Hyppää pääsisältöön

Amerikan ääni kertoo 12 tähden tarinan Marilynistä Madonnaan

Amerikan ääni -radiosarjassa käsiteltävät 12 ikonista tähteä.
12 myyttistä Amerikan ääntä. Amerikan ääni -radiosarjassa käsiteltävät 12 ikonista tähteä. Kuva: EPA/AOP, Ylen arkisto, Library of Congress. radiosarja

Amerikan ääni on 12-osainen radiosarja myyttisistä tähtihahmoista ja siitä, miten yksilöhistorian säikeet kietoutuvat Amerikan ääneksi. Toiveuusinta Yle Radio 1:ssä torstaisin klo 17.20.

Pekka Laineen toimittamassa henkilökuvasarjassa hahmotetaan amerikkalaisten ikonisten tähtihahmojen kautta kuvaa heidät synnyttäneestä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Amerikan ääni -sarjan tähdet ovat Marilyn Monroe, Louis Armstrong, Frank Sinatra, James Dean, Billie Holiday, Elvis Presley, John Wayne, Bob Dylan, Michael Jackson, Dolly Parton, Clint Eastwood ja Madonna.

Päähenkilöiden henkilöhistoria toimii sarjan kehyksenä ja jatkokysymysten kirvoittajana: mitä he edustavat ja mitä he ovat tuoneet kulttuuriseen palapeliin? Etnisyyden, musiikin, elokuvan, politiikan, kaupankäynnin ja yksilöhistorian säikeet kietoutuvat Amerikan ääneksi. Kuinka ja miksi myyttiset hahmot syntyvät? Minkälainen on tähteyden anatomia? Miksi Amerikka?

Tähtien tarinat resonoivat kaikkialla populaarikulttuurissa, ja heidän hahmonsa ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi amerikkalaisuutta ja yleismaailmallista käyttötaidetta.

Radiosarjan kerronnassa hyödynnetään musiikkia, elokuvanäytteitä, vanhoja mainoksia, radio- ja tv-tallenteita sekä kirjallisuutta. Miten jaksojen päähenkilöt peilautuvat toisiinsa?

Pekka Laineen ohjelmasarjan ensiesitys oli Radio 1:ssä vuonna 2011.

Jaksojen päähenkilöt:

1/12: Marilyn Monroe – Haavoittunut tähti
2/12: Louis Armstrong – Musta sankari
3/12: Frank Sinatra – Yksin yksinäinen
4/12: James Dean – Ikuisesti nuori
5/12: Billie Holiday – Langennut enkeli
6/12: Elvis Presley – Köyhän pojan blues
7/12: John Wayne – Vapauden patsas
8/12: Bob Dylan – Profeetta
9/12: Michael Jackson – Lapsikuningas
10/12: Dolly Parton - Pelinainen
11/12: Clint Eastwood – Viimeinen cowboy
12/12: Madonna – Ikkunaprinsessa

Amerikan ääni -sarja Yle Radio 1:ssä torstaisin 11.6.–27.8.2015 klo 17.20–18.00, toinen lähetys tiistai-illassa. Ensilähetyksen jälkeen jaksot ovat kuunneltavissa 30 päivää Areenassa.

1/12 MARILYN MONROE

Amerikan ääni -radiosarjan aloittaa Marilyn Monroen tarina. Marilyn Monroesta on julkaistu kuvia ja tekstiä enemmän kuin kenestäkään toisesta elokuvatähdestä. Marilyn on levinnyt kaikkialle, ja hänen elämäntarinastaan on revitty auki jokainen senttimetri. Kuitenkin Marilyn Monroe on populaarikulttuurin ratkaisematon mysteeri, äärimmäinen esimerkki tähteyden lumosta ja tähtikulttuuriin liittyvän kaksinaismoraalin kirouksista.

Vuonna 1926 Los Angelesissa syntynyt Norma Jean Baker oli Hollywoodin kultakauden viimeinen ja samalla suurin klassinen tähti. Hänen kuvansa ilmestyi 1940-luvulla aluksi pin up -kalentereihin ja miestenlehtien kansiin. Marilyn Monroeksi nimensä muuttanut Norma Jean puski tiensä elokuvateollisuuden alaportaiden kautta kohti kirkkainta huippua. Sivuroolit vaihtuivat 1950-luvun hittikomedioihin, joissa Monroen seksiä ja lapsenomaista viattomuutta yhdistelevä hahmo nousi kokonaisen aikakauden symboliksi.

Maailma ja etenkään media eivät saaneet kyllikseen amerikkalaisesta venuksesta, jonka elämän käänteet revitettiin sensaatiolehtien sivuilla viimeistä piirtoa myöten. Marilynia palvottiin ja paheksuttiin, ja elokuvateollisuuden koneisto omine kaavoineen oli jauhaa kirkkaimman naistähtensä säpäleiksi.

Marilyn Monroen kimaltavan julkisen kuvan takana oli rikkinäisten ihmissuhteiden, addiktioiden ja toteutumattomien ammatillisten unelmien värittämä todellisuus. Monroen vuonna 1962 päättynyt elämä oli klassinen esimerkki siitä, että kirkkain tähtiloiste syntyy usein syvistä haavoista.

2/12 LOUIS ARMSTRONG

1901 New Orleansissa syntynyt Louis Armstrong oli mustan musiikin ensimmäinen supertähti. Armstrong mullisti jazzin 1920-luvun lopun klassikkolevytyksillään nostamalla nerokkaat improvisaatiot uuden rytmimusiikin keskiöön.

Vuosien saatossa jazz-kumouksellisesta tuli kaikkien rakastama Satchmo, suuren yleisön tuntema viihdyttäjä, joka tunnettiin ympäri maailman. Armstrong pääsi paikkoihin, joihin useimmilla mustilla ei ollut mitään asiaa. Hän hurmasi valkokankaalla, Euroopan kiertueilla ja miljoonia myyneillä iskelmälevyillä.

Perinteisen jazzin lipunkantajasta tuli 1940-luvulta alkaen myös kiistelty hahmo nuorempien ja vihaisempien mustien amerikkalaistaiteilijoiden keskuudessa. Louis Armstrongia kutsuttiin valkoista Amerikkaa mielisteleväksi "setä tuomoksi", joka nöyrällä asenteella toimi sortajiensa suurlähettiläänä maailmalla.

Louis Armstrong tuki kuitenkin kansalaisoikeustaistelua ja teki oman osansa musiikin kautta. Ilman häntä orjien jälkeläisten musiikkia tuskin miellettäisiin yhdeksi keskeiseki 1900-luvun taidemuodoksi.

3/12 FRANK SINATRA

Hobokenin kaupungissa, New Jerseyn osavaltiossa vuonna 1915 syntynyt Francis Albert Sinatra on Elvis Presleyn ohella merkittävin 1900-luvun amerikkalainen popartisti. Big band -solistina läpimurtonsa tehnyt Sinatra nousi ensimmäiseksi moderniksi teini-idoliksi 1940-luvun alussa.

Teinityttöjen hysteerisen palvonnan siivittämänä Frank Sinatra raivasi tiensä hittilistoille ja valkokankaalle musiikkielokuvien tähdeksi. Julkisuuden armottomassa valokeilassa eläneestä Sinatrasta tuli nopeasti kiistelty hahmo amerikkalaiseen viihdekulttuuriin. Naisjutut ja siteet järjestäytyneeseen rikollisuuteen toivat säröjä teinien suosikin imagoon, ja Sinatran ura kääntyi syöksyyn 1940-luvun lopulla. Oscar-palkittu rooli elokuvassa Täältä ikuisuuteen nosti uudistuneen, aikuisemman Frank Sinatran takaisin huipulle vuonna 1953.

1950-luvulta alkaen Sinatra levytti klassisimmat tulkintansa amerikkalaisen viihdelaulun aarteistosta. Hänen kykynsä välittää laulujen olennainen tunne ja kytkeä se omaan kokemusmaailmaansa oli ainutlaatuinen. Show-bisneksen vanhemmaksi valtiomieheksi tiensä raivannut laulaja-näyttelijä tiesi mistä lauloi ja kykeni kertomaan tarinansa kuulijoille uskottavammin kuin ehkä yksikään toinen poplaulaja.

Sinatran elämäntarina ja taiteellinen tuotanto kytketyvät monella tapaa amerikkalaisen yhteiskunnan syviin pohjavirtoihin. Köyhän siirtolaisperheen poika raivaa lahjakkuudella, päättäväisyydellä, kunnianhimolla ja vimmaisella kyynärpäätaktiikalla tiensä osaksi suurta amerikkalaista kertomusta. Sinatran tarina on sekä ainutlaatuinen että yleispätevä.

Nuoren idolin hauraasti tulkitsemista romanttisista balladeista oli pitkä matka My Way -laulun syvään vanhenevan miehen patetiaan. Suosion vuoristorata, flirttailu vallan ja viihdebisneksen pimeän puolen kanssa, leppymätön taistelu kohti huippua ja huipulla odottava syvä yksinäisyyden tunne – Frank Sinatran tähteys rakentui suuresta draamasta, jonka tärkein rakennusaine oli kuitenkin musiikki.

