Hyppää pääsisältöön

Valosuunnittelija Saija Nojonen luottaa työssään herkkyyteen

Valosuunnittelija Saija Nojonen.
Valosuunnittelija Saija Nojonen. Kuva: Yle/Anna Keränen saija nojonen

Puheteatteria, tanssia, konsertteja, runoesityksiä, performansseja ja installaatioita valaissut Saija Nojonen näkee työnsä ryhmätyönä, jossa jokainen esiintyjä ja projektin tekijä tuovat omat värinsä valmiiseen taideteokseen. Valosuunnittelijan vastuulla on myös esimerkiksi näyttelijöiden työturvallisuus, siksi tietynlainen herkkyys ja nopea havainnointi kuuluu työhön olennaisesti.

Saija Nojonen on valosuunnittelija ja Helsingissä toimivan teatteri Universumin tekninen vastaava. Sen lisäksi hän työskentelee freelancer-valosuunnittelijana. Nojosen uran varrelle on mahtunut monenlaisia projekteja. Saija Nojonen kertoo, että parasta työssä ovat kohtaamiset ihmisten kanssa.

Teatteri on yleensä pimennetty tila, ja yhden ihmisen sormen takana on mahdollisuus pimentää kaikki.

- Se, kun voi inspiroitua muiden taiteilijoiden tekemisestä ja luoda siihen oman taiteellisen panoksensa. Sillä tavalla saadaan aikaan jotain, mikä on suurempaa kuin mitä yksikään ihminen olisi voinut tehdä.

Saija Nojonen on pohtinut paljon valtaa ja vastuuta, jotka yhdistyvät valosuunnittelijan työssä.

- Useimmiten ihmiset ottavat itsestäänselvyytenä, että he näkevät tehdä asioita työympäristössään. Teatteri on kuitenkin yleensä pimennetty tila, ja yhden ihmisen sormen takana on mahdollisuus pimentää kaikki. On ihan työturvallisuuskysymyskin kantaa se vastuu, Nojonen toteaa.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri