuntatoiminta ja osittaisten ulkomaisten omistusten salliminen johti markkinatalouden saapumiseen Neuvostoliittoon.

"Perestroikan tavoite on tehdä kansan elämästä ilontäyteinen ja kauniimpi tulevaisuudessa", sanoo tohtori Fjodor Dimitrijev Kohti uutta lokakuuta -ohjelmassa vuodelta 1987. Perestroikan tarkoitus olikin poliittisen ja taloudellisen järjestelmän uudistaminen. Suunnitelmatalous ei tuottanut tarpeeksi hyvinvointia, ja järjestelmän läpinäkymättömyys aiheutti mielipahaa kansassa. Juuri tätä läpinäkymättömyyttä korjaamaan luotiin glasnost, joka pyrki osallistamaan kansaa päätöksentekoon ja näin ollen saamaan se tukemaan perestroikaa.

Perestroikan tavoite on tehdä kansan elämästä ilontäyteinen ja kauniimpi tulevaisuudessa

Kohti uutta lokakuuta -ohjelma kertoo, miten uudistukset vaikuttivat poliittiseen toimintaan. Leningradin alueen propagandajohtaja Aleksandr Jevlahov kuvasi perestroikaa siirtymiseksi yksinpuhelusta vuoropuheluun kaikissa muodoissa. Tähän oli erinäisiä keinoja, joista yksi oli radio-ohjelma, johon kansalaiset pystyivät soittamaan.

"Tärkeintä on tietoisuus siitä, ettei enää ole jakoa niihin, jotka puhuvat ja niihin jotka kuuntelevat", Jevlahov kertoi.

Perestroika toi mukanaan myös paljon teknisiä uudistuksia, jotka suoraan vaikuttivat ihmisten töihin. Maatalouskollektiivin karjakko muuttuikin operaattoriksi, kun lypsykone saapui maatilalle.

Mitä tarkoittaa perestroika?

Perestroika eli uudelleenrakentaminen tarkoitti Mihail Gorbatšovin alullepanemaa uudistusten sarjaa, joka tähtäsi kommunistisen puolueen ja koko Neuvostoliiton uudistumiseen.

Se toi mukanaan uudenlaista yritystoimintaa, joka horjutti suunnitelmataloutta.

Uudistukset johtivat tapahtumasarjaan, jonka kautta Neuvostoliitto hajosi.

Glasnost eli julkisuus tai avoimuus oli myös Gorbatšovin lanseerama projekti, jonka tarkoitus oli tehdä hallinnosta läpinäkyvämpää ja saada kommunistisen puolueen konservatiivit tukemaan perestroikaa.

Myös vallankäyttäjän, eli puolueen, oli tarkoitus uudistua. Tämä uudistus jäi vähäisemmäksi, selvisi kaksi vuotta myöhemmin lähetetyssä ohjelmassa, joka kysyi mitä kuului perestroikalle. Ohjelma alkaa jazz-musiikin soidessa kävelykadulla Moskovassa. Jazzin soittoon tuntuivat uudistukset jääneenkin, sillä vain harva kaupunkilainen kertoo hyötyneensä perestroikasta. Yksi herra löytää yhden hyvän puolen: osuuskuntaliikkeen. Tuo liike toi tavallisille neuvostoliittolaisille mahdollisuuden kaupankäyntiin.

Perestroika kohtasi paljon vaikeuksia, joita akateemikko Leonid Abalkin ohjelmassa luettelee. Ensiksi kansanjoukot pitää saada liikkeelle. Toiseksi talouden tilanne oli varsin vaikea. Syiksi huonoon taloustilanteeseen Albakin kertoo muun muassa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden ja Armenian maanjäristyksen, mutta myös valtio ei ollut toiminut, kuten olisi pitänyt. Yrityksille annettiin itsenäisyyttä, mutta kuitenkin ohjausministeriöt ja -virastot jäivät toimintaan.

Uudistukset saivat myös inflaation kasvuun ja hinnat karkasivat käsistä. Laskettelukeskusta pyörittävä osuuskunta olisi halunnut ostaa auton helpottamaan työntekoa. Lupa auton ostamiseen saatiin, mutta hinta vastasi kaikkien osuuskuntalaisten 33 vuoden työmäärää. Auto jäi siis hankkimatta.

Paikallistasolla muutokset näkyivät useilla tavoilla. Ajankohtaisen kakkosen raportti vuodelta 1987 kertoo, että lehtikioskissa muutos näkyy monipuolisuuden lisääntymisenä. Glasnost oli lisännyt myös tiedon saatavuutta. Ohjelmassa tutustutaan pienen Torzhokin kaupungin Majak Kommunisma -lehteen ja sen toimintaan. Perestroikan myötä tullut uusi tapa valita poliittista johtoa alhaalta ylöspäin näyttäytyy lehdessä haasteena.

"On annettava valitsijoille mahdollisuus laajasti keskustella ehdokkaista vaaleja edeltävissä kokouksissa, joissa jokainen paikalla oleva ehdokas voi selvittää ehdokkuutensa perusteet", kommentoi poliittinen toimittaja Nadeshda Grigorjeva.

Suurin haaste lehdelle oli kertoa, mitä kaikkea muutoksia kaupungissa on tehty.

"Muutoksista on puhuttava ottaen huomioon ajan vaatimukset. Mitä nykyään vaaditaan meidän lehdeltämme", ohjeisti päätoimittaja Oleg Iljitsh Vishnjakov toimitustaan. Toimitus keskustelee siitä, että kaupungin puutteet on näytettävä niin kuin ne ovat. Päätoimittajan mielestä heillä on siinä vielä paljon tehtävää. "Olemme lähteneet siihen jotenkin arasti", hän sanoi.

Glasnost ja perestroika vaikuttivat suoraan medianvapauteen, ainakin Torzhokin kaupungissa. Aiheellista kritiikkiä oli luvallista esittää, eikä siitä koitunut vaikeuksia toimittajalle tai lehdelle. Ongelmana vain oli toimittajien tottumus työskennellä vanhalla tavalla.

Pienessä kaupungissa perestroika näkyi kaikkialla.

"Uudistus on koskettanut kaikkia kaupungin elimiä. Työkollektiivien työskentelylle on nyt asetettu taloudellisia houkuttimia, esimerkiksi palkka lopullisen tuloksen mukaan ", sanoi kommunistisen puolueen Torzhokin kaupunkikomitean sihteeri Albina Murashova. Seurauksena tästä on ollut, että työläiset ovat alkaneet tarkastella omaa ja koko kollektiivin työtä kriittisemmin.

Neuvostoliitto koostui useista eri tavoin kehittyneistä tasavalloista. Suomen mediaa kiinnostivat varsinkin Baltian maat, joille perestroika tarjosi mahdollisuutta itsenäisempään hallintoon. A-studion keskustelussa vuonna 1988 kansanedustaja Reino Paasilinna ja historioitsija Osmo Jussila eivät vielä uskaltaneet puhua Viron itsenäisyydestä, vaan itsemääräämisoikeudesta ja sisäisestä itsenäisyydestä.

Jussila näki Viron itsensä suvereeniksi julistamisen tapana koetella itsenäisyyden rajoja, joskin hänen mielestään se oli kallis tapa lyödä päätään Kremlin muuriin. Tapahtumaketju oli kuitenkin alkanut ja kolme vuotta myöhemmin Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi.

Epäonnistunut elokuun vallankaappaus onnistui muuttamaan yleisen mielipiteen Neuvostoliitossa, ja pian myös Ukraina äänesti itsenäisyydestä. Tapaninpäivänä 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta.

Toimittaja Reijo Nikkilä oli vallankaappauksen aitiopaikalla elokuussa 1991 ja haastatteli moskovalaisia. Kymmenen vuotta myöhemmin syntyi Ulkolinjan ohjelma Putshista Putiniin, jossa hän haastatteli myös niitä, jotka osallistuivat vallankaappaukseen. Haastateltavat arvioivat vallankaappausta ja sen jälkeisen Venäjän kehitystä Jeltsinin valtakaudella, jolloin lähes anarkistisia muotoja saanut vapaus vaihtui 2000-luvun alussa Vladimir Putinin luomaan kuriin ja järjestykseen.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto