Hyppää pääsisältöön

80-luku: Minä olen muistanut

80-luku: minä olen muistanut, yle tv1
Wilma Schlizewski muistelee 80-luvun ilmiöitä. 80-luku: minä olen muistanut, yle tv1 80-luku: minä olen muistanut

TV1 tiistaisin 9.6. - 11.8.2015 klo 19.00 - 19.50, uusinnat lauantaisin klo 8.05 ja sunnuntaisin klo 13.35
Yle Areenassa jokainen jakso tv-esityksen jälkeen 10.9. saakka.

Suomen historian suurellisin vuosikymmen oli 1980-luku. Kaikkea oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja kaikki oli suurempaa kuin milloinkaan sen jälkeen. Niin tukat, olkatoppaukset kuin palkatkin. Fantastinen vuosikymmen!

1980-luku muistetaan – syystäkin – pinnallisuuden vuosikymmenenä. Rahamarkkinoiden vapautuminen johti kollektiiviseen hurmokseen, eikä seuraavan vuosikymmenen alussa odottanutta lamaa osannut kukaan ennustaa. Värivalot vilkkuivat, kun kansa marssi nauttimaan eurooppalaistuvasta ravintolakulttuurista.

Loisto ei kuitenkaan ole koko totuus hullusta vuosikymmenestä. Koijärvellä itsensä löytänyt nuori sukupolvi antoi kuulua itsestään. Maailmalla kehitys oli vielä rajumpaa kuten huomattiin vuosikymmenen viimeisinä päivinä, kun Berliinin muuri sortui ja kylmä sota päättyi. Oman varjonsa aikakaudelle loi hippien ja punkkareiden vapaan rakkauden vuodet päättänyt pelottava uusi tauti, aids.

Suomessa sähköinen media vapautui, paikallisradiot aloittivat ja iltapäivälehtien lööppisota muutti lehdistön toimintatavat lopullisesti. Jupit ostivat ensimmäiset tietokoneensa, puhuivat kymmeniä kiloja painaviin matkapuhelimiin ja käärivät puvuntakin hihat rullalle. Matti Nykänen ja Marja-Liisa Hämäläinen toivat arvokisoista mitaleja reppukaupalla, mutta jääkiekkomestaruudesta ei uskallettu edes unelmoida.

80-luku: Minä olen muistanut on 10-osainen sarja, joka käy läpi aikakauden tärkeimmät ilmiöt: aidsin löytymisen, kasinotalouden villit vuodet, median muutokset, viihteen kehityksen, ruokakulttuurin, galleristien ja sijoittajien kiihdyttämän taide-elämän, lapsuuden villillä vuosikymmenellä, uuden tietotekniikan nousun, Kekkosen jälkeisen poliittisen taistelun ja uuden sukupolven valtaan nousun.

Sarjaan on haastateltu yli 50 aikakauden tekijää ja kokijaa Kike Elomaasta Paavo Väyryseen, Sirkka-Liisa Vallesta Wilma Schlizewskiin ja Eero-Pekka Rislakkiin. Vuonna 2008 valmistuneen sarjan on käsikirjoittanut ja ohjannut Axa Sorjanen ja tuottanut Production House. Sarja on esitetty edellisen kerran Yle Teemalla vuonna 2012.

1 Jos taivaalta sataisi rahaa – Kasinotalous ja hippahuuma

"Kyllä täytyy sanoa, että 80-luvulla oli helppo mennä pankkiin ja vaan jutella se laina sieltä", muistelee mallimamma Laila Snellman.

1980-luku oli suurenmoinen yltäkylläisyyden vuosikymmen. Kansakunta vaurastui silmissä, eikä menestyksen merkkejä piiloteltu. Harmaasta Kekkosen ajasta siirryttiin kertarysäyksessä riehakkaaseen eurooppalaisuuteen. Olkatoppaukset, katukahvilat ja pastellisävyt valtasivat kaupungit. Kaikilla meni lujaa, mutta kaikkein lujimpaa meni mainostoimistoissa.

"Se kääntyi idioottimaiseen nousukierteeseen, jolloin asiakkaan rahoilla ei ollu mitään muuta väliä kuin se, että niit saatiin tärvättyä. Oman henkilökunnan viihtyisyys oli tärkeintä eikä se mitä saatiin aikaseksi. Oli melkoinen shokki siirtyä maalta kaupunkiin, ja koulun penkiltä työelämään. Äiti ja isä puhui, että ´Leipä on tiukassa!´. Ei se ollut tiukassa, sitä tuli ovista ja ikkunoista täysin osaamattomille ääliöille", kärjistää Wilma Schilzewski yltäkylläisyyden vuodet.

Löysä raha johti myös yritysten kilpavarusteluun paitsi mainonnassa niin mitä pöyhkeimmissä yritysjuhlissa.

"Voin sanoa, että sinne menivät voitot niinä vuosina. Siihen, että kestittiin ihmisiä", kiteyttää jo 80-luvulla mallitoimistoa johtanut Snellman.

Kasinotaloutta ja hippahuumaa muistelevat myös toimittaja ja galleristi Eeropekka Rislakki, meikkitaiteilija Helena Lindgren, toimittaja ja kustantaja Kari Lempinen, Glorian päätoimittaja Riitta Lindegren, toimittaja ja copywriter Asser Korhonen, kirjailija ja copywriter Tiina Krohn ja juhlia järjestänyt Elukka Eskelinen.

2 Olen suomalainen – Kovaa politiikkaa

"Jos Urho Kekkonen olisi saanut jatkaa hieman pidempään, minulla olisi ollut hyvä mahdollisuus Kepun presidenttiehdokkaaksi. Nyt tilanne tuli liian aikaisin", arvioi Paavo Väyrynen.

Vuosikymmenen vaihtuessa 1980-luvuksi maata hallitsi sairas presidentti Urho Kekkonen, jonka todellisen terveydentilan hänen hovinsa pyrki salaamaan kansalta. Lehdistö myötäili säyseästi. Kekkosen jouduttua väistymään alkoi koko vuosikymmenen kestänyt taistelu vallasta.
Se käynnistyi presidentin vaaleista 1982 ja huipentui 1987 eduskuntavaalien kuuluisaan kassakaappisopimukseen ja tasavallan presidentti Mauno Koiviston sekä Keskustapuoleen puheenjohtajan Paavo Väyrysen avoimeen yhteenottoon.

"Pitäisiköhän mun nyt sirotella tuhkaa päälleni. Toimittajina meidät oli kasvatettu tehokkaasti yya-henkeen. Kekkosen valta oli käytännöllisesti katsoen rajaton. Me luulimme olevamme varmaan isänmaallisia", muistelee toimittaja Anneli Sundberg tiedotusvälineiden roolia.

Presidentin vaalit, niitä ennakoinut kohukirja Tamminiemen pesänjakajat ja nopeasti muuttunut poliittinen kulttuuri veivät Suomea aivan uuteen suuntaan. Voimakeskukset rakentuivat sosiaalidemokraattien Koiviston ja Kalevi Sorsan sekä toisaalla keskustan dynamon Väyrysen ympärille.

"Poliittinen elämä virkistyi huomattavasti ja ansio lankeaa aika pitkälle herra Väyryselle. Hänhän jakoi kansan aika tiukkaan kahtia, mutta niin voimakasta pyrkyä en tiedä onko tässä maassa hänen ja Kekkosen lisäksi kovin monella ollut", muistelee Sundberg vuosikymmenen aktiivisinta poliitikkoa.

Jakson muita haastateltavia ovat toimittaja Aarno Laitinen, ministerinä ja Postin Telen pääjohtajana tuolloin vaikuttanut Pekka Vennamo, tuolloinen ministeri ja sosiaalihallituksen pääjohtaja Vappu Taipale sekä Riitta Lindegren.

3 Ehtaa tavaraa – Media ja viihde

"Suuret ikäluokathan tavallaan määritteli ulkoapäin, miten asiat ovat. Ei se ollut meidän maailmaa, meidän piti tapella omat väylämme kertoa keitä me olemme ja mitä me halutaan", tiivistää Eeropekka Rislakki uuden sukupolven esiinmarssin.

Vuosikymmenen alussa Suomessa oli kaksi tv-kanavaa, yksi valtion omistama radioyhtiö sekä kaksi iltapäivälehteä. Kymmenen vuotta myöhemmin kaupallinen televisio oli saanut oman kanavansa ja riippumattomat tuotantoyhtiöt syntyneet. Kaupallisia radioasemia oli useita kymmeniä ja uuden sukupolven perustamat lehdet täyttivät jakelutelineet.

Uudet kanavat toivat julkisuuteen kokonaan uuden tekijäpolven ja monista 1980-luvun nuorista kasvoista tuli viihteen kestotähtiä.

"Me tehtiin teatterikoulun opetusnäyttämölle Hesarille semmoiset hahmot yhteen juttuun ja sitten Reima Kekäläinen tuli katsomaan sitä ja ehdotti että tehkää sarja tästä. Me aateltiin, että ei tästä varmaan kukaan tykkää eikä tästä tule mitään hauskaa, mutta tehdään nyt pois kuitenkin", muistelee Riitta Havukainen Fakta homman alkua.

Uusi media, uudet kanavat ja uusi toimittajapolvi nousivat voimakkaasti esiin vuosikymmenen aikana, mutta suuren yleisön todelliset suosikit löytyivät muualta.

"Matin avulla näinä hulluna kolmena vuotena myytiin puoli miljoonaa Seuraa enemmän kuin Apua, että kyllä se alkoi mennä jo ufoiluun", muistelee Matti Nykäsen 1980-luvun luottotoimittaja Isto Lysmä vuosikymmenen seuratuinta mediapersoonaa.

Jakson muita haastateltavia ovat tuotantoyhtiö Crea Videon johtaja Matti Kyllönen, silloinen City-lehden, nykyinen Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä, toimittaja ja tutkija Teppo Turkki, radiotoimittaja Outi Popp, filosofi Esa Saarinen, Kari Lempinen sekä Wilma Schlizewski

4 Säkenöivä voima – ATK:n ja uuden tekniikan tuleminen

"Sain tietokoneen ennen joulua kotiin. Juhlapyhät yritin käyttää sitä ja ihmettelin, että jos tämä on näin hankalaa, nämä eivät koskaan yleisty. Kun uudenvuoden jälkeen minulle tuotiin ohjelmat, homma muuttui paljon helpommaksi. Ajattelin all right, ehkä nämä sittenkin voivat yleistyä", naureskelee Kalle Isokallio tietokoneajan alkua.

Tietojen käsittely oli vielä 1980 lähes pelkkää science fictionia useimmille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana pc-koneet tulivat työpaikoille, kouluihin ja lopulta koteihin. Nuori sukupolvi kasvoi suoraan niiden käyttäjiksi, vaikka samaan aikaan heidän vanhempansa ihmettelivät, voiko laitteilla tehdä ylipäätään mitään järkevää.

Suomen historian suurimman taloudellisen menestystarinan pohja luotiin Salossa, jossa valmistettiin ensimmäiset kotimaiset matkapuhelimet. Toiset ylpeilivät juppinalleiksi pilkatuilla laitteillaan, mutta useimmat hieman häpesivät niitä tai nauroivat avoimesti puhelimen käyttäjille. Koko keksinnön tarpeellisuus kyseenalaistettiin avoimesti.

1980-luvulla luotiin pohja koko Suomen myöhemmälle taloudelliselle menestystarinalle.

"Tele-alan vapauttaminen Englannin ja Hollannin jälkeen kolmantena koko Euroopassa, koko maailmassa oli kyllä uskomaton suoritus. Siitä täytyy nostaa hattua Suomen kaikille poliitikoille, että se uskallettiin tehdä", sanoo silloinen liikenneministeri Pekka Vennamo.

Jakson muita haastateltavia ovat 1980-luvulla lapsuuttaan eläneet Minttu Vesala, Kimmo Laiho alias Elastinen, Jarkko Tontti ja Alex Nieminen sekä vuosikymmenen paras eurooppalainen pikajuoksija Arto Bryggare, Aarno Laitinen, Paavo Väyrynen sekä Vappu Taipale.

5 Säpinää – Makrotalous ja isojen poikien leikit

"Vanha totuus on, että ei mikään hallitus pysty vuotta ennen vaaleja selkeästi leikkaamaan kansalaisten etuuksia tai kiristämään verotusta. Kun vielä Erkki Liikanen oli lähtenyt hallituksesta ja ministerinä oli Matti Louekoski, jolla ei ollut voimaa vielä taivuttaa eduskuntaa niin se maan talous lähti kokonaan käsistä", analysoi Pekka Vennamo.

1980-luvulla Suomen siihen asti suljettu talous avautui nopeasti. Rahamarkkinat vapautettiin, ulkomaisista lainoista tuli hetkeksi talouden korkeaoktaaninen polttoaine ja yritykset rynnistivät maailmalle. Mitään uhkakuvia ei ollut näköpiirissä, Neuvostoliiton kauppa tuntui vetävän ikuisesti eikä kukaan pelännyt lamaa.

"Mulla oli kavereita jotka eli sitä usvaa, suurta nousua jossa rahaa tehtiin pörsseissä. Se oli uutta ja hienoa. Siellähän meni monilta vanhempien asunnotkin lopulta kun muutaman vuoden päästä bisnes oli siis täysin pois tolaltaan", muistelee kauppakorkeakoulussa opiskellut moninkertainen aitajuoksun arvokisamitalisti Arto Bryggare.

Talouden ylikierrokset johtivat paitsi lamaan myös rakensivat sitä seuranneen nousun pohjan. Uhkarohkeutta suosivassa ilmapiirissä tehtiin avauksia, joita kukaan ei olisi aiemmin uskaltanut.

"Oli täysin yllätys että Kari Kairamon aikana Nokia alkoi yhtäkkiä nousta eurooppalaiseksi yhtiöksi. Tuntui uskomattomalta, että voiko todella olla niin, että on suomalaisia televisiotehtaita eripuolella maailmaa", pohtii vuosikymmenen suosikkifilosofi Esa Saarinen.

Jakson muita haastateltavia ovat Kalle Isokallio, Paavo Väyrynen, Vappu Taipale, Laila Snellman, Aarno Laitinen, Kolmas nainen-yhtyeen laulaja Pauli Hanhiniemi, Tiina Krohn, Kari Kivelä ja kehonrakennuksen maailmanmestari Kike Elomaa.

6 Lasten mehuhetki – 1980-luvun ruokakulttuuri

"Kiinankaali esittämässä salaattia ja erilaiset raasteet kuvaavat parhaiten 1980-luvun ruokakulttuuria", sanoo ruokatutkija Johanna Mäkelä.

1980-luvun alussa kansa tukki sepalvaltimonsa syömällä rasvaista ruokaa. Maan harvat pizzeriat edustivat eksoottisuutta perinteisten ravintoloiden seassa. Vanamo ja Kolmonen opettivat televisiossa perinneruokien valmistamista, ja työpaikoille mentiin eväät mukana.

"Lounasseteli avasi tietä ulkona syömiseen, kun enää ei tarvinnut kuljettaa niitä omia eväitä", kertoo keittiömestarilegenda Eero Mäkelä.

Kouluruokaloissa uusi aika ja pyrkimys terveellisempään ruokailuun näkyi raasteiden esiinmarssina. Toisaalta köyhemmät ajat muistettiin vielä niin hyvin, että ruokaa ei haluttu haaskata.

"Kun koulussa oli pakko syödä kaikki loppuun, siitä seurasi se, että ruokia alettiin kätkeä mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla. Näkkileivät liimattiin voilla pöydän alapintaan", nauraa lapsuutensa 80-luvun Helsingissä elänyt Minttu Vesala.

Kymmenessä vuodessa ruokakulttuuri muuttui täysin. Ruoasta ja viinistä tuli trendikäs harrastus ja keittiöissä kokattiin Suomesta eurooppalaisempaa maata. Etniset ravintolat ilmestyivät katukuvaan ja elintarvikkeiden tuonti alkoi vapautua. Ravintolamaailma kansainvälistyi nopeasti, ja kehitys kruunattiin Ravintola Palacen saadessa ensimmäisen Suomeen myönnety Michelin-tähden.

"Kyllä sen saaminen oli ehdottomasti koko vuosikymmenen huippusaavutus", muistelee Eero Mäkelä. "Se on niin arvostettu ja tavoiteltu palkinto, että täytyy sanoa, että kyllä se hyvältä tuntui."

