Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä

Laura Mikkolan kuusi kuvaa
Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä Laura Mikkolan kuusi kuvaa Kuva: Laura Mikkola / Yle kuusi kuvaa pianotaiteilija laura mikkolan elämästä

Laura Mikkolan lapsuudenkodissa Haukilahdessa oli pianisti-äidin Steinway, jolla innostunut taiteilijanalku pääsi harjoittelemaan. Koululaisena Laura harjoitteli himokkaasti tuntikausia päivässä, viikonloppuisin jopa viisi. Rakkaus musiikkiin oli polttava.

Laura Mikkola syntyi Helsingissä vuonna 1974, mutta asui sittemmin Espoossa. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Jouko ja Marja Mikkola, isosiskot Anna-Maija ja Heidi sekä pikkuveli Jussi. Sisarukset kävivät Helsingin ranskalaisen koulun. Perhe matkusteli kesälomilla usein Ranskassa. Pariisista tuli tuttu kaupunki. Äiti oli tunnettu pianisti, isoäidin isä taas Iitin kanttori, joten musiikkiperinteitä perheessä riitti.

Mielekästä himotreenaamista

Oman kropan hallitseminen ja kova fyysinen kunto ovat soittamisen voiman pohja. Tämän pianisti Mikkola ymmärsi jo 13-vuotiaana, jolloin hän aloitti kurinalaisen, säännöllisen jumpan päivittäisenä rutiinina. Pikkutyttönä hän opiskeli Meri Louhoksen oppilaana, sitten Sibelius-Akatemiassa Tapani Valstan ohjauksessa. Hurja harjoittelu ja palava intohimo muusikkouteen toivat pian konkreettisia tuloksia. Esiintymiskokemusta karttui pienestä pitäen. Opintoja nuori pianisti suoritti myös ulkomailla mm. USA:ssa (Philadelphiassa ja Indianassa).

Virtuoosimaiseksi osoittautunut Mikkola nousi kuuluisuuteen poikkeuksellisen nuorena. Palkintoja rapsahteli tiheään tahtiin. Nuoren taiteilijan Suomi -palkinnon Laura Mikkola sai vuonna 1995, vain 21-vuotiaana, jolloin takana oli vaikuttava voittoputki kansainvälisistä huipputason pianokilpailuista. Samana vuonna hän piti ensikonserttinsa Tokiossa ja jatkoi seuraavana vuonna Yhdysvaltojen suuriin konserttisaleihin. Kaikki maanosat ovat nyt taiteilija Mikkolalle tuttuja ja hän kiertää maailman konserttilavoja leijonanosan vuodesta.

Rooman kautta Pariisiin

Kodista periytynyt rakkaus latinalaiskulttuuriin veivät Laura Mikkolan ensin Roomaan v. 1996, jossa hän viihtyi kolme vuotta kierrellen samalla konsertoimassa eri maissa. Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa oli hänen kotikontunsa ikuisessa kaupungissa. Pian tuttu Ranska veti puoleensa. Pariisin taiteilijaresidenssistä Cité des Arts'ista järjestyi asunto ja samalla ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ranskalaiseen musiikkielämään perusteellisesti.

Mikkola on asunut Pariisissa vakituisesti vuodesta 1999. Kotikaupunginosa on kuulu XVI, lähellä Eiffel-tornia. Siellä hän elelee perheineen. Suomi on kuitenkin hyvin rakas ja taiteilija palaa kotimaahansa mahdollisimman usein. Lauran vanhemmat ovat olleet ratkaisevana tukena lastenhoidossa konserttikiertueiden aikana. Heille Pariisi on aina mieluinen kohde. Siellä ollessaan Jouko-isä lukaisee Figaro-lehden joka aamu ja nautiskelee myös tuoretta patonkia, jonka Laura saattaa kipaista hakemaan kotikorttelin lähileipomon tutulta tiskiltä.

Tyttäret Fredrika ja Melissa ovat vielä melko pieniä. Mikäli mahdollista, he tulevat äitinsä mukaan kiertueille, nauttivat musiikista, uusista kaupungeista ja ihmisistä. Tyttöjen isä on nimeltään Zoubeir Bejaoui, häneltä tyttäret ovat saaneet arvokkaaksi lahjaksi toisen kotikielensä ranskan. Iittiläinen musikaalinen maatiaiskissa Michel on perheen rakas lemmikki. Sen paksut Rahmaninov-tassut tapailevat tottuneesti Lauran flyygelin koskettimistoa - ja saundi on mahtava. Jopa maestro Leif Segerstam on kommentoinut kissan musikaalisuutta...

Ikioma Iitti

Vuodesta 2003 Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Näin yksi unelma toteutui - lapsuuden kesien ja omien isovanhempien kotipaikka saa kehystää huipputason musiikkitaapahtuman. Musiikkijuhlat pidetään aina kesäkuussa, ennen juhannusta. Vuonna 2015 ne osuvat ajankohtaan 10 - 13.6. Ohjelmatarjonta heijastaa Mikkolan laajaa musiikillista näkemystä rohkeine valintoineen. Tapahtuma kerää joka vuosi vahvasti kansainvälisen esiintyjäkaartin ja myös kansainvälisen yleisön. Kohtuuhintaiset liput myydään ennätysajassa. Yle taltioi osan esityksistä areenaan ja lähettää osan Yle Radio 1:ssä suorana.

