Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä

Laura Mikkolan kuusi kuvaa
Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä Laura Mikkolan kuusi kuvaa Kuva: Laura Mikkola / Yle kuusi kuvaa pianotaiteilija laura mikkolan elämästä

Laura Mikkolan lapsuudenkodissa Haukilahdessa oli pianisti-äidin Steinway, jolla innostunut taiteilijanalku pääsi harjoittelemaan. Koululaisena Laura harjoitteli himokkaasti tuntikausia päivässä, viikonloppuisin jopa viisi. Rakkaus musiikkiin oli polttava.

Laura Mikkola syntyi Helsingissä vuonna 1974, mutta asui sittemmin Espoossa. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Jouko ja Marja Mikkola, isosiskot Anna-Maija ja Heidi sekä pikkuveli Jussi. Sisarukset kävivät Helsingin ranskalaisen koulun. Perhe matkusteli kesälomilla usein Ranskassa. Pariisista tuli tuttu kaupunki. Äiti oli tunnettu pianisti, isoäidin isä taas Iitin kanttori, joten musiikkiperinteitä perheessä riitti.

Mielekästä himotreenaamista

Oman kropan hallitseminen ja kova fyysinen kunto ovat soittamisen voiman pohja. Tämän pianisti Mikkola ymmärsi jo 13-vuotiaana, jolloin hän aloitti kurinalaisen, säännöllisen jumpan päivittäisenä rutiinina. Pikkutyttönä hän opiskeli Meri Louhoksen oppilaana, sitten Sibelius-Akatemiassa Tapani Valstan ohjauksessa. Hurja harjoittelu ja palava intohimo muusikkouteen toivat pian konkreettisia tuloksia. Esiintymiskokemusta karttui pienestä pitäen. Opintoja nuori pianisti suoritti myös ulkomailla mm. USA:ssa (Philadelphiassa ja Indianassa).

Virtuoosimaiseksi osoittautunut Mikkola nousi kuuluisuuteen poikkeuksellisen nuorena. Palkintoja rapsahteli tiheään tahtiin. Nuoren taiteilijan Suomi -palkinnon Laura Mikkola sai vuonna 1995, vain 21-vuotiaana, jolloin takana oli vaikuttava voittoputki kansainvälisistä huipputason pianokilpailuista. Samana vuonna hän piti ensikonserttinsa Tokiossa ja jatkoi seuraavana vuonna Yhdysvaltojen suuriin konserttisaleihin. Kaikki maanosat ovat nyt taiteilija Mikkolalle tuttuja ja hän kiertää maailman konserttilavoja leijonanosan vuodesta.

Rooman kautta Pariisiin

Kodista periytynyt rakkaus latinalaiskulttuuriin veivät Laura Mikkolan ensin Roomaan v. 1996, jossa hän viihtyi kolme vuotta kierrellen samalla konsertoimassa eri maissa. Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa oli hänen kotikontunsa ikuisessa kaupungissa. Pian tuttu Ranska veti puoleensa. Pariisin taiteilijaresidenssistä Cité des Arts'ista järjestyi asunto ja samalla ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ranskalaiseen musiikkielämään perusteellisesti.

Mikkola on asunut Pariisissa vakituisesti vuodesta 1999. Kotikaupunginosa on kuulu XVI, lähellä Eiffel-tornia. Siellä hän elelee perheineen. Suomi on kuitenkin hyvin rakas ja taiteilija palaa kotimaahansa mahdollisimman usein. Lauran vanhemmat ovat olleet ratkaisevana tukena lastenhoidossa konserttikiertueiden aikana. Heille Pariisi on aina mieluinen kohde. Siellä ollessaan Jouko-isä lukaisee Figaro-lehden joka aamu ja nautiskelee myös tuoretta patonkia, jonka Laura saattaa kipaista hakemaan kotikorttelin lähileipomon tutulta tiskiltä.