Kotona ja ulkona syömistä muistelevat myös 1980-luvun lapset Kimmo Laiho eli Elastinen ja Paavo Westerberg, näyttelijä Riitta Havukainen, City-lehteä päätoimittanut Kari Kivelä ja saman lehden kustantaja Eeropekka Rislakki.

7 Mikä mahtaa olla in? – Muodin ja tyylin vuosikymmen

"Kadulla saatettiin katsoa pitkään perään ja osoittaa sormella. Moni tuli kysymään, miksi näytän sellaiselta kuin näytän", muistelee Suomen ensimmäisenä meikkitaiteilijana jullkisuuteen noussut Helena Lindgren.

Olkatoppaukset, muhkeat permanentit, pastellivärit, käärityt puvuntakin hihat, Miami Vice ja Madonna näyttivät mallia vuosikymmenen tyyliniekoille. Etujoukot hakivat oppia maailmalta ja näyttäytyivät Einstein A Go Go-klubissa muiden samanhenkisten seassa.

"Hennanpunaista tukassa, hiukset ylhäällä donitsilla, porkkanamallin farkut, aerobic-lämmittimet nilkoissa ja piikkikorot jalassa. Jotain aniliininpunaista vielä, se oli oikein tyylikästä, ihan toppen", hekottaa näyttelijä Riitta Havukainen.

Rohkea pukeutumistyyli sai ihmiset kokeilemaan yhdistelmiä, joita ei sen jälkeen ole kaduilla näkynyt. Kirkkaissa vaatteissaan patsastelleet jupit näyttivät muille suunnan.

"1980-lukuhan oli todellinen muodin hedelmäkori, oikea villi leikki. I wish it was back", huokaa stylisti Minttu Vesala.

Kaikille aikakausi ei kuitenkaan näyttänyt koomisinta puoltaan. "Mä ihmettelen, miksi sitä pidetään kauheana mauttomuuden vuosikummenenä. Musta se oli ihan asiallista aikaa", nauraa toimittaja Asser Korhonen omalle pukeutumiselleen.

"Eihän sitä 80-luvun muotia voi mitenkään kauniina pitää, se oli yhtä liioiteltua kuin kaikki muukin siinä ajassa", summaa Glorian päätoimittaja Riitta Lindegren.

Olkatoppauksien ja solariumin riemuvuosia muistelevat myös kehonrakentaja ja tyyli-ikoni Kike Elomaa, kampaaja Diana Neumann. kirjailija Jarkko tontti ja dj-uraansa aloittellut Alex Nieminen.

8 Minttu sekä Ville – Lapsuus ja nuoruus 1980-luvulla

"Viikkoraha oli kolme markaa, sillä sai viereiseltä kioskilta kuusi isoa viidenkymenenpennin karkkia. Ne olivat kalliita, mutta sitäkin parempia. Muistan vielä kuinka arvokkailta ne maistuivat", kertoo Kimmo Laiho eli Elastinen.

1980-luvulla lapsuutensa ja nuoruutensa eläneet kasvoivat keskellä valtavaa murrosta. He menivät kouluun Kekkosen Suomessa ja kirjoittivat ylioppilaiksi Berliinin muurin murtuessa. Perinteisten kirkonrottaleikkien rinnalle tulivat tietokoneet ja television suosikkiohjelmien tilalle vuokravideot.

Nuorisokulttuurin myllerrys näkyi myös pienempien lasten elämässä.

"Mun veli oli kirjoittanut nahkatakin selkään paksulla tussilla Sex Pistols. Ymmärin kysyä ’veditkö diinareita turpaan’ kun hän tuli kaupungilta himaan", muistelee Susikoira Roi-tv-elokuvien lapsitähdeksi nostama Paavo Westerberg.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa uuden sukupolven arvot törmäsivät välillä todellisuuden kanssa.

"Siviilipalvelukseen pääseminen oli kuulusteluiden ja kaikkien takana. Sitähän käsiteltiin melkein sairautena, enemmän ku minään maailmankatsomuksellisena kysymyksenä. Sulla oli psykologit ja lääkärit siinä vastassa. Pitkätukkaisena siviilipalvelusmiehenä Pohjois-Karjalassa, olihan se ehkä poikkeavaa", muistelee rakennusmiehenä ja Hassisen koneen roudarina nuoruusvuosiaan Joensuussa elänyt Cyde Hyttinen.