Laura Mikkola tunnetaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran pianoteosten tulkinnoista. Nerokkaan säveltäjän ja huippulahjakkaan pianistin yhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti musiikille merkittävä anti. Pianisti on levyttänyt kaikki Einojuhani Rautavaaran soolopianoteokset. Rautavaara omisti Mikkolalle teoksensa Passionale ja Fuoco.

Mikkolan ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja. Perusvalikoimaan kuuluu 63 pianokonserttoa ja lisäksi suuri määrä erilaisia soolonumeroita. Taiteilija kiittää perustaidoistaan opettajaansa Tapani Walstaa, joka "onneksi pakotti" opettelemaan kaikki ulkoa. Tästä on ollut muusikon työssä korvaamaton apu.

Kun Mikkolaa kuuntelee livenä, voi vain ihmetellä kapoisesta, viehkeästä kaunottaresta nousevaa huikeaa voimaa ja sävyjen skaalaa. Taiteilijan persoonasta kumpuava kupliva ilo ja huumori - ja ilmeisimmin kuulu fyysinen kunto - selittävät soittamisen energiaa ja taituruutta . Hauskasti hersyvä nauru on herkässä. Eikä ole ainuttakaan aamua, jolloin 45 minuutin jumppa jäisi väliin. Muutkin liikuntalajit kiinnostavat, kuten juoksu ja uinti. Ihailtavaa ja tinkimätöntä sisukkuutta - menestynyt maailmantähti on selkeästi supisuomalainen!

Palkinnot ja tunnustukset

Ravel-kilpailu Ranskassa 1988, 1. palkinto
Maj Lind -pianokilpailu Helsingissä 1992, 1. palkinto
Unisa Transet -pianokilpailu Pretoriassa 1994, 1. palkinto
Kuningatar Elisabethin pianokilpailu Brysselissä 1995, 2. palkinto

Levytyksiä

Solo piano works by Einojuhani Rautavaara (Naxos, 1999)
Einojuhani Rautavaara’s 1st Piano Concerto with the Royal Scottish National Symphony Orchestra (Naxos)
Einojuhani Rautavaara’s concerto n.2 and 3 “Gift of Dreams” with the Netherlands Radio Symphony Orchestra (Naxos, 2003)
Saint-Saens: Africa / Symphony No. 2 / Symphony in F major Tapiola Sinfonietta. BIS-CD-790
René Gailly, Belgium, (BIS)
Cascavelle, Switzerland: Ravel with M. Philippe Entremont, piano (BIS)
S.Rahmaninov (BIS, 2005)

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

  • Myrskyt pitävät Lenita Airiston nuorena

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa.

    Lenita Airistolle työ on generaattori, joka antaa virtaa. Hän rakastaa työtään sekä myrskyjä, jotka saavat hänet pysymään nuorena. Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenitaa.

  • Petri Räisänen on astangajoogan ikoni

    Petri Räisänen yhdistää astangajoogaan kansanparannusta.

    Erittäin arvostettu joogi ja joogaopettaja Petri Räisänen tunnetaan siitä, että hän yhdistää kansanparannustekniikkaa astangajoogaan. Nykyisin hänen luokseen tulee ohjausta ja hoitoa kaipaavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Myös Petri Räisäsen joogaretriitit eri puolilla maailmaa ovat suosittuja.

  • Kylillä kierretään jo viidettä kesää

    Radio Suomi tempaa jälleen kuulijat mukaan kesäretkille.

    Kyläpanimolla tuoksuvat maltaat. Hiilet hohkaavat kuumuutta ahjossa sepän pajassa ja tallissa kilisee kengittäjän vasara. Metsän reunassa räpsyy riistakamera ja ja enduropyörän pärinä lähenee, vaikka vielä ei mitään näy… Lähde matkaan kiertämään suomalaista maaseutua!

  • Inhimillinen tekijä: Läheisen menetys

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen?

    Miten elää asian kanssa, joka menee yli kaiken ymmärryksen? Inhimillisen tekijän vieraina Kaisa Jantunen, Yrjö Timonen ja Eve Jaakkola.

  • Inhimillinen tekijä: Vuodet sumussa

    Mitä jos mielenterveyspotilas saa väärän diagnoosin?

    Erica Etholén-Urbán sai väärän mielenterveysdiagnoosin, Päivi Rissanen väitteli tohtoriksi omasta sairaustarinastaan. Vieraana myös psykiatri Jorma Oksanen.

  • Lenita Susanna Laineelle: “Kyllä sinullakin pitäisi olla salasuhde"

    Lenita kertoo elämästään ja antaa elämänohjeita nuorile

    Kun Lenita Airisto astuu sisälle Yleisradion Mediataloon, ei tapahtuma jää keneltäkään huomaamatta. Äänekäs nauru täyttää aulan, ja Yle-uutisten valokuvaaja rientää paikalle ottamaan 80-vuotiaasta Suomen Neidosta kuvia arkistoon. Ohi kulkeva toimittaja haluaa tuplaselfien, ja sanoo: “Lenita, kiitos että olet olemassa.”

  • Inhimillinen tekijä: Pimeämpi historia

    Mitä huolettomille nuorille miehille tapahtui sodassa?

    Kirjailija Anneli Kanto löysi isoisän lahtareiden joukosta. Sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen kertoo eläinten sodasta. Anne Flinkkilän vieraana myös historioitsija Teemu Keskisarja.