Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Mikä on arkkitehtuurissa keskeisintä juuri nyt?

Jyväskylä
Maailman yksi napa. Jyväskylän uusi yleiskaava ja sen valmistelua johtanut Leena Rossi Jyväskylä Kuva: Yle leena rossi

Täältä ei tarvitse lähteä maailmalle kohdatakseen arkkitehtuuria, koska maailma tulee aika ajoin tänne, sanoo Leena Rossi. Tästä alkaa #arkkitehtuurimatka Jyväskylään, keskisuureen keskisuomalaiseen kaupunkiin, joka vetää puoleensa maailmalta arkkitehteja ainakin kolmen vuoden välein. Suurin syy on Alvar Aalto. Muitakin syitä on. Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi vastaa tästä keskipisteestä katsoen, mikä on arkkitehtuurissa keskeisintä juuri nyt. Hän puhuu resurssiviisaudesta, tapahtumista, vuorovaikutuksesta ja vaativista valinnoista. Mutta Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajana hän myös kysyy kollegoiltaan, ovatko arkkitehdit vähän liian perussuomalaisia? Kuuntele myös Rakenna minut - radio-ohjelma.

Jyväskylä
Matkan ja tarinan alkupiste. Jyväskylän matkakeskus. Oppaana yleiskaavapäällikkö Leena Rossi. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä
Täällä on tehty kova työ, että on saatu Aallon henki siirrettyä 2000-luvulle.

Tämä #arkkitehtuurimatka alkaa Jyväskylän matkakeskukselta, jonka ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik ja Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen. Rakennus on iso kuin Imatran asemaakava.

- Se on vihattu ja rakastettu rakennus, nykyään enemmän rakastettu, Rossi toteaa.

Jyväskylä on Alvar Aallon koskettama kaupunki. Alvar sekä hänen molemmat vaimonsa Aino ja Elissa Aalto työskentelivät täällä, ja se näkyy. Kolmen vuoden välein kotimaiset ja ulkomaiset arkkitehdit saapuvat Jyväskylään Alvar Aalto -symposiumiin. Se järjestetään taas tänä kesänä. Täältä löydät sen ohjelman.

- Täällä on tehty kova työ, että on saatu Aallon henki siirrettyä 2000-luvulle. Ja tämä matkakeskus oli oikeastaan ensimmäinen merkki siitä, että näin todella tehdään. Jyväskylä oli syvän laman kourissa 1990-luvulla. Ja matkakeskusta pidettiin merkkinä uudesta toipumisesta.

Jyväskylä
Täällä tuoksui puulta. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Rossi kertoo, kuinka julkisena rakennuksena se noudattaa Aaltojen perinteitä. Se on punatiiltä. Sen sijaan vanerinen katto muistuttaa Suomen ensimmäisestä vaneritehtaasta, joka oli radan toisella puolella. Suuntaamme sinne. Kävelemme siltaputkea radan yli kohti Lutakkoa, jonne Jyväskylän keskusta on laajentunut.

Jyväskylä
Junaradan toisella puolella uusi uljas maailma. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Jalkojen alla pauhaa ohitustie pohjoisesta etelään. Aikoinaan tämä liikenne huristi pitkin Jyväskylän ruutukaavakeskustaa. Yleiskaavapäällikön kannalta läpikulkutie on haaste.

- 1800-luvulla Jyväsjärvi oli oikeastaan kaupungin likavesiallas. Silloin oli helppo lähteä laittamaan tällaista valtatietä radan ja järven väliin. Se on verisuoni, joka tuo ja vie liikennettä. Se on tehnyt mahdolliseksi koko kävelykeskustan. Mutta nyt se on taas keskellä keskustaa.

Lutakon rakentuminen rantaan on globaali ilmiö. Vesiä puhdistetaan, kaupungit hyödyntyvät rantaviivaansa aktiivisemmin. Niin tapahtuu esimerkiksi Kööpenhaminassa, Helsingissä, Tampereella ja New Yorkissa, jossa on pakko nostaa rantapenkereitä ilmastonmuutoksesta seuranneiden tulvien takia. Jyväskylässä rantaan rakennettiin 1990-2000-luvuilla Lutakon alue ja järven toiselle puolelle Kuokkala. Astumme jalankulikijoiden putkesta ulos tähän maisemaan.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Amerikanrauta keskellä tuulista tapahtumatoria. Yhdyskuntasuunnittelun olennaisia kysymyksiä Rossin mukaan nyt on, mitä kaupungissa tapahtuu? Ja miten siihen osallistutaan arkkitehtuurin keinoin. #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Mikä muuttuu, mitä säilytetään, ja mitä kaupungissa tapahtuu?

Jyväskylä
Uutta Lutakkoa torin vieressä Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Lutakon puolella tukka nousee pystyyn. Seisomme keskellä tapahtuma-aukiota uudehkon messukeskuksen edustalla. Mitään ei tapahdu. On vain kovaa tuulta ja yksinäinen amerikanrauta. Sen taustana ovat Technopolis, messukeskus ja hotelli, sekä 3000 asukkaan alue.

Tässä torilla oli edellisenä viikonloppuna kalamarkkinat. Ja se on ajankohtaista arkkitehtuurissa juuri nyt, eli tapahtumat:

- Tämän hetken keskeiset kysymykset liittyvät kaupungistumiseen, mikä muuttuu, mitä säilytetään, ja mitä kaupungissa tapahtuu. Tehdään julkisia aukiota ja muuta tapahtumia varten. Se vaatii omanlaistaan arkkitehtuuria.

Torin vieressä on paikka, jossa varmasti tapahtuu. Entinen leipomo, Lutakko, pelastui Elävän musiikin yhdistyksen, eli Jelmun ja Kauko Sorjosen työn tuloksena.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Vanha Lutakko #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi leena rossi

- Tätä on kaupunki väripilkkuineen kaikkineen, sanoo Rossi rakennuksesta, joka aikoinaan pyristeli olemassaolostaan. Nykyään Lutakko tunnetaan keikkapaikkana. Siellä on myös taiteilijoiden työhuoneita ja paljon toimintaa. Se on säilynyt rouheana, onneksi. Rossi ottaa kantaa yleisemmin, puhuu Suomesta.

- Meillä on ollut liiian kahtalainen suhtautuminen vanhaan rakentamiseen. Joko museoidaan tai sitten uudistetaan. Meillä on liian vähän esimerkkejä aidosta, kunnioittavasta, kerroksellisuuden hyvällä maulla tekemisestä.

sormi legokartalla
Olet nyt tässä! Jyväskylän uusi asemakaava leegoina. sormi legokartalla Kuva: Yle / Minna Joenniemi jyväskylä

Kertakäyttörakentamisen on loputtava! Sanoja resurssiviisaudesta.

Palaamme radan yli kaupunkiin, ja suuntaamme kohti kävelykeskustaa. Matkakeskus näkyy taas. Matkakeskukset olivat hetki sitten muotia. Sitten tulivat toriparkit. Nyt on jokaisen kaupungin saatava tornitalonsa, koska pilvenpiirtäjät ovat kansainvälinen trendi. Mitä tulee seuraavaksi? Rossi vastaa kysymyksillä.

- Arkkitehtuurikunnassa on jo pidempään mietitty, että koko ajan tulee näitä trendejä: energiatehokkuus, resurssiviisaus. Mitä ne tarkoittavat arkkitehtuurin kannalta? Nouseeko niiden kautta myös uusi näkemys siitä, että miten me määritämme estetiikan. Minusta on mielenkiintoinen kysymys pohtia, mitä me pidämme kauniina.

Jyväskylä
Kaksi kaunista kahvaa. Alvar Aallon tunnusmerkkejä, joilla on funktio. Ne ovat ihmisen mittaakaavan huomioisen estetiikkaa, kahvoja eri kokoisille ihmisille.. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Kuljemme ohi 60-luvun kerrostalon, joka edustaa monien silmissä rumaa arkkitehtuuria. Sen julkisivua uusitaan. Monet sodan jälkeiset elementtitalot ovat tulossa elinkaarensa päähän. Ne pitäisi joko purkaa tai korjata perusteellisesti. Nykyään rakennetaan yhä samalla periaatteella kuin nämä ongelmalliset talot.

Arkkitehtien ammattikuva on kaventunut talojen stailaamiseksi, pelkän ulkonäön ja tilaratkaisujen suunnittelijaksi. Näin sanoi Lars-Erik Mattila myös Rakenna minut -radio-ohjelmassa. Rossi tuntee Mattilan keskustelua herättävän diplomityön, josta lisää tässä artikkelissaTulevaisuuden kerrostalo . Näin Mattila haastoi yle.fi/arkkitehtuurin julkaisemassa artikkelissa Kertakäyttörakentamisen on loputtava! kollegansa:

Kun arkkitehdit ovat näkyvässä, joskin usein harmillisen voimattomassa roolissa, he voisivat sentään hyödyntää näkyvyyttään ja tuoda näitä ongelmia esiin. Arkkitehteja joka tapauksessa syytetään kertakäyttörakentamisesta - nyt olisi oikea hetki ottaa koppi, tehdä asialle jotain.

Jyväskylä
Aallon suunnittelema kaupunkisuunnitteluvirasto. Täälläkin on kärsitty sisäilmaongelmista. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Leena Rossi ottaa kopin.

- Soisin, että meidän ammattikuva muuttuisi pinnasta kohti syvyyttä. Nyt resurssiviisauden lisääntyessä, kun ihmiset, organisaatiot, ihan perheetkin, rupeavat ajattelemaan tilan käyttöä, huomio kiinnittyy vääjämättä koko rakennusalalla siihen, mitä jo on olemassa. Kun sen kimppuun käydään oikein olan takaa niin kyllä sieltä löytyy ihan uudenlaisia syvyyksiä arkkitehdin ammattiin.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Vahva väri pinnassa on puhuttanut jyväskyläläisiä. Pitäisikö enemmän puhua siitä, mikä on pinnan alla. #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä
#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Uutta pintaa Karisma-korttelissa, vanhan koulun paikalla on nyt asunto-osakeyhtiö Runous. Suunnitelijat Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Mitä on resurssiviisaus arkkitehdin näkökulmasta?

- Se tarkoitttaa sitä, että miten me käytetään sitä, mitä jo on olemassa. Tai sitten jos suunnitellaan lisää, täydennetään tai rakennetaan uutta, miten se alusta asti käytetään mahdollimman oikeanlaisia materiaaleja, mahdollisimman vähän. Eikä jätettä synny - koskaan.

- Se tarkoittaa sitä, että on suunniteltava huolellisemmin, enemmän, mutta vähemmällä. On koko ajan ajateltava rohkeammin sitä, että miten kaikki meidän teollisuushallit on 10 tai ehkä jo 2-3 vuoden päästä. Ettei me vaan tehdä lisää uutta, ja jätetä tämä olemassa oleva rempalleen.

Tulee mieleen Ranska, jossa ruokakaupoilta kiellettiin ruokajätteet. Haaskaus. Ranska myös määräsi, että uusien rakennusten katot pitää peittää joko kasveilla tai aurinkopaneelilla. Tuleeko tällaista viisautta Suomeen?

- Ainakin olemme täällä Jyväskylässä kokeilleet vihertehokkuusmallia. Ajatus on, että viedään kaupunkisuunnitelmiin se, että jokaisen tontin tai korttelin pitää täyttää tietty vihertehokkuusluku. Että jos teet asfalttia katuun niin sitä vihreätä pitää olla seinässä tai katolla. Kyllä se alkaa olla jo tulossa.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Kaupunkia kävelijöiden ehdoilla. Taiteilija Juhani Petäjäniemen räsymatto tekee pihakadun näkyväksi. Kirkas matto valaisee sateisenakin päivänä. #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Autottomat aukiot ja bussittomat lähiöt

Tilat talojen välissä puhuttavat nyt paljon. Ennen kaupunki palveli yksityisautoilijoita isoilla parkkipaikoilla. Nyt autot työnnetään maan alle. Kävelykeskustaa Jyväskylässä koko ajan laajennetaan. Pihakatuja vallataan kävelijöille luovin keinoin. Taitielijan maalaama räsymatto maalattiin yleisön pyynnöstä jo toista kesää keskustan pihakatuun. Lue matosta lisää täältä.

- Paljon puhutaan kaupunkisuunnittelussa yhden auton periaatteesta, eli pärjäät yhdellä autolla tai ilman autoa. Se oikeasti vaatii työtä. Jyväskylä on aika tiivis, Meillä pyöräillään, kävellään, ja meillä on linja-autoille linkkisysteemi. Mutta jos halutaan, että se on elinkelpoinen, niin se on myös kysymys, että mihin rahoja käytetään.

Jyväskylä
Uusi pihakatu Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Jyväskylä on laajentunut ahkerasti. Kuntaliitosta käsiteltiin käynnistämällä yleiskaavaprosessi, jonka Leena Rossi veti. Siinä yhteydessä joukkoliikenne nousi esiin. Keskustan ulkopuolisista alueista piti valita.

Kyllä kaupunkisuunnittelussa on ollut tapana suhtautua aika leväperäisesti liikkumiseen.

- Kyllä kaupunkisuunnittelussa on ollut tapana suhtautua aika leväperäisesti liikkumiseen. Ei ole välitetty juurikaan, että saako tänne joukkoliikennettä. Tai onko se kannattavaa. Nyt piti oikeasti tarttua itseään niskasta kiinni. Ja vähän muitakin pöllyyttää, että oikeasti valitaan jo lähtökohdaksi, että hei, missä on joukkoliikennettä. Tehdä valinta kaikista niistä ihanista maisemista ja alueista, mitä täällä on, että mennään juuri tuonne. Tuota kehitetään, mutta tuota ei.

- Yleiskaavaprosessi oli raskain ja antoisin projekti minkä olen uran aikana tehnyt. Koko se kääntyminen pienistä taistelupareista, ehytyminen yhdeksi uudeksi. Ja kysyä, että voidaanko sanoa, että tämä on meidän kaupunki.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Uusi kaupunki -kollektiivi vieraili Jyväskylässä toistamiseen kaupungin kutsumana. #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Studio Puisto jyväskylä

Kaupunkilaiset mukaan

Jyväskylän kävelykeskustassa on väkeä. Kompassiaukiolta on huikeat näkymät. Mutta se on kauppakadulla, joka on kuin Mämmilä-sarjakuvasta. Eri aikakauden mainoskyltit hallitsevat maisemaa. Kävelukeskusta ei ole kaunis, se on hyvin tyypillinen suomalaiskaupungin keskusta. Rossi nauraa.

- Nimenomaa. Jos katsoo ympäriinsä niin tätä kaupunkikuvaa ei voi ainakaan pitää yhtenäisenä. Me ollaan saatu paljon kritiikkiä esimerkiksi, että voisiko katujen deltaljimaailma olla laadukkaampaa. Ja miten nämä julkisivut. Mutta olen aina sanonut, että rakennukset syntyvät kaupunkiin niistä ihmisistä, jotka siellä vaikuttavat. Ne eivät voi muuksi syntyä.

Jyväskylä
Kirkkopuiston käyttämissäännöt herättävät intohimoja Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Jyväskylässä on kehitetty vuorovaikutteista suunnittelua. Virikkeitä on keskustan kehittämiseen on haettu muun muassa Uusi kaupunki -kollektiivilta, joka saapui viime vuonna tv-kamerat mukanaan. Ja tänä keväänä järjestettiin vielä toinen työpaja.

Futudesign havainnekuva
Kirkkopuisto tulevaisuudessa Uusi kaupunki kollektiiviin kuuluvan Futudesign toimiston havainnnekuvissa. Futudesign havainnekuva Kuva: Futudesign jyväskylä

Ensimmäinen sessio on mukana Yle Teeman sarjassa Kaupunki uusiksi. Sarja lähetetään kesällä uusintana, mutta sen voi katsoa Yle Areenasta. Viime vuoden työpajalle järjestettiin jatkoa ja sen tulokset löytyvät täältä.

Jyväskyläläisenä Rossia naurattaa Futudesignin isot eleet, koska Alvar Aalto jo aikoinaan suunnitteli tähän puistoon vaikka mitä. Hänkin kirjoitti ja suunnitteli silloin ilman tilausta, synnytti näkyjä, ehdotti muutoksia. Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtjana Rossi vakavoituu.

- Uusi kaupunki -kollektiivi ilmentää aika hyvin sitä, mitä on olla arkkitehti 2000-luvulla. Arkkitehtuuri on kulttuurinen sana rakentamisesta. Se tarkoittaa sitä, että ollaan tekemisissä tavallaan taiteen kanssa, mutta myöskin arkisen realismin kanssa. Siinä täytyy olla taitoja. Ollan välillä insinöörejä, mutta täytyy osata olla kumppani, kutsuva eteenpäin menijä, johtaja.

Jyväskylä
Leena Rossi on luonut uuden aukion ja on siitä ylpeä. Tämän sillan ali tullaan Alvar Aalto -museollle. #talonhalaaja Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Mikä on 11. syy rakastaa naisarkkitehtia

Jyväskylä
Kaverikuva. Wivi Lönnin kotitalon pihassa on arkkitehtipioneeristä Sonja Vectomovin tekemä patsas. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Tänä keväänä naistenpäivänä moni jakoi tätä artikkelia. 10 syytä rakastaa naisarkkitehtia.

Ilosanomaa on syytä levittää. Leena Rossi on SAFAn historiassa vasta kolmas naispuheenjohtaja. Suomen Arkkitehtiliitto on perustettu vuonna 1919.

- Olen siitä ylpeä, ja huomaan, että täytyy pitää esille sitä, että myös naisia on tällä alalla. Kun minut valittiin niin sanoin, että tämä on hienoa koko rakennusalalla toimivien naisten puolesta. Heidän asiaan viedä eteen päin. Sain paljon ilahtunutta palautetta. Eli meitä ei tosiaan huomata, miten monin tavoin naiset työskentelevät meidän rakennetun ympäristön parissa.

Jyväskylä
Wivi Lönnin talossa asuu kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen. Talon eteen on suunnitteilla suuri asuinkortteli. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Kaupunkisuunnitteluvirastoissa on paljon naisia.

- Joku tässä yhdyskuntasuunnittelussa kiinnostaa. Olen huomannut kollegoiden piirissä, että tämä ala naisistuu. Ja kun meitä kaavoittajia paljon moititaan, niin tässä on meillä naisilla näytön paikka. MItä on 2000-luvun hyvä yhdyskuntasuunnittelu?

Tänä keväänä arkkitehtipäivillä Jyväskylässä järjestettiinkin kävely otsikolla Naisen kosketus. Ensimmäistä kertaa arkkitehtipäivien historiassa oli mahdollisuus nähdä kootusti naisarkkitehtien suunnittelutöitä yli sadan vuoden aikajaksolta. Niitä Jyväsyklässä on kunniakas märä. Muun muassa Elsi Borgin Taulumäen kirkko, Wivi Lönnin useat kohteet, mutta myös Sari Niemisen ja Kirsti Sivénin suunnittelutöitä. Kierroksella vierailtiin myös Wivi Lönnin kotitalossa. Sitä vastapäätä on kaavoitettu iso asuntokortteli. Kaavaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Älä anna alla olevan otsikon hämätä. Elävän arkiston klipissä kesäloman kunniaksi Wivi Lönnin suoraa puhetta Pariisin paviljongista, mutta sen jälkeen tarina kalastuksen houkutuksesta kesken Estonia-teatterin arkkitehtuurikilpailun.

Rakkaus asuu Kortepohjassa - Jyväskylä nuorten arkkitehtien suurimman kansainvälisen kilpailun kohteena.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Alvar Aalto oli 26-vuotias kun hän suunniteli tämän salin Jyväskylän keskustaan. #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Alvar Aalto suunnitteli rakennuksia jo hyvin nuorena. Ja ne toteutettiin. On johdonmukaista, että Jyväskylä osallistuu jo toista kertaa parhailaan alle 40-vuotialle arkkitehdeille tarkoitettuun suureen Europan 13 -kilpailuun. Kilpailun kansainväliset kohteet löydät täältä. Suomessa sijaitsevat kohteet ovat Jyväskylässä, Espoossa ja Seinäjoella. Tässä Jyväskälän haasteesta tarkemmin..

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Mitä kansainväliset nuoret arkkitehdit suunnittelevat tämänkin parkkipaikan tilalle? #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

- Me haluttiin jo toisen kerran mukaan, koska Jyväskylä on oppimisen ja opiskelemisen kaupunki. Kortepohja on meidän kuuluisa opiskelijakaupunginosa. Jyväskylässä sanotaan. että raha asuu Lohikoskella, rakkaus Kortepohjassa.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Kortepohja on erilaisia entiisä unelmiä täynnä #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

- Jyväskylässä joka kolmas asukas asuu alueella, jonka suunnittelu on ratkaistu arkkitehtuurikilpailun kautta. Meillä on järjestetty kilpailuja yli 40 sadan vuoden aikana.

Arkkitehtuurikilpailujen määrä on Suomessa laskussa samaan aikaan, kun Guggenheim Helsinki teki kansainvälisesti tunnetuksi arvostettua suomalaista arkkitehtuurikilpailujen perinnettä, johon kuuluu osallistuminen tasa-arvoisesti nimimerkeillä. SAFAn puheenjohtaja toivoo kilpailujen kehittymistä. Hän ilmaisee itseään usein kysymyksen muodossa.

- Mielenkiintoista on, että miten me voimme tämöstä menetelmää promotoida niin, että julkinen rakentaminen olisi ratkaistu laadukkaalla prosessilla.

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Kortteli, jonka sveitsiläinen Peter Zumpthor visioi ja Kirsti Sivén ja Arto Takala toteuttivat #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Suomalaisarkkitehditko liian perussuomalaisia?

Kortepohja on monikulttuurinen kaupunginosa, jonne on nyt kutsuttu maailman nuoria arkkitehtejä. Edellisestä kilpailusta toteutui ulkomaisten nuorten arkkitehtien suunnittelema kortteli. SAFAn tuore puheenjohtaja herätti SAFA blogissa kriittistä keskustelua arkkitehtikunnan sisäänpäin kääntymisestä. Onko Suomi suljettu maa ulkomaisilta arkkitehdeilta?

#arkkitehtuurimatka Jyväskylä
Rakennusviraston pienoismallissa on kirkkopuiston laidalla Musiikki- ja taidekeskus mukana. Suunnitelman laativat sveitsiläiset Martina Hauser ja Zita Cotti. Rahoitusta ei tullut. #arkkitehtuurimatka Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

- Arkkitehdit ovat yksi liikkuvaisin ammattikunta maailmassa. Kun on kerran saanut oppia voi työskennellä missä vain. Suomalaiset menevät ulkomailla. Olemme saamapuolella. Mutta sitten jos tänne tullaan, niin olemmeko liian perussuomalaisia?

Jyväskylä
Tässä artikkelissa ei ole mainittu sanaa muuntojoustavuus. Vaikka se on trendeistä kuumin. Mutta Jyväskylässä se ei ole uusia asia. Klikkaa kuva suuremmaksi. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Viime vuonna Rainer Mahlamäki ja Arkkitehtioimisto Lahdelma & Mahlamäki palkittiin ensimmäisellä arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla Puolanjuutalaisten historian museosta, joka sijaitsee Varsovassa. Keskustakirjaston suunnittelijat ALA Arkkitehdit tulivat tunnetuiksi Norjaan rakennetusta konsertti- ja teatteritalosta. Pekka Salmisen ja Anu Leinosen kokemuksista Kiinassa on kerrottu Rakenna minut - sarjassa. HollménReuterSandman sai juuri rakennettua Tansaniaan turvakodin. Ja nuori sukupolvia on edellisiä vielä kansainvälisempi.

Harva ulkomainen arkkitehti on päässyt jättämään jäljen Helsinkiin. Kiasman suunnittelut Steven Holl ,ja Carl Ludvig Engel ovat harvinaisuuksia. Pasilan Triplassa hollantilaisen OMA:n suunnitelmat käytännössä toteuttaa suomalaistoimisto, josta lisää täältä.

- Kyllähän kansainvälinen toiminta on sitä, mistä arkkitehtien leipä irtoaa. Sehän on molemmin puolista, ilman rajoja toimivaa luovuutta. Lisää niitä, koska aina niihin liittyy monikulttuurinen yhteistyö. Eivät arkkitehdit kuitenkaan rakenna. e vääjäämättä tarkoittaa erilaisten ihmisten yhteistyötä. Aina ollaan kontaktissa paikallisen ja universaalin välillä.

Lue Leena Rossin kirjoitus SAFA Blogista täältä

Jyväskylä
Alvar Aalto ja sisäilmaongelmat. Yliopistolla korjataan. Kansainvälinen ilmiö. Jyväskylä Kuva: Minna Joenniemi jyväskylä

Tästä klikkaamalla alkaa #arkkitehtuurimatka menneisyyteen, Alvar Aalto -symposium vuodelta 1985. Kuvissa Charles Correa, Juhani Pallasmaa, Aarno Ruusuvuori, Robert Sambonet, Herman Herztberger, Michale Graves, Maire Gullichsen, Patrick Peters, Jusuck Koch, Nathalie Grenon ja Piero Sartogo

Lisää #arkkitehtuurimatka -vinkkejä.

#arkkitehtuurimatka New Yorkiin ja Istanbuliin
Oppaana arkkitehti Antti Nousjoki

#arkkitehtuurimatka Kuopioon
Kohteina uusi ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, yliopistollinen sairaala ja Evoluutio, Suomen yksi suurimpia julkisia teoksia.
Oppaana Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo

#arkkitehturimatka purkutyömaalle
Kaupunkikierros kertakäyttörakentamiselle herkistynein silmin.
Oppaana Lars-Erik Mattila

#arkkitehtuurimatka haamukaupunkiin
Extreme-matkat Sisä-Mongolian Ordokseen ja Yhdysvaltoihin autioituvaan Detroitiin. Oppaana kuvataiteilija Tuomas A. Laitinen.

#arkkitehtuurimatka Delhiin
Autokaupunki ja Delhin hipsterialue
Oppaana Inari Virkkala

#arkkitehtuurimatka Puolanjuutalaisen historian museoon
Oppaana toimittaja Minna Joenniemi ja arkkitehti Rainer Mahlamäki

#arkkitehtuurimatka Arabianrantaan ja Otaniemen kampukselle
Oppaana taidekordinaattori Tuula Isohanni

#arkkitehtuurimatka avokonttorin serkkuun eli monitilatoimistoon
Mistä elementeitä on nykyajan avokonttorit tehty?
Oppaana Minna Joenniemi

Kommentit
  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.