Hyppää pääsisältöön

Utö – merenkulkijoiden turmio ja turvasatama

Traagisen historian omaavalla Utön saarella on ollut tärkeä asema merenkulkijoille. Sen lähistön vaikeakulkuiset väylät ovat kuitenkin vaatineet veronsa. Tästä todisteena ovat lukuisat haaksirikot ja laivanhylyt. Vuonna 1973 ilmestyneessä ohjelmassa Utö – Portti Itämerelle rantaudutaan saarelle ja tutustutaan sen tarinaan.

"Luonto on sirotellut ikään kuin merenkulkijoiden kiusaksi lähes lukemattoman määrän kareja", kertoo ohjelman selostaja ja kirjailija Veikko Hannuniemi.

Utö on muutakin kuin majakka, linnake, saari ja tärkeä meriväylä. Se on myös Korppoon kuntaan kuuluva kylä, jossa on siiviliasutusta. Ohjelmassa haastateltava Eversti Yrjö Pohjanvirta toivookin, ettei turismi hallitsisi liiaksi saaren tunnelmaa.

Merimiehille saari on tullut tutuksi kauan aikaa sitten. Jo 1200-luvulla tiedetään merenkulkuväylän kulkeneen Utön vierestä. Saarelta on lähtenyt luotseja avustamaan merenkulkijoita 1600-luvulta lähtien.

Utö ja siitä kahdeksan meripeninkulmaa eli noin 15 kilometriä koilliseen sijaitseva Jurmo toimivat aikoinaan merirosvojen pesäpaikkana. "Kustaa Vaasa määräsi poltettavaksi saaren tammimetsät ja tapatti kiinnijääneet rosvot. Saman kohtalon koki myös Utö", valottaa Hannuniemi

Majakkamestari Torsten Sjöblom kertoo majakan toiminnasta. Vuonna 1814 valmistunut, filmillä näkyvä majakka toimii koko saaren sähkönlähteenä. Sen tornissa on myös majakkakirkko.

Saaren läheisyydessä on lukuisia laivanhylkyjä. Vaikeakulkuinen ja karikkoinen vesistö on ollut monen laivan ja veneen kohtalona. "Jouluyönä 1947 tuhoutui amerikkalainen höyrylaiva Park Victory. Kymmenhaarainen kynttilänjalka Utön kirkossa muistuttaa kymmenestä onnettomuudessa menehtyneestä merimiehestä", kertoo Hannuniemi.

Ohjelmassa näkyy vuonna 1967 haaksirikkoutuneen ruotsalaisen M/S Torsholmin kivillä lepäävä runko. Se on kuin "haaksirikkojen saaren" muistomerkki, kuvailee selostaja. Muita alueelle uponneita laivoja ovat muun muassa puulaiva Draken sekä höyrylaivat S/S Schwalbe ja S/S Olivia.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.