Hyppää pääsisältöön

Nauvon uusi lossi oli 1950-luvun vesihirmu

Siellä, missä siltoja ei ole kyetty rakentamaan, on vesistöesteet perinteisesti ylitetty losseilla tai lautoilla. Vuonna 1957 valmistuneessa filmissä seurataan Nauvon uuden lautan valmistumista Varkauden telakalla ja lautan värikästä matkaa virkapaikalleen Turun saaristoon.

Suurin osa Suomen lautoista ja losseista rakennettiin sodan jälkeen Varkauden Ahlströmin telakalla. Siellä valmistettiin myös Nauvon lautta ”Nagu”, joka 1950-luvulla oli Suomen suurin ja uudenaikaisin lautta.

Valmistumisen jälkeen lautta vietiin Lappeenrantaan, josta se rautateitse kuljetettiin erikoisvanuilla Haminaan. Ison ja raskaan lossin kuljettaminen vaati aivan erikoista taitoa.

Haminassa lautta laskettiin vesille junaraiteita pitkin. Tämän jälkeen lautta teki pitkän merimatkan Haminasta Turun saaristoon, jossa se sijoitettiin liikennöimään Paraisten ja Nauvon välistä vesiliikennettä.

Paraisten ja Nauvon väli on 2,5 kilometriä. Kesäkelillä matka taittui uudella, diselmoottoreilla varustetulla lautalla 20 minuutissa, mutta kelirikkokausina ja talviaikaan matkaan hurahti aikaa huomattavasti enemmän.

Jyhkeitten moottoreitten ja erikoisten potkuriensa ansiosta ”Nagun” sai kulkemaan mihin suuntaan hyvänsä. Lautalla saattoi liikennöidä jopa sivuttain.

Lauttojen ja lossien määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Kuitenkin niitä yhä tarvitaan vesiliikenteessä. Vielä vuonna 2009 liikenteessä oli lähes 40 lossia. Eniten niitä on käytössä Saimaalla ja Turun saaristossa.

Vaikka sanat lautta ja lossi ovat puhekielessä usein toistensa synonyymeja, kuten tässäkin filmissä, tarkkaan ottaen kysymys on kahdesta erilaisesta kulkuvälineestä. Toisin kuin lautat lossit on varustettu ohjausvaijerilla, jonka päät on kiinnitetty rannan laitureihin.

Losseista yksinkertaisin ja vanhin on ”leipähöyryllä käyvä kapulalossi”, kuten Carl-Erik Creutz oheisessa filmissä kuvailee. Kapulalossia liikutettiin koivuhalosta valmistetulla vetokapulalla, jolla vetovaijeriin tartuttiin ja vedettiin lossia eteenpäin.

Lossi talvella
Nagu-lossi kulki hyvin myös talviaikaan. Lossi talvella Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaapaus elävä arkisto
lossikapula
"Leipähöyryllä käyvä kapulalossi." lossikapula Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaappaus elävä arkisto
Juna kuljettaa lossia
Uuden lossin matka Varkaudesta Turkuun oli haastava. Juna kuljettaa lossia Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaappaus
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto