Hyppää pääsisältöön

Kaikki taiteen harrastajat eivät halua ammattilaisiksi

Moni taiteen harrastaja unelmoi voivansa tehdä taidetta työkseen, mutta moni tahtoo säilyttää sen tärkeänä harrastuksena. Tämä oli lähtökohta kesäsarjalle Intohimona taide, joka nähtiin kesällä 1999. Sen tekeminen oli sukellus toisenlaiseen Suomeen ja tutustutti useisiin ihmisiin, jotka tekivät omaa taidettaan täysin omilla ehdoillaan, ainoana motiivinaan palava halu.

Haastateltavamme jakautuivat kahteen ryhmään: niihin, joilla taiteen tekemisestä ei tullut ammattia työuran ja perheen estettyä sen ja niihin, jotka halusivat ehdottomasti pitää oman taiteensa vapaana ammattilaisuuden ikeestä.

Jorma Hellströmin naama on useille suomalaisille tuttu monien tv-sarjojen ja elokuvien pikkurooleista. Vakavissaan teatteria harrastava Hellström on näyttelijäperheen lapsi, joka ei koskaan halunnut näyttelemisestä itselleen ammattia, vaikka onkin panostanut vahvasti teatteriharrastukseensa.

Jyväskyläläinen viheltäjä Irma Vehmaskoski julkaisi 1990-luvun lopussa muutaman omakustannesinglen ja keikkaili ahkerasti. SIlti hänkään ei haaveillut ammattimaisesta viheltäjän urasta.

Harrastajateatteri on aina ollut Suomessa suosittua. Vihtiläinen Sampo Harju oli innokas nuorisoteatterilainen, jonka kesät koulupoikana kuluivat kesäteatterinäytelmien lavalla.

Kehitysvammainen Tomi Tuominen kirjoitti vaimolleen Susannalle rakkausrunoja ja teki hänelle lauluja. Hän oli myös innokas videokuvauksen harrastaja.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto