Hyppää pääsisältöön

Haapasaari kävi kauppaa merenelävillä ja kivillä

Olavi Puusaaren ohjaama Pienoiskunta Suomenlahdella vuodelta 1964 on leppoisa ja paikoitellen poeettinen kuvaus tuolloisesta Suomen pienimmän kunnan elämästä.

Noin 25 kilometriä Kotkasta kaakkoon sijaitseva Haapasaaren saaristo koostuu useasta pienemmästä saaresta ja luodosta, mutta asukkaita on vain pääsaarella. Vuonna 1964 asukkaiden määrä oli 130.

"Luonto on rakentanut Haapasaarelle oman sataman, jota ihmiset ovat parannelleet", sanailee ohjaaja ja selostaja Olavi Puusaari. Saaren sisään muotoutunut suojaisa satama on ollut myrskyn noustessa monen merenkulkijan pelastus.

Kalastaminen oli aikoinaan alueen tärkein elinkeino. Haapasaarelaisten kalastajien saaliit vietiin pääasiassa Viroon. Siellä meren herkut, suurimmaksi osaksi silakat, myytiin tai vaihdettiin perunoihin ja viljaan, jotta syötävää löytyisi myös kylminä talvipäivinä, muistelee erinomainen tarinankertoja Jalmari Eerola, joka toimi Haapasaaren poliisina vuosina 1916–1946.

"Lohen ohella hylje on arvokkaimpia meren antimia", kertoo Puusaari. Lihan lisäksi siitä käytetään rasva eli traani, jolla suojataan saaren taloja, veneitä ja vajoja suolaveden syövyttävältä vaikutukselta.

Ohjelmassa kerrotaan, että 1900-luvun alussa laivaliikenne oli alueella aktiivista. "Kun pojat osasi purjehtia, niin ne saivat purjehtia. Ei siinä mitään papereita tarvittu. Laivat olivat vakuuttamattomia, eikä niitä karille pökättykkään", kertoo Eerola.

Sodan jälkeen alueen vesistöt olivat erittäin vaarallisia sinne sijotettujen merimiinojen johdosta. Haapasaarelta löytyy vuonna 1961 pystytetty muistomerkki menehtyneiden miinanraivaajien kunniaksi.

Kouluikäisiä saarella on lähemmäs toistakymmentä. Kansakoulu käydään saarella ja ne, joilla rahkeet riittävät jatkavat opintojaan oppikoulussa Kotkassa.

"Laituri on odotuksen ja uteliaisuuden paikka", kerrotaan ohjelmassa. Usein kuljetuksen saapuessa saaren satamaan nousee veneestä vain kaupan tilaukset, mutta tämäkin tyydyttää uteliaimpia paikalle saapuneita.

Haapasaaresta vietiin kiviainesta Pietarin rakentamiseen, kertoo Eerola. Samoista kivistä on rakennettu myös saaren tähystys- ja merkinantotorni Puokki. Se valmistui vuonna 1862.

Ohjelmassa tutustutaan myös saaren luotsitoimintaan. Luotsin vanhimpana toimiva Mikko Varma kertoo luotsitoiminnan hiljentyneen sotien jälkeen. Luotsattavia laivoja saapuu alueelle kuukaudessa noin 20-30 kappaletta. Talvisin, kun laivat eivät kulje, kunnostetaan meriviittoja ja veneitä sekä pidetään ansaittua vuosilomaa.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto