Hyppää pääsisältöön

Haapasaari kävi kauppaa merenelävillä ja kivillä

Olavi Puusaaren ohjaama Pienoiskunta Suomenlahdella vuodelta 1964 on leppoisa ja paikoitellen poeettinen kuvaus tuolloisesta Suomen pienimmän kunnan elämästä.

Noin 25 kilometriä Kotkasta kaakkoon sijaitseva Haapasaaren saaristo koostuu useasta pienemmästä saaresta ja luodosta, mutta asukkaita on vain pääsaarella. Vuonna 1964 asukkaiden määrä oli 130.

"Luonto on rakentanut Haapasaarelle oman sataman, jota ihmiset ovat parannelleet", sanailee ohjaaja ja selostaja Olavi Puusaari. Saaren sisään muotoutunut suojaisa satama on ollut myrskyn noustessa monen merenkulkijan pelastus.

Kalastaminen oli aikoinaan alueen tärkein elinkeino. Haapasaarelaisten kalastajien saaliit vietiin pääasiassa Viroon. Siellä meren herkut, suurimmaksi osaksi silakat, myytiin tai vaihdettiin perunoihin ja viljaan, jotta syötävää löytyisi myös kylminä talvipäivinä, muistelee erinomainen tarinankertoja Jalmari Eerola, joka toimi Haapasaaren poliisina vuosina 1916–1946.

"Lohen ohella hylje on arvokkaimpia meren antimia", kertoo Puusaari. Lihan lisäksi siitä käytetään rasva eli traani, jolla suojataan saaren taloja, veneitä ja vajoja suolaveden syövyttävältä vaikutukselta.

Ohjelmassa kerrotaan, että 1900-luvun alussa laivaliikenne oli alueella aktiivista. "Kun pojat osasi purjehtia, niin ne saivat purjehtia. Ei siinä mitään papereita tarvittu. Laivat olivat vakuuttamattomia, eikä niitä karille pökättykkään", kertoo Eerola.

Sodan jälkeen alueen vesistöt olivat erittäin vaarallisia sinne sijotettujen merimiinojen johdosta. Haapasaarelta löytyy vuonna 1961 pystytetty muistomerkki menehtyneiden miinanraivaajien kunniaksi.

Kouluikäisiä saarella on lähemmäs toistakymmentä. Kansakoulu käydään saarella ja ne, joilla rahkeet riittävät jatkavat opintojaan oppikoulussa Kotkassa.

"Laituri on odotuksen ja uteliaisuuden paikka", kerrotaan ohjelmassa. Usein kuljetuksen saapuessa saaren satamaan nousee veneestä vain kaupan tilaukset, mutta tämäkin tyydyttää uteliaimpia paikalle saapuneita.

Haapasaaresta vietiin kiviainesta Pietarin rakentamiseen, kertoo Eerola. Samoista kivistä on rakennettu myös saaren tähystys- ja merkinantotorni Puokki. Se valmistui vuonna 1862.

Ohjelmassa tutustutaan myös saaren luotsitoimintaan. Luotsin vanhimpana toimiva Mikko Varma kertoo luotsitoiminnan hiljentyneen sotien jälkeen. Luotsattavia laivoja saapuu alueelle kuukaudessa noin 20-30 kappaletta. Talvisin, kun laivat eivät kulje, kunnostetaan meriviittoja ja veneitä sekä pidetään ansaittua vuosilomaa.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto