Hyppää pääsisältöön

Muistoja ja luonnonkauneutta 1950-luvun Keuruulta

Suomen Filmiteollisuuden vuonna 1952 valmistamassa lyhytelokuvassa "Keuruun pyhää ja arkea" tutustumme keskisuomalaiseen Keuruun pitäjään. Filmi johdattaa meidät vuosisataisten muistojen, raikkaan luonnon ja suvisten maisemien pariin.

Keuruun kirkon korkeuksia tähyävä torni ja luonnon vehmauden keskellä sijaitseva tunnelmallinen puukirkon seutu henkivät filmissä vahvasti menneiden aikojen elämää. Ne ilmentävät keuruulaisten syviä tuntoja sekä harrasta uskonnollisuutta hautausmaineen, muistomerkkeineen ja kirkkomaalauksineen.

Näille tanhuville kokoonnuttiin kotiseutujuhliin, joiden kohokohtana oli seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran muistokiven paljastaminen. Nuorekas elämänilo ja muut perinteiset menot, kansantanssit, kilpaleikit ja soutukilpailut kuuluivat myös juhlamenoihin.

Keuruun luonto on kiehtonut monia historiamme merkkihenkilöitä. Runoilija Einari Vuorelan sanoin: "Nämä rannat on meille rakkaita, nämä lempemme lauluja helää". Näillä Vuorelan kotiseuduilla ovat kesäisiä lomapäiviään viettäneet muun muassa Paavo Kajander, Johannes Linnankoski, Akseli Gallen-Kallela ja Juhani Aho.

Nämä rannat on meille rakkaita, nämä lempemme lauluja helää.― Einari Vuorela

Vilkas elämänsyke täytti Keuruun arjen. Matkailu oli jo 1950-luvulla tärkeä elinkeino ja Keurusselän kauniit rannat houkuttelivat matkailijoita lomahotelliin. Haapamäen taajama oli puolestaan merkittävä rautateiden solmukohta. Keuruulla oli myös tehdastoimintaa: oman tervatehtaan jalosteita vietiin ulkomaille saakka ja erikoisvalmisteita edusti Orionin lääketehdas. Maaseutukunnassa maa- ja metsätalous sekä kalastus olivat tietysti merkittävässä asemassa.

Arkipäivän työ ja toiminta näyttäytyvät filmissä rakennustoiminnan ja kunnan merkittävien rakennusten esittelyjen kautta. Niitä olivat esimerkiksi keskuskansakoulun ja kunnalliskodin päärakennuksen rakennustyömaat, terveystalo, Keski-Suomen Osuusliikkeen tyylikäs toimitalo sekä uusi lääkäritalo ja rautatieläisten talo Haapamäellä.

Menneisyys ja nykypäivä kohtaavat tässä filmissä viehättävällä tavalla, eikä vilkas arkiaherrus estä pysähtymästä muistojen pariin kulttuurin ja suvisen luonnon keskellä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto