Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä

Laura Mikkolan kuusi kuvaa
Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä Laura Mikkolan kuusi kuvaa Kuva: Laura Mikkola / Yle kuusi kuvaa pianotaiteilija laura mikkolan elämästä

Laura Mikkolan lapsuudenkodissa Haukilahdessa oli pianisti-äidin Steinway, jolla innostunut taiteilijanalku pääsi harjoittelemaan. Koululaisena Laura harjoitteli himokkaasti tuntikausia päivässä, viikonloppuisin jopa viisi. Rakkaus musiikkiin oli polttava.

Laura Mikkola syntyi Helsingissä vuonna 1974, mutta asui sittemmin Espoossa. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Jouko ja Marja Mikkola, isosiskot Anna-Maija ja Heidi sekä pikkuveli Jussi. Sisarukset kävivät Helsingin ranskalaisen koulun. Perhe matkusteli kesälomilla usein Ranskassa. Pariisista tuli tuttu kaupunki. Äiti oli tunnettu pianisti, isoäidin isä taas Iitin kanttori, joten musiikkiperinteitä perheessä riitti.

Mielekästä himotreenaamista

Oman kropan hallitseminen ja kova fyysinen kunto ovat soittamisen voiman pohja. Tämän pianisti Mikkola ymmärsi jo 13-vuotiaana, jolloin hän aloitti kurinalaisen, säännöllisen jumpan päivittäisenä rutiinina. Pikkutyttönä hän opiskeli Meri Louhoksen oppilaana, sitten Sibelius-Akatemiassa Tapani Valstan ohjauksessa. Hurja harjoittelu ja palava intohimo muusikkouteen toivat pian konkreettisia tuloksia. Esiintymiskokemusta karttui pienestä pitäen. Opintoja nuori pianisti suoritti myös ulkomailla mm. USA:ssa (Philadelphiassa ja Indianassa).

Virtuoosimaiseksi osoittautunut Mikkola nousi kuuluisuuteen poikkeuksellisen nuorena. Palkintoja rapsahteli tiheään tahtiin. Nuoren taiteilijan Suomi -palkinnon Laura Mikkola sai vuonna 1995, vain 21-vuotiaana, jolloin takana oli vaikuttava voittoputki kansainvälisistä huipputason pianokilpailuista. Samana vuonna hän piti ensikonserttinsa Tokiossa ja jatkoi seuraavana vuonna Yhdysvaltojen suuriin konserttisaleihin. Kaikki maanosat ovat nyt taiteilija Mikkolalle tuttuja ja hän kiertää maailman konserttilavoja leijonanosan vuodesta.

Rooman kautta Pariisiin

Kodista periytynyt rakkaus latinalaiskulttuuriin veivät Laura Mikkolan ensin Roomaan v. 1996, jossa hän viihtyi kolme vuotta kierrellen samalla konsertoimassa eri maissa. Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa oli hänen kotikontunsa ikuisessa kaupungissa. Pian tuttu Ranska veti puoleensa. Pariisin taiteilijaresidenssistä Cité des Arts'ista järjestyi asunto ja samalla ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ranskalaiseen musiikkielämään perusteellisesti.

Mikkola on asunut Pariisissa vakituisesti vuodesta 1999. Kotikaupunginosa on kuulu XVI, lähellä Eiffel-tornia. Siellä hän elelee perheineen. Suomi on kuitenkin hyvin rakas ja taiteilija palaa kotimaahansa mahdollisimman usein. Lauran vanhemmat ovat olleet ratkaisevana tukena lastenhoidossa konserttikiertueiden aikana. Heille Pariisi on aina mieluinen kohde. Siellä ollessaan Jouko-isä lukaisee Figaro-lehden joka aamu ja nautiskelee myös tuoretta patonkia, jonka Laura saattaa kipaista hakemaan kotikorttelin lähileipomon tutulta tiskiltä.

