Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Lomamatka 80-luvulle pääkuva

Suomirock-perhe: Tero, Tiia, Rene ja Veikka

Tiia, Tero, Rene, Veikka ja Ciri -koira hassuttelevat julistekuvassa.
Lumipesty farkkulook on pop! Tiia, Tero, Rene, Veikka ja Ciri -koira hassuttelevat julistekuvassa. Kuva: Yle/Laura Pohjavirta nisusten julistekuva.
Nisuset ennen stailaustaNisuset stailauksen jälkeen
Tiia, Tero, Veikka, Rene ja Ciri. Kuva: Yle/Laura Pohjavirta, Yle

Tamperelainen Nisusten perhe saa lomamatkalle valkopestyt farkut, ja autoksi valikoituu matkailuauto suoraan 80-luvulta. Isä Tero ja äiti Tiia ovat molemmat lähihoitajia. Kolmikymppisinä heillä on mukavia muistoja 80-luvusta.
- Varmaan Keke Rosberg tulee mieleen ensimmäisenä 80-luvusta. Sitten tietysti Gorbatshov, Kekkonen ja hevimusiikki. Ei musta kunnon hevaria tullut, mutta mun eka kunnon kasetti oli Waspin The Last Command. Onhan siinä hyviä muistoja. Tero sanoo.
Tiialle 80-luvusta tulee ensimmäisenä mieleen mökkeily.
- Ja My Little Ponyt ja ne ihan järkyt, järkyt jumppavaatteet, semmoiset pinkit. Sitten ylipäätänsä sellaiset college-vaatteet, missä oli Mikki Hiiri ja näitä Disneyn henkilöitä.
Päätös lähteä kohti 80-lukua oli yhteinen, mutta ilmoittautumislomakkeen täytti Tiia. Tiia on muutenkin pariskunnassa se liikkeelle paneva voima. Perheen vanhempi lapsi, 9-vuotias Rene, on tullut äitiinsä. Nelivuotias Veikka puolestaan on perinyt isänsä rauhallisuuden.
- Me ollaan Renen kanssa semmosia aika räiskyviä, kiihdytään nollasta sataan sekunnissa. Isällä ja pikkuveljellä on sitten samanlainen luonne, he ovat vähän rauhallisempia.
Nisusten perheessä perinteiset roolit heittävätkin häränpyllyä. Tiia ihastui Teroon, kun kuuli tämän harrastavan virkkaamista.
- Tero sanoi olevansa virkkaava lähihoitaja. Se vei sitten jalat alta saman tien.
Tiian mukaan heidän perheensä on avoin ja tottunut puhumaan asioistaan.
- Mä olen esimerkiksi hirveän ylpeä tuosta esikoisesta, joka osaa puhua asioistaan. Renellä on viime vuonna diagnosoitu ADHD, mutta ei sitä välttämättä kukaan ulkopuolinen huomaa. .
Nisusten lapsille 80-luku on tullut tutuksi lähinnä Turtles sarjakuvien kautta. Ennen lähtöä Tiia hieman hirvitti tuleva 80-luvun stailaus.
- Se on aika hirveän näköistä, kun laitetaan oikein sellainen pörhötukka. Että semmoista en ainakaan haluaisi missään tapauksessa. Mutta pojat varmaan haluaisivat, että heillä olisi sellainen takahiippa.
Kuin sattuman kaupalla Tiialle stailattiin etupermis ja pojille kunnon 80-lukuiset takatukat.
Tiian kirjoittama blogi.

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.