Leo Kosola
Yle
Musiikin ja kasvien välistä yhteyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä. Väitteitä on monia: viini kasvaa paremmin Bachin kanssa, riisin geenit aktivoituvat musiikista, lituruoho kuulee vaanivan uhkan. Rockin luukuttaminen kannattaa lopettaa kokonaan, sillä se on kuin myrkkyä kasveille.
Sen lisäksi, että DeMorgenzon Reserve Chenin Blanc 2014 on voittanut joitakin palkintoja, se on toisellakin tapaa erikoinen viini. Etelä-Afrikan tärkeimmällä viinialueella Stellenboschissa sijaitseva DeMorgenzonin viinitila nimittäin soittaa viiniköynnöksilleen barokkimusiikkia. Klassinen soi tilalla ”strategisesti sijoitelluista” kaiuttimista 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa.
Musiikin soittamiseen viinitarhalla ovat epäilemättä vaikuttaneet idean hullunkurisuus ja omalaatuisuuden tavoittelu. Myös se hienostunut mielikuva, jonka lasihommiin hurahtaneet saavat Tomaso Giovanni Albionin tai Johann Sebastian Bachin musiikin parissa kasvaneista rypäleistä, on saattanut käväistä tilanomistajien mielessä.
DeMorgezonin virallinen perustelu musiikin soittamiselle on, että se auttaa heidän kasviensa kasvamista. Tämä ei ole täysin rypälejuomaa nauttineen viinitarhurin päähänpisto, sillä musiikin vaikutuksia kasveihin on tutkittu useasti. Demorgenzonilaiset uskovat muun muassa Dorothy Retallackin tutkimukseen, joka on julkaistu hänen kirjassaan The Sound of Music and Plants (1973).
Retallack soitti f-nuottia yhdessä tilassa oleville kasveille tauotta ja toisessa kolmen tunnin jaksoissa. Vertailun vuoksi hänellä oli kolmas ryhmä, jolle hän ei soittanut mitään. Ensimmäinen kasviryhmä pärjäsi surkeasti, mutta toinen pärjäsi paremmin kuin hiljaisuudessa eläneet kasvit.
Tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa. Retallack halusi selvittää, minkälaisesta musiikista kasvit tykkäävät. Niinpä hän yhden nuotin soittamisen sijaan soitatti eri testiryhmille eri musiikkigenrejä. Positiivisimmat vaikutukset olivat rauhallisella musiikilla: intialaisella sitarmusiikilla, klassisella ja jazzilla. Sen sijaan rockin ääniaallot, kuten Jimi Hendrix ja Led Zeppelin, saivat kasvit voimaan pahoin.
Yle Tiede ei saanut selville Dorothy Retallackin omaa musiikkimakua.
Swingin' Spathiphyllums (Svengaavat viirivehkat). Säveltäjä Mort Garsonin näkemys musiikista, joka auttaa kasveja kasvamaan. Koko levy Mother Earth's Plantasia (1976) on omistettu tälle teemalle.
Tietyt taajuudet aktivoivat geenejä
Äänen vaikutusta kasveihin on tutkittu 2000-luvullakin. Kahdeksan vuotta sitten eteläkorealaiset tutkijat havaitsivat äänellä olevan vaikutusta riisikasvin geeneihin. Ääniaallot, joiden taajuus oli 125—250 hertsin välillä, tekivät rbcS- ja Ald-geeneistä aktiivisempia. Sen sijaan 50 hertsin ääniaallot passivoittivat näitä geenejä.
Eli jos kasveille soitettaisiin tavallista 88 koskettimen pianoa, kannattaisi soittaa vain kolmatta oktaavia, sillä se osuu oikeaan taajuushaarukkaan.
Kuten DeMorgenzonin viinitilalla, myös Etelä-Koreassa soitettiin klassista musiikkia, esimerkiksi tätä Ludwig van Beethovenin Kuutamosonaattia.
Pianistina chileläinen Claudio Arrau.
The Telegraph lehti uutisoi eteläkorealaistutkimuksesta ja mainitsi, että tutkimukseen on suhdauduttu varauksellisesti. Tutkimusta arvosteltiin muun muassa analysoitujen näytteiden niukkuudesta.
Kuulo auttaa selviytymään
Miksi kasveille olisi kehittynyt ”kuuloaisti”? Onko kuulemisella jotain tekemistä kasvien normaalin elinympäristön kanssa, pohtivat Missourin yliopiston tutkijat.
Viime vuonna he julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan lituruoho osaa tunnistaa sitä uhkaavia ääniä. Kun perhosen toukka popsii kasvin lehteä, siitä lähtee ääntä eli värähtelyä. Lähellä ateriointia oleva lituruoho tunnistaa värähtelyn ja tajuaa nälkäisen toukan siirtyvän kohta seuraavaan apajaan.
Tutkijat havaitsivat, että syömisäänelle altistetut lituruohot erittivät enemmän ja nopeammin toukilta suojaavia kemikaaleja kuin hiljaisuudessa olleet lajitoverit. Äänellä ja lisääntyvällä itsepuolustuksella oli selkeä yhteys.
Tällainen ääni lähtee, kun naurisperhosen toukka nakertaa lituruohoa.
Kenties DeMorgenzonin viinitilan kaiuttimillakin on positiivisia vaikutuksia rypäleiden kasvatuksessa. Mitään haittaa niistä ei ainakaan pitäisi olla – ellei joku sitten vaihda levylautaselle jytää.
