Hyppää pääsisältöön

Lisääntymiselimet ja ruuansulatus

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Alussa oli puhe. Ihminen on puhunut ainakin 100 000 vuotta, mutta osannut raapustaa puheen muistiinpanoja vaivaiset 5000 vuotta. Kirjoitusjärjestelmä on kielen ja kielien pitkän ja polveilevan historian uunituore tekninen uloke, kielen työkalu, kielen kone, kielen keinomuisti.

Kaikki maailman moninaiset kielet lähtevät ihmiskehosta, joka on viimeiset satatuhatta vuotta hitaassa evoluutiossa ollut jokseenkin vakio, riittävän hitaassa muutoksessa. Meillä kaikilla ympäri planeetan on sama keho; eroavaisuudet ovat epäolennaisia. Maailman tekniikat muuttuvat, mutta ihmisyksilöiden eloa dominoivat ruuansulatuksen ja suvunjatkamisen vehkeet ovat pysyneet ennallaan. Tämän vuoksi lukuisten yksityiskohtien tulkintaeroista huolimatta sama teksti on käännettävissä kaikille kielille.

Kieli on ihmisen kuva, aina ihmisen näköinen.

Sama selvyyden vuoksi latinaksi: kielellä ja sen metaforilla on antropomorfinen (ihmisenmuotoinen) luonne. Kieli on ihmisen kuva, aina ihmisen näköinen. Koska kieli on ihmisruumiin ja ihmisaistimusten eli luonnon kuva, se käyttäytyy ajassa kuin elävä organismi. Kielten historiallinen kehitys on toteutunut haarautuvina sukupuina, joissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin biologisten lajien evoluutiossa.

Sanoilla on siis yhteinen nimittäjä, ihmisruumis, mutta silti ne ovat aina sumeita, summittaisia. Kuin luonnonoliot. Tänään kallellaan tähän suuntaan, huomenna vintoillaan toiseen suuntaan. Sanan merkitys on täysin riippuvainen sen käyttöliittymästä. Ei ole olemassa yhtä oikeata käännöstä, kuten ei ole olemassa yhtä ainutta oikeata merkityksen kuvaustakaan. Me käännämme koko ajan, myös suomesta suomeen.

Elämämme etenee, kun setvimme sumeita sanoja, ratkomme pulmia. Tätä suurta, päättymätöntä globaalia neuvottelua voimme kutsua vaikkapa kulttuuriksi.

Pelaamme kielellä, koska ainoa tapa saada selville sanan merkitys on siis tutkia sitä kulloisessakin käyttöyhteydessä. Esimerkiksi simppelit yhdyssanat ’maahanmuuttaja’, ’homoavioliitto’ ja ’ilmastonmuutos’ tarkoittavat hyvin erilaisia asioita eri ihmisille. Suomen eduskunnassa on viime vuosina kiivaasti väitelty siitä, mitä nämä sanat oikein tarkoittavat.

Ihminen tappaa selvittääkseen sanastonsa.

Eräs ikiaikainen, maailmanlaajuinen väittely on koskenut sanan ’jumala’ merkitystä. Tämän sanan vuoksi on tunnetusti sodittu ja edelleen soditaan. Miljoonien tai miljardien ihmislasten verenvuodatuksen syy: mitä tuolla sanalla tarkoitetaan. Eläimillä on helpompaa. Ne ovat reiluja ja tappavat syödäkseen ja lisääntyäkseen.

Ihminen tappaa selvittääkseen sanastonsa.

Maailman 6000 kieltä, joista puolet uhanalaisia, pitävät pakettiamme kasassa. Yhteistä pohjaamme, kulttuuria, luodaan koko ajan neuvotteluissa. Tiede ja taide ovat näiden neuvotteluiden huipputapaamisia. Politiikka on karkeampaa kulttuurineuvottelua, joka luo edellytyksiä tieteelle, taiteelle, ihmisarvolle ja elossapysymiselle.

Riippumattoman tieteen ja vapaan taiteen avulla me tutkimme asioiden tärkeysjärjestyksiä

Politiikassa on kysymys asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Riippumattoman tieteen ja vapaan taiteen avulla me tutkimme asioiden tärkeysjärjestyksiä. Vailla poliittista laskelmointia.

Tärkein poliittinen huolenaiheemme: vielä syntymättömät ihmiskehot, tulevaisuuden runoilijat.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.