Hyppää pääsisältöön

Nauvon uusi lossi oli 1950-luvun vesihirmu

Siellä, missä siltoja ei ole kyetty rakentamaan, on vesistöesteet perinteisesti ylitetty losseilla tai lautoilla. Vuonna 1957 valmistuneessa filmissä seurataan Nauvon uuden lautan valmistumista Varkauden telakalla ja lautan värikästä matkaa virkapaikalleen Turun saaristoon.

Suurin osa Suomen lautoista ja losseista rakennettiin sodan jälkeen Varkauden Ahlströmin telakalla. Siellä valmistettiin myös Nauvon lautta ”Nagu”, joka 1950-luvulla oli Suomen suurin ja uudenaikaisin lautta.

Valmistumisen jälkeen lautta vietiin Lappeenrantaan, josta se rautateitse kuljetettiin erikoisvanuilla Haminaan. Ison ja raskaan lossin kuljettaminen vaati aivan erikoista taitoa.

Haminassa lautta laskettiin vesille junaraiteita pitkin. Tämän jälkeen lautta teki pitkän merimatkan Haminasta Turun saaristoon, jossa se sijoitettiin liikennöimään Paraisten ja Nauvon välistä vesiliikennettä.

Paraisten ja Nauvon väli on 2,5 kilometriä. Kesäkelillä matka taittui uudella, diselmoottoreilla varustetulla lautalla 20 minuutissa, mutta kelirikkokausina ja talviaikaan matkaan hurahti aikaa huomattavasti enemmän.

Jyhkeitten moottoreitten ja erikoisten potkuriensa ansiosta ”Nagun” sai kulkemaan mihin suuntaan hyvänsä. Lautalla saattoi liikennöidä jopa sivuttain.

Lauttojen ja lossien määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Kuitenkin niitä yhä tarvitaan vesiliikenteessä. Vielä vuonna 2009 liikenteessä oli lähes 40 lossia. Eniten niitä on käytössä Saimaalla ja Turun saaristossa.

Vaikka sanat lautta ja lossi ovat puhekielessä usein toistensa synonyymeja, kuten tässäkin filmissä, tarkkaan ottaen kysymys on kahdesta erilaisesta kulkuvälineestä. Toisin kuin lautat lossit on varustettu ohjausvaijerilla, jonka päät on kiinnitetty rannan laitureihin.

Losseista yksinkertaisin ja vanhin on ”leipähöyryllä käyvä kapulalossi”, kuten Carl-Erik Creutz oheisessa filmissä kuvailee. Kapulalossia liikutettiin koivuhalosta valmistetulla vetokapulalla, jolla vetovaijeriin tartuttiin ja vedettiin lossia eteenpäin.

Lossi talvella
Nagu-lossi kulki hyvin myös talviaikaan. Lossi talvella Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaapaus elävä arkisto
lossikapula
"Leipähöyryllä käyvä kapulalossi." lossikapula Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaappaus elävä arkisto
Juna kuljettaa lossia
Uuden lossin matka Varkaudesta Turkuun oli haastava. Juna kuljettaa lossia Kuva: Elävä arkisto, Fennada-Filmi kuvakaappaus
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.