Hyppää pääsisältöön

Muumisaaren vartijat

Vihaiselta näyttävä valkoposkihanhi sähisee nokka auki.
Ei jää epäselväksi, mitä mieltä hautovaa naarastaan suojeleva valkoposkihanhi on kuvaustiimistä. Vihaiselta näyttävä valkoposkihanhi sähisee nokka auki. Kuva: DocArt / Petteri Saario valkoposkihanhi

Erämaan lumo -dokumenttisarjaa kuvattiin toukokuussa Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän Klovharulla. Saaren asukkaat eivät kuvaustiimistä perustaneet. Kuvausavustaja Sari Orkomies lähestyi huussia sateenvarjon kanssa.

Kun Tove Jansson lähti Tuulikki Pietilän kanssa Klovharulta, saivat lokit, tiirat, haahkat ja pääskyset takaisin saarensa. "Mutta oikeassahan ne olivat; me tulimme jälkeenpäin eikä meillä ollut siellä mitään tekoa", Tove kirjoitti.

Kun saavumme ohjaaja Petteri Saarion kanssa pellinkiläisen kalastaja Jörgen Kellgrenin kyydissä Klovharulle, ymmärrän heti ensi askeleella, mitä Tove tarkoitti. Ei ole epäilystäkään siitä, kenelle saari kuuluu. Me emme kuulu tänne. Olemme ylimääräisiä. Tunkeilijoita.

Kiven päällä on kymmeniä leppäkerttuja.
Koskaan en ole nähnyt yhtä paljon leppäkerttuja kerralla kuin Klovharun rantakallioilla. Kiven päällä on kymmeniä leppäkerttuja. Kuva: DocArt / Petteri Saario leppäkerttu

Karu luoto täynnä elämää

Mökkiä lähestyttäessä ensimmäisenä meistä närkästyy mökkiin vievän sillan alla pesivä kyhmyjoutsen. Itse mökkiä vartioi kaksi valkoposkihanhea, jotka seuraavat kulkijoita tuimina mustien naamioidensa takaa ja ovat valmiita puolustamaan hautovia emäntiänsä sähisten ja uhkarohkeasti jopa lähikontaktissa.

Tätäkin kaksikkoa ärhäkämpi on huussin vieressä pesivän valkoposkihanhipariskunnan isäntä. Hyyssikän takaa nouseva kallio toimii oivana kiitoratana, eikä lintu epäröi hetkeäkään, pitäisikö lentää päistikkaa uhkaavaa tulijaa päin vai ei.

Halkopinon alla pesii isokoskelo, kellarin sisäänkäynnin luona kalalokki. Saarella viihtyvät myös lukuisat tiirat, haarapääskyt, keltavästäräkit, västäräkit, tukkasotkat, kivitaskut ja meriharakat. Miten näin karu luoto voikaan olla näin täynnä elämää!

Linnut osoittavat nopeasti sen, miten saarella tulee liikkua. Valkoposkihanhet tulee ohittaa määrätietoisesti turhia niitä vilkuilematta. Huussia pitää lähestyä huomaamattomasti katveesta, mieluiten sateenvarjo suojakilpenä. Kalalokki ja isokoskelo pelästyvät helposti, niiden pesät täytyy ohittaa mahdollisimman hiljaa ja varoen. Kalatiiroilla ei ole vielä pesiä, ne eivät tunkeilijoista pahemmin piittaa vaan keskittyvät kilvoittelemaan keskenään.

Nainen istuu kalliolla saarella. Takana näkyy pieni laguuni, kalliota ja niiden takana siintää meri ja horisontti. Naisella on päällään toppatakki, pipo ja pinkit kumisaappaat.
Kuvausavustaja ja taustatoimittaja Sari Orkomies työskenteli toukokuussa Klovharulla Erämaan lumo -dokumenttisarjan kuvauksissa. Keväisessä ulkosaaristossa pipo ja toppatakki olivat tarpeen. Nainen istuu kalliolla saarella. Takana näkyy pieni laguuni, kalliota ja niiden takana siintää meri ja horisontti. Naisella on päällään toppatakki, pipo ja pinkit kumisaappaat. Kuva: DocArt / Petteri Saario sari orkomies

Mökki on ihmisen tilaa

Toukokuu näyttää koruttomalla saarella moninaiset kasvonsa. Meri on alati erilainen. Tovissa auringonpaiste muuttuu vihmovaksi sateeksi, meri vaahtoaa, tyrskyää, myrskyää ja seuraavassa hetkessä taas rauhoittuu tyyneksi ja lempeäksi. Linnut eivät sään vaihtelusta piittaa. Ne pysyvät järkähtämättöminä varjelemassa munissa kehittyvää jälkikasvuaan.

Mökin seinien sisäpuoleinen maailma on ihmisen tilaa. Yhden huoneen kattavasta mökistä löytyy kaikki oleellinen. Toven ja Tuulikin tavarat ovat paikoillaan, tuntuu kuin he olisivat eilen painaneet oven kiinni ja lähteneet. Kiehtovin on Toven työpöytä, joka on sijoitettu eteläisen ikkunan äärelle. Työpöydällä on kaunis öljylamppu ja työpöydän takareunassa seisoo kynttilärivistö. Pöydän ääressä istuessa ajatukset lähtevät vapaaseen kiitoon yli kallioiden, laguunin ja aaltojen kauas horisonttiin.

Seuraa sarjan kuvausten etenemistä Erämaan lumon Facebook-sivulla. Sarja nähdään TV1:llä alkuvuodesta 2016.

Lue lisää:

Myrsky on kaunis
Klovharu, Tove Jansson -fanien pyhiinvaellussaari
Klovharun, Tove Janssonin saari

Muokatessa on täsmennetty ohjelman lähettämisajankohtaa.

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kommentti: Totuus Madonnasta

    Madonnan esitys Euroviisuissa mahalasku monella tapaa.

    Madonnan esiintyminen Euroviisuissa oli kamalaa ja epävireistä kuunneltavaa. Totuus on, ettei Madonna ole erityinen lahjakkuus laulajana, mutta se ei ole koskaan haitannut, kirjoittaa YleX:n musiikkitoimittaja Markku Haavisto. Oivoi ja ai kauheeta. Siinä ovat päällimmäiset reaktiot Madonnan lauantaisen Euroviisu-esiintymisen jälkeen.

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?