4/12 JAMES DEAN

Vuonna 1931 syntyneen ja vuonna 1955 kuolleen näyttelijä James Byron Deanin tarina on tunnetuin esimerkki siitä, kuinka traaginen kuolema muodostuu olennaiseksi osaksi taiteilijan tähti-imagoa. Lyhyeksi jääneellä urallaan Dean tulkitsi nuoruuteen ja sopeutumattomuuteen liittyviä tuntoja tavalla, jonka vaikutus näkyy yhä elokuvan maailmassa.

5/12 BILLIE HOLIDAY

Philadelphiassa vuonna 1915 syntynyt ja New Yorkissa vuonna 1959 kuollut Billie Holiday oli jazz-historian traaginen tähti. Holidayn elämäntarinaa leimasivat epäonninen rakkauselämä, huumeriippuvuus ja kamppailu amerikkalaisen viihdebisneksen rasismin kanssa. Kovat elämänkokemukset heijastuivat laulajan tulkintoihin, joita esimerkiksi Frank Sinatra piti ylittämättöminä amerikkalaisen populaarilaulun historiassa.

6/12 ELVIS PRESLEY

Tupelossa Mississippissä syntyneen Elvis Aron Presleyn (1935–77) vaiheista muodostui sekä ainutlaatuinen tuhkimotarina että suuri amerikkalainen tragedia. Julkisuudessa Elvis näyttäytyy useimmiten karnevalistisena hahmona, jonka ympärille on kehittynyt hulluutta muistuttava kultti. Elvis-legendojen taakse kätkeytyy kuitenkin radikaali uudistaja, joka mullisti parissa vuodessa koko länisimaisen populaarimusiikin.

7/12 JOHN WAYNE

Iowan osavaltiossa vuonna 1907 syntynyt ja vuonna 1979 syöpään menehtynyt Marion Morrison alias John Wayne oli Hollywood-historian tunnetuin miehisen sankaruuden edustaja. John Waynesta tuli pitkällä urallaan myös voimakkaita poliittisia intohimoja puolesta ja vastaan herättänyt henkilö.

8/12 BOB DYLAN

Duluthin kaupungissa Minnesotassa vuonna 1941 syntynyt Robert Allen Zimmerman alias Bob Dylan nousi pinnalle 1960-luvun folk-aallon mukana, mutta sosiaalisen liikkeen ja vastakulttuurin keulakuvan rooli oli taiteilijalle itselleen vieras. Bob Dylanista kehittyi amerikkalaisen perinnemusiikin omaperäinen ja omapäinen viestinviejä, jonka tuotannossa kaikuu laaja kulttuurihistoria.

9/12 MICHAEL JACKSON

Laulaja Michael Jackson oli popin kiistaton kuningas, josta tuli viihdejulkisuuden irvokkaimpien piirteiden symboli. 1960-luvun lopussa soul-musiikin ihmelapsena tähdeksi noussut Jackson oli hämmennystä herättäneen julkisen imagonsa takana kunnianhimoinen ammattilainen ja tyylinluoja, jonka musiikkiin kätkeytyi suunnattoman rikas amerikkalaisen populaarikulttuurin perintö.

10/12 DOLLY PARTON

Tennesseen osavaltion syrjäisellä vuoristoseudulla syntynyeen laulajatar Dolly Partonin panos populaarimusiikin historiaan ei rajoitu hänen provokatiiviseen ulkoiseen imagoonsa. Country-musiikin supertähti on amerikkalaisen musiikkiteollisuuden vaikutusvaltaisimpia naisia, joka on jo vuosikymmeniä rakentanut uraansa vahvan musiikillisen perinnetietoisuuden ja rautaisen bisnesvainun pohjalle.

11/12 CLINT EASTWOOD

Vuonna 1930 Kaliforniassa syntyneen Clint Eastwoodin elokuvaura ulottuu yli seitsemän vuosikymmenen. Eastwood nousi suosioon väkivaltaisten lännenelokuvien ja trillereiden tähtenä. Vanhemmalla iällä kivikasvoisesta yleisön suosikista on kuoriutunut usealla Oscar-patsaalla palkittu suuri amerikkalainen tarinankertoja.

12/12 MADONNA

Amerikan ääni -sarjan päätösjakson pääosassa on Madonna, vuonna 1958 syntynyt laulajatar, joka on kohonnut popmaailman huipulle haastamalla musiikkibisneksen miehisiä hierarkioita ja rikkomalla uskonnollisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyviä tabuja.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.