Hyppää pääsisältöön

Sankaritarina ja viherpesu myyvät jopa kansanmusiikkikiertueen - mutta väärin

Emilia Lajunen bike tour (promokuva)
Emilia Lajunen bike tour (promokuva) emilia lajunen bike tour (promokuva)

Festivaalijärjestäjät soittavat innoissaan: "Tuo kuulostaa meidän jutulta!" Media, sosiaalinenkin, ottaa yhteyttä: "Jännä idea, mistä se tuli mieleen?" Ajan hermoon on siis osuttu, ja se ihmetyttää, koska kyseessä on niinkin outo viritys kuin hiilidioksidipäästötön kansanmusiikkikiertue polkupyörällä ympäri Suomen.

Emilia Lajunen bike tour
Emilia Lajunen bike tour emilia lajunen bike tour

Puolisoni, viulisti Emilia Lajunen vakuuttaa, että tämä ei ole normaalia. Yleensä kansanmuusikon ei ole helppo myydä parinkymmenen keikan soolokiertuetta. Minä kiertueen roudarina pyörittelen päätäni kun lasken kilometrejä. Emilia on hautonut ideaa vuositolkulla, ja nyt pitäisi pakata kolme viulua ja kaikki muu tarvittava kahteen fillariin ja raahata karavaani yhdessä Helsingistä Kaustiselle, Haapavedelle, Jyväskylään, Kuhmoon, Kajaaniin... Miten se näin turposi? Millä me tämän ansaitsimme?

Suorittamista vai nautintoa?

Kiertueen idea ei ole innovatiivinen vaan simppeli: Herätetään ympäristötietoisuutta ja palataan samalla kansanmusiikin kulkurijuurille. Nämä yksinkertaiset viestit myivät kiertueen, ja se on hyvä, mutta samalla ne vääntyivät tunnistamattomiksi.

Ihmiset janoavat sankaritarinoita, tai niin media ajattelee. Tiedän että Emilia tarkoitti kiertueen polkupyöräilyn arkiseksi ympäristövalinnaksi, mutta se tuntuu kuin itsestään lipsahtavan sankaritarinaksi nuoresta, kauniista naisesta, joka "suorittaa" jotain. Kiinnostus kohdistuu kilometrimääriin, harjoitteluun ja niihin erämaavaellusvarusteisiin, joita Kehä III:n ulkopuolella tarvitsee.

Emilia Lajunen bike tour
Emilia Lajunen bike tour emilia lajunen bike tour

Tämä kuvitelma on varsinaiselle viestille vastakkainen. Kun tarkoitus on osoittaa, että fillarointi on kaikille mahdollinen, arkinen ympäristöteko, sankarillisen suorittamisen mielikuvat ovat haitaksi, samoin mielikuvat varustevetoisuudesta. Joten nyt kun kiertue on puolivahingossa myyty sankaritarinalla, täytyy keskittyä viestimään nautinnosta. Täytyy keskittyä kukkiin, auringonlaskuihin, sileään asvalttiin, hyvään ruokaan ja mukavaan majoitukseen. Täytyy viestiä, että oikeasti polkupyöräily on helppo ja kaunis tapa liikkua vieraanvaraisesta kohteesta toiseen - jopa Kehä III:n takaisessa erämaassa.

Viherpesun ohjeet

Emilia Lajunen bike tour
Emilia Lajunen bike tour emilia lajunen bike tour

Polkupyöräkiertue vivahtaa viherpesulta, mutta pesuohjeita tulkitaan monella tavalla. Kun roudarina puhuin erään festivaalijärjestäjän kanssa aikatauluista, hän kysyi, mistä meidät tullaan autolla hakemaan, ja tarvitaanko paku. Vakuutin että pyöräilemme ihan oikeasti perille asti - myös hotellista lavalle. Ehkä kyseinen festivaali arveli buukanneensa viherpesua eikä syväekologiaa.

Kun roudarina puhuin erään festivaalijärjestäjän kanssa aikatauluista, hän kysyi, mistä meidät tullaan autolla hakemaan, ja tarvitaanko paku. Vakuutin että pyöräilemme ihan oikeasti perille asti - myös hotellista lavalle.

