Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä

Laura Mikkolan kuusi kuvaa
Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä Laura Mikkolan kuusi kuvaa Kuva: Laura Mikkola / Yle kuusi kuvaa pianotaiteilija laura mikkolan elämästä

Laura Mikkolan lapsuudenkodissa Haukilahdessa oli pianisti-äidin Steinway, jolla innostunut taiteilijanalku pääsi harjoittelemaan. Koululaisena Laura harjoitteli himokkaasti tuntikausia päivässä, viikonloppuisin jopa viisi. Rakkaus musiikkiin oli polttava.

Laura Mikkola syntyi Helsingissä vuonna 1974, mutta asui sittemmin Espoossa. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Jouko ja Marja Mikkola, isosiskot Anna-Maija ja Heidi sekä pikkuveli Jussi. Sisarukset kävivät Helsingin ranskalaisen koulun. Perhe matkusteli kesälomilla usein Ranskassa. Pariisista tuli tuttu kaupunki. Äiti oli tunnettu pianisti, isoäidin isä taas Iitin kanttori, joten musiikkiperinteitä perheessä riitti.

Mielekästä himotreenaamista

Oman kropan hallitseminen ja kova fyysinen kunto ovat soittamisen voiman pohja. Tämän pianisti Mikkola ymmärsi jo 13-vuotiaana, jolloin hän aloitti kurinalaisen, säännöllisen jumpan päivittäisenä rutiinina. Pikkutyttönä hän opiskeli Meri Louhoksen oppilaana, sitten Sibelius-Akatemiassa Tapani Valstan ohjauksessa. Hurja harjoittelu ja palava intohimo muusikkouteen toivat pian konkreettisia tuloksia. Esiintymiskokemusta karttui pienestä pitäen. Opintoja nuori pianisti suoritti myös ulkomailla mm. USA:ssa (Philadelphiassa ja Indianassa).

Virtuoosimaiseksi osoittautunut Mikkola nousi kuuluisuuteen poikkeuksellisen nuorena. Palkintoja rapsahteli tiheään tahtiin. Nuoren taiteilijan Suomi -palkinnon Laura Mikkola sai vuonna 1995, vain 21-vuotiaana, jolloin takana oli vaikuttava voittoputki kansainvälisistä huipputason pianokilpailuista. Samana vuonna hän piti ensikonserttinsa Tokiossa ja jatkoi seuraavana vuonna Yhdysvaltojen suuriin konserttisaleihin. Kaikki maanosat ovat nyt taiteilija Mikkolalle tuttuja ja hän kiertää maailman konserttilavoja leijonanosan vuodesta.

Rooman kautta Pariisiin

Kodista periytynyt rakkaus latinalaiskulttuuriin veivät Laura Mikkolan ensin Roomaan v. 1996, jossa hän viihtyi kolme vuotta kierrellen samalla konsertoimassa eri maissa. Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa oli hänen kotikontunsa ikuisessa kaupungissa. Pian tuttu Ranska veti puoleensa. Pariisin taiteilijaresidenssistä Cité des Arts'ista järjestyi asunto ja samalla ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ranskalaiseen musiikkielämään perusteellisesti.

Mikkola on asunut Pariisissa vakituisesti vuodesta 1999. Kotikaupunginosa on kuulu XVI, lähellä Eiffel-tornia. Siellä hän elelee perheineen. Suomi on kuitenkin hyvin rakas ja taiteilija palaa kotimaahansa mahdollisimman usein. Lauran vanhemmat ovat olleet ratkaisevana tukena lastenhoidossa konserttikiertueiden aikana. Heille Pariisi on aina mieluinen kohde. Siellä ollessaan Jouko-isä lukaisee Figaro-lehden joka aamu ja nautiskelee myös tuoretta patonkia, jonka Laura saattaa kipaista hakemaan kotikorttelin lähileipomon tutulta tiskiltä.