Tyttäret Fredrika ja Melissa ovat vielä melko pieniä. Mikäli mahdollista, he tulevat äitinsä mukaan kiertueille, nauttivat musiikista, uusista kaupungeista ja ihmisistä. Tyttöjen isä on nimeltään Zoubeir Bejaoui, häneltä tyttäret ovat saaneet arvokkaaksi lahjaksi toisen kotikielensä ranskan. Iittiläinen musikaalinen maatiaiskissa Michel on perheen rakas lemmikki. Sen paksut Rahmaninov-tassut tapailevat tottuneesti Lauran flyygelin koskettimistoa - ja saundi on mahtava. Jopa maestro Leif Segerstam on kommentoinut kissan musikaalisuutta...

Ikioma Iitti

Vuodesta 2003 Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Näin yksi unelma toteutui - lapsuuden kesien ja omien isovanhempien kotipaikka saa kehystää huipputason musiikkitaapahtuman. Musiikkijuhlat pidetään aina kesäkuussa, ennen juhannusta. Vuonna 2015 ne osuvat ajankohtaan 10 - 13.6. Ohjelmatarjonta heijastaa Mikkolan laajaa musiikillista näkemystä rohkeine valintoineen. Tapahtuma kerää joka vuosi vahvasti kansainvälisen esiintyjäkaartin ja myös kansainvälisen yleisön. Kohtuuhintaiset liput myydään ennätysajassa. Yle taltioi osan esityksistä areenaan ja lähettää osan Yle Radio 1:ssä suorana.

Laura Mikkola tunnetaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran pianoteosten tulkinnoista. Nerokkaan säveltäjän ja huippulahjakkaan pianistin yhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti musiikille merkittävä anti. Pianisti on levyttänyt kaikki Einojuhani Rautavaaran soolopianoteokset. Rautavaara omisti Mikkolalle teoksensa Passionale ja Fuoco.

Mikkolan ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja. Perusvalikoimaan kuuluu 63 pianokonserttoa ja lisäksi suuri määrä erilaisia soolonumeroita. Taiteilija kiittää perustaidoistaan opettajaansa Tapani Walstaa, joka "onneksi pakotti" opettelemaan kaikki ulkoa. Tästä on ollut muusikon työssä korvaamaton apu.

Kun Mikkolaa kuuntelee livenä, voi vain ihmetellä kapoisesta, viehkeästä kaunottaresta nousevaa huikeaa voimaa ja sävyjen skaalaa. Taiteilijan persoonasta kumpuava kupliva ilo ja huumori - ja ilmeisimmin kuulu fyysinen kunto - selittävät soittamisen energiaa ja taituruutta . Hauskasti hersyvä nauru on herkässä. Eikä ole ainuttakaan aamua, jolloin 45 minuutin jumppa jäisi väliin. Muutkin liikuntalajit kiinnostavat, kuten juoksu ja uinti. Ihailtavaa ja tinkimätöntä sisukkuutta - menestynyt maailmantähti on selkeästi supisuomalainen!

Palkinnot ja tunnustukset

Ravel-kilpailu Ranskassa 1988, 1. palkinto
Maj Lind -pianokilpailu Helsingissä 1992, 1. palkinto
Unisa Transet -pianokilpailu Pretoriassa 1994, 1. palkinto
Kuningatar Elisabethin pianokilpailu Brysselissä 1995, 2. palkinto

Levytyksiä

Solo piano works by Einojuhani Rautavaara (Naxos, 1999)
Einojuhani Rautavaara’s 1st Piano Concerto with the Royal Scottish National Symphony Orchestra (Naxos)
Einojuhani Rautavaara’s concerto n.2 and 3 “Gift of Dreams” with the Netherlands Radio Symphony Orchestra (Naxos, 2003)
Saint-Saens: Africa / Symphony No. 2 / Symphony in F major Tapiola Sinfonietta. BIS-CD-790
René Gailly, Belgium, (BIS)
Cascavelle, Switzerland: Ravel with M. Philippe Entremont, piano (BIS)
S.Rahmaninov (BIS, 2005)

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.