Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kuinka tehdä sovinto homeen kanssa

Pysäytyskuva videoteoksesta Sovitus
Stillkuva teoksesta Sovitus. Jan Anderzén ja Lars Mattila, 2014 Pysäytyskuva videoteoksesta Sovitus Kuva: Lars Mattila, Jan Anderzen lars-erik mattila

On monta tapaa tehdä sovinto homeen kanssa. Vaativinta ei ole välttämättä kohdata itse home-ongelma, vaan yhteiskunnan reaktiot, turvaverkon pettäminen. Tässä sarjakuvapäiväkirja, maalauksia ja dokumenttielokuva elämästä homeongelman kanssa, ja jälkeen.

sarjakuvapiirros
Hometalon ostanut etsii lohtua Lauri Ahtisen sarjakuvakirjassa Homepäiväkirjat, 2015 sarjakuvapiirros Kuva: Lauri Ahtinen rakenna minut

Ruudut täynnä hometta

Lauri Ahtinen tiivisti kokemuksensa hometalokaupoista sarjakuvapäiväkirjaan, joka on alastonta tunnetta täynnä.

sarjakuvapiirros
Oululaisen sarjakuvataiteilijan kokemukset hometalokaupoista.. sarjakuvapiirros Kuva: Yle / Lauri Ahtinen rakenna minut

- Tarina alkoi tulla ulos ihan itsestään ja puolivahingossa. Ystäväni ehdotti oikeudenkäynnin jälkeisenä päivänä jonkinlaisen grafiikanlehden tai sarjakuvaprintin tekemistä, että ihmiset voisivat ostaa sitä, ja tukea vaikeaa elämäntilannettamme. Sivu, joka lopulta päätyi kanteen, avasi uuden piirtämistyylin kautta uuden tavan kertoa tarinaa, ja päädyin kirjoittamaan sarjakuvaromaania.

- Vaikka koinkin hetkittäin - aika useinkin - hädän, pelon ja vihan tuntemuksia, ei minulla oikeastaan ollut sen suurempaa tarvetta kosto- tai terapiasarjakuvan tekemiseen. Kun kirja oli valmis ja koko elämäntilanne samanaikaisesti laukesi, koin voimakasta helpottuneisuuden tunnetta, joka purkautui kepeänä sisäisenä hihittelynä. Sitä jatkui useamman kuukauden ajan.

sarjakuvapiirros
Yksityiskohta Lauri Ahtisen teoksesta Homepäiväkirjat,2015 sarjakuvapiirros Kuva: Lauri Ahtinen rakenna minut

Lopputuloksena syntyi tavallaan ihan voimauttava kertomus, joten voisin kai ajatella sen täyttäneen oman eheyttävän tehtävänsä, vaikkakin tilaamatta ja kaupan päälle. Samanaikaisesti kun elää vaikeaa aikaa ja piirtää tarinaa, rasitus on kauhea, mutta uskon että tuon rasituksen ansiosta kirjasta tuli juuri niin rehellinen, välillä vihainen ja tragikoominen kuin eletty elämäkin tuolloin oli.

Hyvästi homeinen Monrepos

Monrepos, Loviisa, näkymä kirkolle
Näkymä kirkolle, Loviisa Monrepos -näyttely Galleria Huudossa 2013 oli 22-osainen maalausinstallaatio, joka panoraamana kiertää katsojaa akryyli- ja kananmunatempera, öljy ja alkydi kankaalla sekä vaijerilukkoja, puuta ja naruja. Monrepos, Loviisa, näkymä kirkolle Kuva: Ilona Valkonen ilona valkonen
Muutto uudelle paikkakunnalle kääntyikin homeen takia ansaksi, joka tuhosi fyysistä ja henkistä terveyttä.

Kuvataiteilija Ilona Valkonen muutti perheineen Loviisaan. Pian perhe alkoi oireilla rajusti. Löytyi hometta. Valkosen tapaus muistuttaa Ahtisen kokemusta hometaloprosessista. Voitto oikeudessa ei ratkaissut asioita. Tilanne ei ole neljässä vuodessa vielä lopullisesti purkaantunut, mutta enää perhe ei asu hometalossa.

Monrepos, Loviisa, roskakontti
Roskakontti, maalaus Ilona Valkonen,2013 Monrepos, Loviisa, roskakontti Kuva: Ilona Valkonen roskakontti

Loviisa Monrepos on evakkoaikana syntynyt maalausinstallaatio. Siinä kaupunki on kulissi. Rakennusten seinään Valkonen on maalannut graffiteja, joista homeeseen vihkitynyt tunnistaa sanoja kuten Penicillium, Aspergillus, jotka ovat ihmiselle vaarallisten rakennuksissa esiintyvien homeiden nimiä.

Pittoreskista ympäristöstä oli tullut väkivallan näyttämö.

- Loviisa Monrepos´ta voi katsoa paikkakunnan muotokuvana tilanteessa, jossa kaupunki on kääntänyt selkänsä katsojalle. Onnellinen elämänmuutos, muutto uudelle paikkakunnalle, kääntyikin homeen takia ansaksi, joka tuhosi fyysistä ja henkistä terveyttä kiihtyvällä vauhdilla. Ympäröivään elämään ja ihmisiin oli vaikea saada yhteyttä, kun oma terveydellinen ja taloudellinen ahdinko sekä evakkoelämäntilanne erotti perheemme muille yhteisestä arjen todellisuudesta. Monrepos eli lepopaikkani merkitsikin yllättäen tuhoutumista ja kuolemaa. Pittoreskista ympäristöstä oli tullut väkivallan näyttämö.

Monrepos, Loviisa, Raatihuone
Loviisa Raatihuone,maalaus Ilona Valkonen,2013 Monrepos, Loviisa, Raatihuone Kuva: Ilona Valkonen raatihuone
Homehtuminen on tavallinen luonnonilmiö.

Homeen kanssa ei ole helppo tehdä sovintoa. Valkonen reagoi yhä homeongelmaisissa tiloissa. Altistuminen rajoittaa loppuelämän sitä, millaisissa tiloissa pystyy elämään ja työskentelemään. Kuitenkin Valkosen mukaan suuremman vahingon perheelle aiheuttivat myyjien suhtautuminen tilanteeseen, vastuun pakoilu ja asian hoito, kuin itse home.

Monrepos Loviisa, entinen postin kulma
Entinen posti, maalaus Ilona Valkonen,2013 Monrepos Loviisa, entinen postin kulma Kuva: Ilona Valkonen loviisa

- Homehtuminen on tavallinen luonnonilmiö. Tietenkin ensisijaisesti pitäisi rakentaa ja hoitaa kiinteistöjä niin, etteivät ne homehdu. Jos homevaurioita on kuitenkin päässyt jo syntymään, tilanne pitää yrittää korjata ajanmukaisen tiedon mukaan.

Monrepos, Loviisa kirkko ja 8.4.1918 muistomerkki
Muistomerkki, maalaus Ilona Valkonen, 2013 Monrepos, Loviisa kirkko ja 8.4.1918 muistomerkki Kuva: Ilona Valkonen 8.4.1918 muistomerkki

Sovintoehdotus homeelle

Jan Anderzen ja Lars Mattila, Home Sweet Home
Jan Anderźen ja Lars Mattila: Home sweet home, taidenäyttely Titanik galleriassa Turussa 2014, Projekti jatkuu Pirkanmaan 6. triennaalissa syksyllä 2015. Jan Anderzen ja Lars Mattila, Home Sweet Home Kuva: Jan Anderzen rakenna minut

Home sweet home on kuvataitelija Jan Anderźenin ja puuseppä, arkkitehti Lars Mattilan yhteistyö, johon liittyy tämä Mattilan kirjoittama kannanotto:
Yksityiskohta teoksesta, 2014
Teoksesta Hometriptyykki, Jan Anderzén ja Lars Mattila,2014 Yksityiskohta teoksesta, 2014 Kuva: Lars Mattila, Jan Anderzen rakenna minut

Sisäilman erottaminen ulkoilmasta on avaruusajan tuote. Rakennukset, toinen vaatekertamme, ovat näinä vuosikymmeninä lähentyneet ominaisuuksiltaan avaruuspukua. Samaa vauhtia kuin olemme menettäneet sekä kosketuksemme että otteemme maapallon ilmastoon olemme kohdistaneet kontrollimme rakennusten sisälle.

Yksityiskohta teoksesta, 2014
Teoksesta Hometriptyykki, Jan Anderzén ja Lars Mattila,2014 Yksityiskohta teoksesta, 2014 Kuva: Lars Mattila, Jan Anderzen rakenna minut

Tällä hetkellä vietämme sisätiloissa yli 90 % ajastamme. Hengitämme laittein suodatettua, keinotekoista sisäilmaa ajatellen, että se on puhdasta ja että olemme eristyksissä turvassa. Kuitenkin muhimme myrkyllisten materiaaliemme ja tavaroidemme keskellä, oman aineenvaihduntamme kuonassa. Kun sitten sairastumme, syytämme mikrobeja.

Käymme sotaa mikrobeja vastaan yhä uusin kemikaalein, välittämättä siitä, että tapamme meille suotuisatkin lajit. Näin teemme tilaa niille lajeille, joille olemme täysin puolustuskyvyttömiä. Mitä enemmän eristämme ja desinfioimme, sitä allergisemmiksi tulemme; elimistömme ei osaa käsitellä niitä myrkkyjä, joita toimintamme aiheuttaa. Kipeinä homeisissa taloissamme silti uskomme ilmastointikoneisiin ja puhdistusaineisiin, eristäytymiseen ja sodankäyntiin.

Näyttelystä Home sweet home Titanik-galleria 2014
Ilmanvaihto, Jan Anderzén ja Lars Mattila, 2014 Näyttelystä Home sweet home Titanik-galleria 2014 Kuva: Lars Mattila, Jan Anderzen rakenna minut

Mikrobiologia on tuottanut valtavan määrän tietoa siitä, miten mikrobit eroavat toisistaan ja miten niiden kanssa tulisi elää, mutta me hyljimme tuota tietoa tai sovellamme sitä väärinpäin. Hämmennymme, kun kuulemme sen luonnollisen asian, että sienimetsässä on enemmän mikrobeja kuin hometalossa. Emme näe laatua, ainoastaan määrän. Edessä voi olla aika, jolloin käymme metsässä suojapussi päässä, etteivät itiöt mene henkeen. Kaupunkiin palattua tukehdumme surullisesti oman kotimme sisäilmaan.

Mikä home on - miksi se on? Tämä teoskokonaisuus käsittelee sopua homeen kanssa.

Mutta Jan Anderzénin ja Lars Mattilan Home sweet home -näyttelykokonaisuus ei tee sitä sanoin vaan valokuvamontaasien, homelinnojen ja videon muodossa.

Lars Mattila on taiteilijanimi. Arkkitehdin roolissa Mattila käyttää koko nimeään Lars-Erik Mattila. Hän on ottanut kantaa sisäilmaongelmien taustalta löytyvään ajatteluun yle.fi/arkkitehtuuri-sivuilla artikkelissa Kertakäyttörakentamisen on loputtava! Kirjoitus liittyy hänen diplomityöhönsä Tulevaisuuden kerrostalo.

Kanarialintujen hätähuuto

Vanhasta tehdasrakennuksesta Suomen taideakatemialle remontoidut tilat Kalliossa peruskorjattiin kosteusvaurioiden takia kahdesti, turhaan. Koulun oli muutettava pois tiloista ongelmien takia. Moni taideakatemialainen altistui, ja koki omakohtaisesti sisäilmaongelmiin liittyvän torjunna, epäilyn ja voimattomuuden. Siinä yhteydessä syntyi useita taiteen muotoon tiivistyneitä teoksia sisäilmaongelmista ja Hometaideakatemia -sivusto. Yksi altistuneista opiskelijoista, Haidi Motola, teki kunnioitettavan dokumenttien kokonaisuuden ihmisten kokemuksista home-ongelmien kanssa. Motola on jakanut laajan materiaalinsa netissä. Se löytyy täältä.

Mutta nyt elokuvateattereihin on tullut Jari Kokon tuore dokumentti nimeltä Kanarialinnut. Aikoinaan kaivosmiehillä oli kanarialintu häkissä mukana maan alla. Kun lintu alkoi voida huonosti, se oli merkki, että ilmassa on vaarallisia aineita. Mistä sisäilmaongelmista kärsivät ihmiset ovat varoitus? Jari Kokon ohjaamassa dokumenttielokuvassa Kanarialinnut he kertovat kokemuksistaan. He hälyyttävät rakentamisen ongelmista, joihin yhteiskunnan pitäisi reagoida. He kertovat väliin putoamisesta. Näissä tarinoissa on sovinnon tekeminen yhteiskunnan kanssa vielä kesken. Kanarialinnut-elokuvaa esitetään kesän aikana eri puolella Suomea. Sen voi nähdä seuraavaksi Tampereella 12.6. klo 17 Art House Niagarassa. Elokuussa se esitetään mm. Turussa, Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa. Syksyllä nähdään televisiossa Ylen Dokumenttiprojektissa.

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.