Tyttäret Fredrika ja Melissa ovat vielä melko pieniä. Mikäli mahdollista, he tulevat äitinsä mukaan kiertueille, nauttivat musiikista, uusista kaupungeista ja ihmisistä. Tyttöjen isä on nimeltään Zoubeir Bejaoui, häneltä tyttäret ovat saaneet arvokkaaksi lahjaksi toisen kotikielensä ranskan. Iittiläinen musikaalinen maatiaiskissa Michel on perheen rakas lemmikki. Sen paksut Rahmaninov-tassut tapailevat tottuneesti Lauran flyygelin koskettimistoa - ja saundi on mahtava. Jopa maestro Leif Segerstam on kommentoinut kissan musikaalisuutta...

Ikioma Iitti

Vuodesta 2003 Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Näin yksi unelma toteutui - lapsuuden kesien ja omien isovanhempien kotipaikka saa kehystää huipputason musiikkitaapahtuman. Musiikkijuhlat pidetään aina kesäkuussa, ennen juhannusta. Vuonna 2015 ne osuvat ajankohtaan 10 - 13.6. Ohjelmatarjonta heijastaa Mikkolan laajaa musiikillista näkemystä rohkeine valintoineen. Tapahtuma kerää joka vuosi vahvasti kansainvälisen esiintyjäkaartin ja myös kansainvälisen yleisön. Kohtuuhintaiset liput myydään ennätysajassa. Yle taltioi osan esityksistä areenaan ja lähettää osan Yle Radio 1:ssä suorana.

Laura Mikkola tunnetaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran pianoteosten tulkinnoista. Nerokkaan säveltäjän ja huippulahjakkaan pianistin yhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti musiikille merkittävä anti. Pianisti on levyttänyt kaikki Einojuhani Rautavaaran soolopianoteokset. Rautavaara omisti Mikkolalle teoksensa Passionale ja Fuoco.

Mikkolan ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja. Perusvalikoimaan kuuluu 63 pianokonserttoa ja lisäksi suuri määrä erilaisia soolonumeroita. Taiteilija kiittää perustaidoistaan opettajaansa Tapani Walstaa, joka "onneksi pakotti" opettelemaan kaikki ulkoa. Tästä on ollut muusikon työssä korvaamaton apu.

Kun Mikkolaa kuuntelee livenä, voi vain ihmetellä kapoisesta, viehkeästä kaunottaresta nousevaa huikeaa voimaa ja sävyjen skaalaa. Taiteilijan persoonasta kumpuava kupliva ilo ja huumori - ja ilmeisimmin kuulu fyysinen kunto - selittävät soittamisen energiaa ja taituruutta . Hauskasti hersyvä nauru on herkässä. Eikä ole ainuttakaan aamua, jolloin 45 minuutin jumppa jäisi väliin. Muutkin liikuntalajit kiinnostavat, kuten juoksu ja uinti. Ihailtavaa ja tinkimätöntä sisukkuutta - menestynyt maailmantähti on selkeästi supisuomalainen!

Palkinnot ja tunnustukset

Ravel-kilpailu Ranskassa 1988, 1. palkinto
Maj Lind -pianokilpailu Helsingissä 1992, 1. palkinto
Unisa Transet -pianokilpailu Pretoriassa 1994, 1. palkinto
Kuningatar Elisabethin pianokilpailu Brysselissä 1995, 2. palkinto

Levytyksiä

Solo piano works by Einojuhani Rautavaara (Naxos, 1999)
Einojuhani Rautavaara’s 1st Piano Concerto with the Royal Scottish National Symphony Orchestra (Naxos)
Einojuhani Rautavaara’s concerto n.2 and 3 “Gift of Dreams” with the Netherlands Radio Symphony Orchestra (Naxos, 2003)
Saint-Saens: Africa / Symphony No. 2 / Symphony in F major Tapiola Sinfonietta. BIS-CD-790
René Gailly, Belgium, (BIS)
Cascavelle, Switzerland: Ravel with M. Philippe Entremont, piano (BIS)
S.Rahmaninov (BIS, 2005)

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.