Omia kasvuvuosiaan muutosten keskellä muistelevat myös kirjailija Jarkko Tontti, kokoomusnuorten discossa levynsoittamista opetellut Alex Nieminen ja television kaapelikanaviin rakastunut Minttu Vesala.

9 Nyt reppu jupiset riimisi rupiset – Kirjallisuuden ja kulttuurin uudet tuulet

"Haastaminen, vastaanväittäminen ja karhea kysely oli silloin hyvin tärkeää", muistelee 1980-luvulla Anja Kaurasena esikoiskirjallaan Sonja O. kävi täällä suoraan kirjallisuutemme eturiviin noussut Anja Snellman.

Suurten ikäluokkien ja taistolaisten jälkeen uusi sukupolvi joutui myös kulttuurin puolella raivaamaan oman tilansa ja löytämään oman äänensä.

"Oikeastaan koko 1980-luku oli monella tapaa vastareaktio 1970-luvulle", analysoi mainostoimistyönsä rinnalla runoilijan uraansa Tiina Kailana luonut kirjailija Tiina Krohn.

Törmäykset edellisten ikäluokkien kanssa johtivat useisiin erikokoisiin kulttuurisotiin Punk-akatemiakohusta Sianhoito-oppaaseen. Moni niiden myötä julkisuuteen noussut nuori tulisielu on tämän päivän keskeisiä vaikuttajia.

"Sanoisin, että kulttuurin tulipallot näkyivät 80-luvulla helpommin kuin nykyään, koska julkisuutta niiden tulipallojen ympärillä oli enemmän. Silloin oli helpompi erottua. Samaan aikaan myös luovien ihmisten toimintakenttiä oli vähemmän kuin nykyään", muistelee filosofian vuosikymmenen muotitieteeksi nostanut Esa Saarinen.

Nousukauden siivittämää uuden kulttuuripolven läpimurtoa muistelevat myös esikoiskirjansa silloin julkaissut Tiina Krohn, toimittaja ja galleristi Eeropekka Rislakki, toimittaja ja kustantaja Kari Lempinen, ja toimittaja ja copywriter Asser Korhonen.

10 Hiljaa virtaa veri – Aids Suomessa

"Tutkimusvastauksen antaminen oli aina vaikeaa. Monta kertaa sekä kuulijalla että kertojalla oli tippa silmässä", muistelee suomalaisen aids-tutkimuksen pioneeri, lääkäri Sirkka-Liisa Valle. "Se oli kuolemantuomio siihen aikaan. Siitä kun aids-diagnoosi annettiin, oli elinaikaa jäljellä noin puolesta kahteen vuoteen."

Vapaan seksin 1960-luvun ja iloisen ennakkoluulottoman 1970-luvun jälkeen kaikki muuttui seuraavalla vuosikymmenellä. Uusi tappava, pitkään nimetön tauti muutti ihmisten seksuaalikäyttäytymisen kerralla. Aids näyttäytyi ensin vain homomiesten tautina ja sen pelko kanavoitui suoranaiseksi homovainoksi.

"Kyllä me pelättiin valtavasti. Ei niinkään sitä tautia kuin sitä, että tästä alkaa homovaino", kertoo SETA-aktiivi Olli Ståhlström.

Uuden taudin edessä häkeltyivät niin viranomaiset, lääkärit, media kuin sairastuneiden parissa työskennelleet vapaaehtoiset. Paineet olivat valtavat ja moni paloi niiden alla loppuun.

"Sen kymmenen vuoden aikana kuoli ympäriltä 80-90 ihmistä aidsin, olihan se kovaa. Mutta silti raskain juttu tuossa työssä oli nähdä kuinka ihmiset joutuvat elämään kaksoiselämää", miettii Aids-tukikeskuksen ensimmäinen johtaja Outi Lithén.

Jakson muita haastateltavia ovat kirjailija Anja Snellman, tapahtumajärjestäjä Elukka Eskelinen, ja 80-luvulla ministerinä toiminut Vappu Taipale.

Muualla verkossa:
Lomamatka 80-luvulle

Kommentit