Tyttäret Fredrika ja Melissa ovat vielä melko pieniä. Mikäli mahdollista, he tulevat äitinsä mukaan kiertueille, nauttivat musiikista, uusista kaupungeista ja ihmisistä. Tyttöjen isä on nimeltään Zoubeir Bejaoui, häneltä tyttäret ovat saaneet arvokkaaksi lahjaksi toisen kotikielensä ranskan. Iittiläinen musikaalinen maatiaiskissa Michel on perheen rakas lemmikki. Sen paksut Rahmaninov-tassut tapailevat tottuneesti Lauran flyygelin koskettimistoa - ja saundi on mahtava. Jopa maestro Leif Segerstam on kommentoinut kissan musikaalisuutta...

Ikioma Iitti

Vuodesta 2003 Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Näin yksi unelma toteutui - lapsuuden kesien ja omien isovanhempien kotipaikka saa kehystää huipputason musiikkitaapahtuman. Musiikkijuhlat pidetään aina kesäkuussa, ennen juhannusta. Vuonna 2015 ne osuvat ajankohtaan 10 - 13.6. Ohjelmatarjonta heijastaa Mikkolan laajaa musiikillista näkemystä rohkeine valintoineen. Tapahtuma kerää joka vuosi vahvasti kansainvälisen esiintyjäkaartin ja myös kansainvälisen yleisön. Kohtuuhintaiset liput myydään ennätysajassa. Yle taltioi osan esityksistä areenaan ja lähettää osan Yle Radio 1:ssä suorana.

Laura Mikkola tunnetaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran pianoteosten tulkinnoista. Nerokkaan säveltäjän ja huippulahjakkaan pianistin yhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti musiikille merkittävä anti. Pianisti on levyttänyt kaikki Einojuhani Rautavaaran soolopianoteokset. Rautavaara omisti Mikkolalle teoksensa Passionale ja Fuoco.

Mikkolan ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja. Perusvalikoimaan kuuluu 63 pianokonserttoa ja lisäksi suuri määrä erilaisia soolonumeroita. Taiteilija kiittää perustaidoistaan opettajaansa Tapani Walstaa, joka "onneksi pakotti" opettelemaan kaikki ulkoa. Tästä on ollut muusikon työssä korvaamaton apu.

Kun Mikkolaa kuuntelee livenä, voi vain ihmetellä kapoisesta, viehkeästä kaunottaresta nousevaa huikeaa voimaa ja sävyjen skaalaa. Taiteilijan persoonasta kumpuava kupliva ilo ja huumori - ja ilmeisimmin kuulu fyysinen kunto - selittävät soittamisen energiaa ja taituruutta . Hauskasti hersyvä nauru on herkässä. Eikä ole ainuttakaan aamua, jolloin 45 minuutin jumppa jäisi väliin. Muutkin liikuntalajit kiinnostavat, kuten juoksu ja uinti. Ihailtavaa ja tinkimätöntä sisukkuutta - menestynyt maailmantähti on selkeästi supisuomalainen!

Palkinnot ja tunnustukset

Ravel-kilpailu Ranskassa 1988, 1. palkinto
Maj Lind -pianokilpailu Helsingissä 1992, 1. palkinto
Unisa Transet -pianokilpailu Pretoriassa 1994, 1. palkinto
Kuningatar Elisabethin pianokilpailu Brysselissä 1995, 2. palkinto

Levytyksiä

Solo piano works by Einojuhani Rautavaara (Naxos, 1999)
Einojuhani Rautavaara’s 1st Piano Concerto with the Royal Scottish National Symphony Orchestra (Naxos)
Einojuhani Rautavaara’s concerto n.2 and 3 “Gift of Dreams” with the Netherlands Radio Symphony Orchestra (Naxos, 2003)
Saint-Saens: Africa / Symphony No. 2 / Symphony in F major Tapiola Sinfonietta. BIS-CD-790
René Gailly, Belgium, (BIS)
Cascavelle, Switzerland: Ravel with M. Philippe Entremont, piano (BIS)
S.Rahmaninov (BIS, 2005)

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.