Hyppää pääsisältöön

Aihesivun Tapio Wirkkala 100v pääkuva

Aarteenetsintä: Hopeakuu

Julkaistu 09.06.2015 - 15:45. Päivitetty 02.05.2017 - 21:34

Tiesitkö, että useat Tapio Wirkkalan suunnittelemista koruista syntyivät alunperin lahjoiksi taiteilijan puolisolle Rut Brykille.

Wirkkalan suunnittelemille koruille on ominaista liikkuvat osat, monet niistä ovat kuin shamaaniamuletteja helistessään kantajan liikkeiden mukaan.
Korut muodostuvat usein useista yhteen liitetyistä osasista, kuten esimerkiksi sisäkkäisistä hopearenkaista muodostuva Hopeakuu.

Tapio Wirkkalan suunnittelema Hopeakuu-koru

Ryhmänä kuin veteen putoavia pisroita Tapio Wirkkalan suunnittelema Hopeakuu-koru hopeakuu

Kenelle sinä olet antanut, tai keneltä saanut Hopeakuun? Ota koru ulos rasiastaan ja kuvaa se rakkaasi kaulalla, tai ripusta se vaikka oksaan kesäyössä kimmeltämään. Laitetaan tämä sivu helisemään!

Voit jakaa kuvasi (ja tarinasi) allaolevan lomakkeen välityksellä. Voit jakaa kuvasi myös Twitterin tai Instagramin välityksellä. Liitä silloin kuvasi tunnisteisiin #hopeakuu ja #wirkkala100.

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.
Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari

Yle Areena juhlistaa Tapio Wirkkalan 101-v syntymäpäivää

Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.
Oho, meillä on kellarissa aitoa Tapio Wirkkalaa!

Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

Tapio Wirkkalan juhlavuosi näkyi useissa tapahtumissa ympäri Suomea. Moni heräsi nyt viimeistään huomaamaan miten voimakkaasti muotoilija on vaikuttanut suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Yle juhlisti Wirkkalan 100-vuotissyntymäpäivää keväällä aloittamalla aarteenetsinnän. Yhtenä tarkoituksena oli osoittaa Tapio Wirkkalan monipuolisuus suunnittelijana ja monen materiaalin mestarina.
Aarteenetsintä: postimerkit

Oletko nuolaissut Wirkkalan postimerkkiä?

Tapio Wirkkala voitti vuonna 1939 Olympiavuoden postimerkkikilpailun. Olympialaisia ei sitten tullutkaan, tuli sota. Mutta Wirkkala uusi voittonsa vuonna 1952, ja tällä kertaa merkit pääsivät myös käyttöön.

Kommentteja 1

2020

Tee riippuva heijastin – koristeeksi laukkuun, takkiin tai vaikkapa korvakoruksi

Heijastavilla helmillä voi koristaa mitä tahansa.

Tee omia heijastinkoruja pienistä puulevyistä, heijastavista helmistä ja heijastinlangasta. Heijastavia helmiä voi ommella kiinni lapasiin, myssyihin, kaulahuiveihin tai muihin vaatteisiin ja laukkuihin.

2018

Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

2015

Kaksi syöpää selättänyt Sanna Leinonen: Sairastumisen kautta vaaleanpunaiseen korumaailmaan

Sanna Leinosesta tuli koruyrittäjä sairastumisen myötä.

Sairastuminen voi muuttaa koko elämän suunnan. Näin kävi koruyrittäjä Sanna Leinoselle, joka sairastui vakavasti vain vähän päälle kolmikymppisenä. Koettelemukset avasivat oven uuteen, vaaleanpunaiseen maailmaan.
Katariina Guthwert liikuttuu toisinaan työnsä äärellä

2019

Den 32-åriga lärarinnan beslöt att ta med sig sin hemlighet ända ner i graven - och ännu idag vet få att Alma Pihl är en av Finlands mest kända konstnärer

Pihl avslöjade sin hemlighet för dottern innan sin död.

Alma Pihl avslöjade sin hemlighet för dottern strax innan sin död. Resten av Finland fick veta hemligheten mycket senare - att hon var en juvelerare i världsklass.

2018

Borgåkonstnären Monica Wickströms fredsinspirerade smycke ställs ut på FN:s högkvarter i New York

22 konstnärer är med i konstprojektet Camera Lucida.

22 konstnärer från tio olika länder har fått i uppgift att designa smycken till minnet av freden efter första världskriget. Monica Wickström från Borgå är den enda nordiska konstnären bland dem.

2016

Tack vare hästen orkar Marko Björs leva

Marko Björs hyllar hästen i sin nya smyckesserie.

Jag har sett bilder av Marko Björs i damtidningarna och beundrat honom i smyg. När jag ser honom för första gången ser jag en känslig och djup man. Det är med tårar i ögonen han talar om sitt livs största kärlek, hästen.

2015

Pynta eller panta, vad göra med gamla smycken?

Är guldsmycken en bra investering?

Hurdana smycken ska man satsa på om man vill vara säker på att värdet på dem stiger i framtiden? Är det överhuvudtaget någon bra affär att investera i smycken?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

Markus Kajo: Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain.

Mikä toimi nettitrivian esiasteena, miettii M. Kajo.

...Emme jääneet odottamaan, kirjoittaako täti vastaan, että on saanut tiedon matkastani, ja että olisiko hän ylipäätään edes kotona tuolloin. Ei näet ollut mitään syytä, miksi täti ei olisi ollut maisemissa. Hänhän asui kotonaan. Miksei hän siis olisi siellä! Ja sitäpaitsi minä en halunnut odotella korttien postittumista päiväkaupalla.
Markus Kajo: Asiaa naisten pulista

Hyvyys, pahuus palkitaan vain saduissa?

"...Ja luonto uhkaa kostolla, jos vielä sitä hiilletään, tai vaikka ei edes lisää hiillettäisi! Luulisi, että edes luonto on meidän puolella, ilmasto ihmisten ilona ilmaiseksi, mutta ei."
Markus Kajo: Mitäkö ajattelen venäläisistä ja Venäjästä

Venäjä pyörii monten ajatuksissa, ja Ukraina.

“Haluaisin päästä käymään kaupungeissa, joissa on rautakauppa! Ja välillä pysähtyä joen rannalle, missä joku äijä kalastaa ja eukot liottavat toripäivästä väsyneitä jalkojaan...“
Frank Martela varttui diplomi-insinöörien keskellä ihmisten maailman tutkijaksi

Ihmisten maailman tutkija etsii parempaa arkea.

Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
Mikä tekee Arvottomista kotimaisen kulttileffan?

Kaurismäen veljesten esikoispitkä on omaa luokkaansa.

Mika Kaurimäen ohjaama ja Aki Kaurismäen kirjoittama Arvottomat kuuluu kotimaisen elokuvahistorian kaanonin kärkipaikoille.
Valkoisesta peurasta Auroraan – kotimaisten huippuelokuvien lahjapaketteja Teeman juhlakaudessa

Kino Suomi onnittelee 20-vuotiasta Teemaa ja katsojia!

Kino Suomi onnittelee 20-vuotiasta Teemaa ja katsojia! Joulun ja loppiaisen väliin Kino Suomi on koonnut kovan paketillisen kotimaisen elokuvan historiaa ja nykyisyyttä.
Komediallisen näyttelemisen taituri Kiti Kokkonen osaa naurattaa äitinsä tavoin – äitini on aidon elämän komedienne

"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."

Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Suoraan tapaturma-asemalta takaisin verstaalle – soitinrakentajamestari Juha Ruokangas on maksanut kovan hinnan vanhan ajan työmoraalistaan

Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.

Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen. Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Lapsena Kimmo Levä halusi linja-autonkuljettajaksi – Kansallisgallerian uusi pääjohtaja on pitkänmatkan juoksija ja museoammattilainen

Kansallisgallerian johtaja on urheilumies.

Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on kestävyyslajien mies: juoksemista ja uimista yhdistävän swimrunin harrastaja on ollut liki 30 vuotta töissä museoalalla.
Pako pohjoiseen näyttää natseja pakenevan saksattaren ja suomalaismiehen kiihkeän romanssin

Jukka-Pekka Palo nähdään kohutuissa seksikohtauksissa.

Suomalais-saksalainen yhteistuotanto kuvaa naista keskellä vierasta kulttuuria ja intohimoa. Pääosissa Katharina Thalbach ja Jukka-Pekka Palo.
Tällaista oli Jukka Mallisen kaksoiselämä: kauppasi jääpalakoneita Neuvostoliittoon, salakuljetti kotimatkalla underground-runoutta Suomeen

Jukka Mallinen todisti idänkaupan villit vuodet.

Kirjailija ja venäläisen kirjallisuuden kääntäjä Jukka Mallinen todisti omin silmin idänkaupan villit vuodet. Neuvostoliittoon kiihkeä vasemmistolainen päätyi opiskelemaan osaamatta sanaakaan venäjää.
Tanssi on jo meissä – tanssija, koreografi Pia Lindyä kiehtovat arkisen liikkumisen tutkimattomat alueet

Kenelle tanssiminen kuuluu?

Tanssija, koreografi Pia Lindyä kiinnostaa liikkuminen taiteena: hän tutkii ihmisten arkista liikekieltä ja luo tilanteita, joissa kaikenlaisia liikekieliä omaavat ihmiset voivat päästä liikkeiden muodostamaan vuoropuheluun toistensa kanssa.
Eino Ruutsalo oli suomalaisen taide-elokuvan yksinäinen susi – 100 vuotta syntymästä

Kokeellisen elokuvan tienraivaajan erikoisnäytös Teemalla.

Kuvataiteilija Eino Ruutsalo syntyi sata vuotta sitten, syyskuussa 1921. Hänen taiteensa elää ja hämmentää yhä.
"Heijala vatitata huh hah huh", paidattomat miehet huusivat lavalla – kääntäjä Ville Keynäs järjesti lukioikäisenä tempauksen, johon buuaaja värvättiin etukäteen

Ville Keynäs kääntää vaikeita kirjoja.

Palkittu suomentaja Ville Keynäs oppi eliittikoulussa uskaltamaan. Parhaillaan Keynäs kääntää kirjaa, jossa hän ei saa käyttää lainkaan a-kirjainta.