Hyppää pääsisältöön

Amerikan ääni kertoo 12 tähden tarinan Marilynistä Madonnaan

Amerikan ääni -radiosarjassa käsiteltävät 12 ikonista tähteä.
12 myyttistä Amerikan ääntä. Amerikan ääni -radiosarjassa käsiteltävät 12 ikonista tähteä. Kuva: EPA/AOP, Ylen arkisto, Library of Congress. radiosarja

Amerikan ääni on 12-osainen radiosarja myyttisistä tähtihahmoista ja siitä, miten yksilöhistorian säikeet kietoutuvat Amerikan ääneksi. Toiveuusinta Yle Radio 1:ssä torstaisin klo 17.20.

Pekka Laineen toimittamassa henkilökuvasarjassa hahmotetaan amerikkalaisten ikonisten tähtihahmojen kautta kuvaa heidät synnyttäneestä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Amerikan ääni -sarjan tähdet ovat Marilyn Monroe, Louis Armstrong, Frank Sinatra, James Dean, Billie Holiday, Elvis Presley, John Wayne, Bob Dylan, Michael Jackson, Dolly Parton, Clint Eastwood ja Madonna.

Päähenkilöiden henkilöhistoria toimii sarjan kehyksenä ja jatkokysymysten kirvoittajana: mitä he edustavat ja mitä he ovat tuoneet kulttuuriseen palapeliin? Etnisyyden, musiikin, elokuvan, politiikan, kaupankäynnin ja yksilöhistorian säikeet kietoutuvat Amerikan ääneksi. Kuinka ja miksi myyttiset hahmot syntyvät? Minkälainen on tähteyden anatomia? Miksi Amerikka?

Tähtien tarinat resonoivat kaikkialla populaarikulttuurissa, ja heidän hahmonsa ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi amerikkalaisuutta ja yleismaailmallista käyttötaidetta.

Radiosarjan kerronnassa hyödynnetään musiikkia, elokuvanäytteitä, vanhoja mainoksia, radio- ja tv-tallenteita sekä kirjallisuutta. Miten jaksojen päähenkilöt peilautuvat toisiinsa?

Pekka Laineen ohjelmasarjan ensiesitys oli Radio 1:ssä vuonna 2011.

Jaksojen päähenkilöt:

1/12: Marilyn Monroe – Haavoittunut tähti
2/12: Louis Armstrong – Musta sankari
3/12: Frank Sinatra – Yksin yksinäinen
4/12: James Dean – Ikuisesti nuori
5/12: Billie Holiday – Langennut enkeli
6/12: Elvis Presley – Köyhän pojan blues
7/12: John Wayne – Vapauden patsas
8/12: Bob Dylan – Profeetta
9/12: Michael Jackson – Lapsikuningas
10/12: Dolly Parton - Pelinainen
11/12: Clint Eastwood – Viimeinen cowboy
12/12: Madonna – Ikkunaprinsessa

Amerikan ääni -sarja Yle Radio 1:ssä torstaisin 11.6.–27.8.2015 klo 17.20–18.00, toinen lähetys tiistai-illassa. Ensilähetyksen jälkeen jaksot ovat kuunneltavissa 30 päivää Areenassa.

1/12 MARILYN MONROE

Amerikan ääni -radiosarjan aloittaa Marilyn Monroen tarina. Marilyn Monroesta on julkaistu kuvia ja tekstiä enemmän kuin kenestäkään toisesta elokuvatähdestä. Marilyn on levinnyt kaikkialle, ja hänen elämäntarinastaan on revitty auki jokainen senttimetri. Kuitenkin Marilyn Monroe on populaarikulttuurin ratkaisematon mysteeri, äärimmäinen esimerkki tähteyden lumosta ja tähtikulttuuriin liittyvän kaksinaismoraalin kirouksista.

Vuonna 1926 Los Angelesissa syntynyt Norma Jean Baker oli Hollywoodin kultakauden viimeinen ja samalla suurin klassinen tähti. Hänen kuvansa ilmestyi 1940-luvulla aluksi pin up -kalentereihin ja miestenlehtien kansiin. Marilyn Monroeksi nimensä muuttanut Norma Jean puski tiensä elokuvateollisuuden alaportaiden kautta kohti kirkkainta huippua. Sivuroolit vaihtuivat 1950-luvun hittikomedioihin, joissa Monroen seksiä ja lapsenomaista viattomuutta yhdistelevä hahmo nousi kokonaisen aikakauden symboliksi.

Maailma ja etenkään media eivät saaneet kyllikseen amerikkalaisesta venuksesta, jonka elämän käänteet revitettiin sensaatiolehtien sivuilla viimeistä piirtoa myöten. Marilynia palvottiin ja paheksuttiin, ja elokuvateollisuuden koneisto omine kaavoineen oli jauhaa kirkkaimman naistähtensä säpäleiksi.

Marilyn Monroen kimaltavan julkisen kuvan takana oli rikkinäisten ihmissuhteiden, addiktioiden ja toteutumattomien ammatillisten unelmien värittämä todellisuus. Monroen vuonna 1962 päättynyt elämä oli klassinen esimerkki siitä, että kirkkain tähtiloiste syntyy usein syvistä haavoista.

2/12 LOUIS ARMSTRONG

1901 New Orleansissa syntynyt Louis Armstrong oli mustan musiikin ensimmäinen supertähti. Armstrong mullisti jazzin 1920-luvun lopun klassikkolevytyksillään nostamalla nerokkaat improvisaatiot uuden rytmimusiikin keskiöön.

Vuosien saatossa jazz-kumouksellisesta tuli kaikkien rakastama Satchmo, suuren yleisön tuntema viihdyttäjä, joka tunnettiin ympäri maailman. Armstrong pääsi paikkoihin, joihin useimmilla mustilla ei ollut mitään asiaa. Hän hurmasi valkokankaalla, Euroopan kiertueilla ja miljoonia myyneillä iskelmälevyillä.

Perinteisen jazzin lipunkantajasta tuli 1940-luvulta alkaen myös kiistelty hahmo nuorempien ja vihaisempien mustien amerikkalaistaiteilijoiden keskuudessa. Louis Armstrongia kutsuttiin valkoista Amerikkaa mielisteleväksi "setä tuomoksi", joka nöyrällä asenteella toimi sortajiensa suurlähettiläänä maailmalla.

Louis Armstrong tuki kuitenkin kansalaisoikeustaistelua ja teki oman osansa musiikin kautta. Ilman häntä orjien jälkeläisten musiikkia tuskin miellettäisiin yhdeksi keskeiseki 1900-luvun taidemuodoksi.

3/12 FRANK SINATRA

Hobokenin kaupungissa, New Jerseyn osavaltiossa vuonna 1915 syntynyt Francis Albert Sinatra on Elvis Presleyn ohella merkittävin 1900-luvun amerikkalainen popartisti. Big band -solistina läpimurtonsa tehnyt Sinatra nousi ensimmäiseksi moderniksi teini-idoliksi 1940-luvun alussa.

Teinityttöjen hysteerisen palvonnan siivittämänä Frank Sinatra raivasi tiensä hittilistoille ja valkokankaalle musiikkielokuvien tähdeksi. Julkisuuden armottomassa valokeilassa eläneestä Sinatrasta tuli nopeasti kiistelty hahmo amerikkalaiseen viihdekulttuuriin. Naisjutut ja siteet järjestäytyneeseen rikollisuuteen toivat säröjä teinien suosikin imagoon, ja Sinatran ura kääntyi syöksyyn 1940-luvun lopulla. Oscar-palkittu rooli elokuvassa Täältä ikuisuuteen nosti uudistuneen, aikuisemman Frank Sinatran takaisin huipulle vuonna 1953.

1950-luvulta alkaen Sinatra levytti klassisimmat tulkintansa amerikkalaisen viihdelaulun aarteistosta. Hänen kykynsä välittää laulujen olennainen tunne ja kytkeä se omaan kokemusmaailmaansa oli ainutlaatuinen. Show-bisneksen vanhemmaksi valtiomieheksi tiensä raivannut laulaja-näyttelijä tiesi mistä lauloi ja kykeni kertomaan tarinansa kuulijoille uskottavammin kuin ehkä yksikään toinen poplaulaja.

Sinatran elämäntarina ja taiteellinen tuotanto kytketyvät monella tapaa amerikkalaisen yhteiskunnan syviin pohjavirtoihin. Köyhän siirtolaisperheen poika raivaa lahjakkuudella, päättäväisyydellä, kunnianhimolla ja vimmaisella kyynärpäätaktiikalla tiensä osaksi suurta amerikkalaista kertomusta. Sinatran tarina on sekä ainutlaatuinen että yleispätevä.

Nuoren idolin hauraasti tulkitsemista romanttisista balladeista oli pitkä matka My Way -laulun syvään vanhenevan miehen patetiaan. Suosion vuoristorata, flirttailu vallan ja viihdebisneksen pimeän puolen kanssa, leppymätön taistelu kohti huippua ja huipulla odottava syvä yksinäisyyden tunne – Frank Sinatran tähteys rakentui suuresta draamasta, jonka tärkein rakennusaine oli kuitenkin musiikki.