Vihreys on nykymaailmassa niin väkevä brändi, että sen käyttö kansanmusiikin myymisessä tuntuu lähes petkutukselta. Ympäristömerkin saamiselle on standardit ja sitä valvotaan, mutta muuhun ekopuheeseen pitää suhtautua realistisen skeptisesti. Ennen kiertuetta laskin varmuuden vuoksi ja ikävien kysymysten varalta polkupyöräilymme oikeat hiilidioksidisäästöt. Oli karu huomata, että säästäisimme tuplamäärän hiilidioksidia, jos vuodeksi korvaisimme naudanlihan kasviksilla.

Naudanlihaton kansanmuusikko olisi ekologisempi, mutta pyöräilevä kansanmuusikko on mediaseksikkäämpi ja myyvempi - ja pääsee julistamaan ympäristöviestiään laajemmalle. Viherpesun eettiset kysymykset tunkevat kiertueen myötä suoraan omalle naamalle.

Roots-romantiikkaa

Aivan ongelmatonta ei ole myöskään "paluu kansanmusiikin kulkurijuurille", jollaiseksi Emilia kiertueensa hahmottaa. Emilialla sentään on ihan aidot kulkuripelimannijuuret: Hänen isoisänsä isoisä Pilli-Hermanni kulki ympäri Keski-Suomen kyliä ja pyydettäessä soitti klaneettia ja kirjoitti tuhmia viisuja. Pyytämättäkin hän teki pikkurikoksia ja juopotteli.

Mutta kansanmusiikissa "juuret" ja "aitous" ovat väkeviä taikasanoja, joilla voi oikeuttaa sekä pölyistä arkistomusisointia että shamanistista riekuntaa. Mitä niillä nyt oikeutetaan? Mitä 1800-luvun muusikkoelämäntavalla on annettavaa Sibelius-Akatemiassa koulitulle kaupunkikansanmuusikolle?

Yhtenä ideana on ihmisten kohtaaminen, ja siinä pyöräily tai ylipäänsä hitaasti liikkuminen auttaa. Kun soittimilla lastattu kahden pyörän karavaani pysähtyy pellon laitaan tauolle, kylän ukoilla riittää kysyttävää. Mutta toisaalta kaupunkikansanmuusikon tutkimusretki matkahuollon baariin kohtaamaan myyttistä "kansaa" kuulostaa keinotekoiselta. Se musiikkitodellisuus, jossa Pilli-Hermanni eli, on iäksi mennyt. Aito nykypelimanni on juurillaan soittaessaan festivaalikeikkoja ja korkeakulttuurisia konsertteja.

Emilia Lajunen bike tour
Emilia Lajunen bike tour emilia lajunen bike tour

Matka kertoo

Kun matka juhannuksena käynnistyy, minulle roudarina tulee aivan muita ongelmia pohdittavaksi. Emilian avainviulussa on kuusitoista kieltä ja sata liikkuvaa puuosaa - miten se kestää pyöräperäkärrykyytiä Suomen teillä ja sateissa? Kuuluuko 4G Kuhmon ja Kajaanin välissä, kun pitäisi tuottaa some-sisältöä? Ovatko Kärsämäen lounasravintolat auki vielä kolmelta, kun ajamme ohi ja pitäisi ehtiä syödä ennen iltakeikkaa? Matka kertoo vastaukset.

Ja helppoahan minulla on, kun vertaa tuohon kiertuetoveriin, jolla on edessä parikymmentä vaativaa konserttia. Ohjelmiston valinnan ja harjoittelun lisäksi hänen pitää polkea keskimäärin parisataa kilometriä jokaista keikkaa varten. Kai siitä jonkinlainen sankaritarina tulee, sittenkin.

emilia lajunen bike tour
emilia lajunen bike tour emilia lajunen bike tour

Kare Eskola
Kirjoittaja on freelance-musiikkitoimittaja, joka tekee YLE Radio 1:lle mm. Välilevyjä-ohjelmaa

Kommentit
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.