4/12 JAMES DEAN

Vuonna 1931 syntyneen ja vuonna 1955 kuolleen näyttelijä James Byron Deanin tarina on tunnetuin esimerkki siitä, kuinka traaginen kuolema muodostuu olennaiseksi osaksi taiteilijan tähti-imagoa. Lyhyeksi jääneellä urallaan Dean tulkitsi nuoruuteen ja sopeutumattomuuteen liittyviä tuntoja tavalla, jonka vaikutus näkyy yhä elokuvan maailmassa.

5/12 BILLIE HOLIDAY

Philadelphiassa vuonna 1915 syntynyt ja New Yorkissa vuonna 1959 kuollut Billie Holiday oli jazz-historian traaginen tähti. Holidayn elämäntarinaa leimasivat epäonninen rakkauselämä, huumeriippuvuus ja kamppailu amerikkalaisen viihdebisneksen rasismin kanssa. Kovat elämänkokemukset heijastuivat laulajan tulkintoihin, joita esimerkiksi Frank Sinatra piti ylittämättöminä amerikkalaisen populaarilaulun historiassa.

6/12 ELVIS PRESLEY

Tupelossa Mississippissä syntyneen Elvis Aron Presleyn (1935–77) vaiheista muodostui sekä ainutlaatuinen tuhkimotarina että suuri amerikkalainen tragedia. Julkisuudessa Elvis näyttäytyy useimmiten karnevalistisena hahmona, jonka ympärille on kehittynyt hulluutta muistuttava kultti. Elvis-legendojen taakse kätkeytyy kuitenkin radikaali uudistaja, joka mullisti parissa vuodessa koko länisimaisen populaarimusiikin.

7/12 JOHN WAYNE

Iowan osavaltiossa vuonna 1907 syntynyt ja vuonna 1979 syöpään menehtynyt Marion Morrison alias John Wayne oli Hollywood-historian tunnetuin miehisen sankaruuden edustaja. John Waynesta tuli pitkällä urallaan myös voimakkaita poliittisia intohimoja puolesta ja vastaan herättänyt henkilö.

8/12 BOB DYLAN

Duluthin kaupungissa Minnesotassa vuonna 1941 syntynyt Robert Allen Zimmerman alias Bob Dylan nousi pinnalle 1960-luvun folk-aallon mukana, mutta sosiaalisen liikkeen ja vastakulttuurin keulakuvan rooli oli taiteilijalle itselleen vieras. Bob Dylanista kehittyi amerikkalaisen perinnemusiikin omaperäinen ja omapäinen viestinviejä, jonka tuotannossa kaikuu laaja kulttuurihistoria.

9/12 MICHAEL JACKSON

Laulaja Michael Jackson oli popin kiistaton kuningas, josta tuli viihdejulkisuuden irvokkaimpien piirteiden symboli. 1960-luvun lopussa soul-musiikin ihmelapsena tähdeksi noussut Jackson oli hämmennystä herättäneen julkisen imagonsa takana kunnianhimoinen ammattilainen ja tyylinluoja, jonka musiikkiin kätkeytyi suunnattoman rikas amerikkalaisen populaarikulttuurin perintö.

10/12 DOLLY PARTON

Tennesseen osavaltion syrjäisellä vuoristoseudulla syntynyeen laulajatar Dolly Partonin panos populaarimusiikin historiaan ei rajoitu hänen provokatiiviseen ulkoiseen imagoonsa. Country-musiikin supertähti on amerikkalaisen musiikkiteollisuuden vaikutusvaltaisimpia naisia, joka on jo vuosikymmeniä rakentanut uraansa vahvan musiikillisen perinnetietoisuuden ja rautaisen bisnesvainun pohjalle.

11/12 CLINT EASTWOOD

Vuonna 1930 Kaliforniassa syntyneen Clint Eastwoodin elokuvaura ulottuu yli seitsemän vuosikymmenen. Eastwood nousi suosioon väkivaltaisten lännenelokuvien ja trillereiden tähtenä. Vanhemmalla iällä kivikasvoisesta yleisön suosikista on kuoriutunut usealla Oscar-patsaalla palkittu suuri amerikkalainen tarinankertoja.

12/12 MADONNA

Amerikan ääni -sarjan päätösjakson pääosassa on Madonna, vuonna 1958 syntynyt laulajatar, joka on kohonnut popmaailman huipulle haastamalla musiikkibisneksen miehisiä hierarkioita ja rikkomalla uskonnollisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyviä tabuja.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.