Hyppää pääsisältöön

Taivaan pankkiirit

"Rukoushetken päätyttyä miehet tervehtivät toisiaan. He suunnittelevat viikonlopun jalkapallo-otteluita ja perheiden yhteisiä piknikkejä. Perheet tapaavat säännöllisesti yhteisillä illallisilla. Tiivinä yhteisönä perheet jakavat syntymät ja kuolemat. Tämä on vanhanaikaista onnen tavoittelua. Tuon onnen ytimessä on islamilainen finanssimaailma.”

tummatukkainen mies
tummatukkainen mies harris irfan

Näin Harris Irfan kuvaa teoksessaan Heaven's Bankers (Inside the Hidden World of Islamic Finance), Taivaan pankkiirit Dubain islamilaisen finanssimaailman vaikuttajia. Irfanin mukaan Dubai on vetänyt puoleensa monia lahjakkaita yksilöitä eri puolilta maailmaa. Dubai muuttui yhdeksi kansainväliseksi finanssikeskukseksi New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen, sillä Lähi-idän suuret sijoittajat kotouttivat tuolloin rahojaan Dubain pankkeihin.

Harris Irfanin mielestä Britanniassa lisääntynyt islamofobia on kasvattanut entisestään Dubain vetovoimaa viime vuosina. Pakistanilaissyntyinen Harris Irfankin muutti Dubaihin Britanniasta. Hän valmistui fyysikoksi Oxfordin yliopistosta. Tosin fyysikkona Irfan ei ole työskennellyt päivääkään. Hän siirtyi sijoituspankkien maailmaan nopean talouskasvun aikaan pari kymmentä vuotta sitten. Tuolloin islamilaisiin pankkeihin ruvettiin kehittämään moderneja rahoitusinstrumentteja.

Irfan on ollut yksi islamilaisen finanssimaailman pääarkkitehdeistä. Siksi Taivaan pankkiirit on kiinnostava sisäpiirin kuvaus islamilaisen pankin synnystä, nopeasta kasvusta ja ajautumisesta sisäiseen kriisiin. Nykyisin Harris Irfan johtaa Euroopan islamilaista investointipankkia, jonka pääkonttori sijaitsee Lontoossa. Irfan isännöi myös Cordoban islamilaista sijoitusrahastoa.

Islamilaisten pankkien toimintaa ohjaavat säädökset ulottuvat lähes 1400 vuoden päähän, mutta pankkien historia on lyhyt.

”Islamilainen pankki syntyi vasta 1960-luvulla. Varhainen pioneeri oli Mit Ghamrin säästöpankki Egyptissä, joka ei islamilaisen perinteen mukaan ottanut eikä antanut korkoa asiakkaidensa talletuksista. Myöhemmin pankkeja syntyi Saudi-Arabiaan ja muihin Lähi-idän maihin. Pakistanista tuli islamilaisen pankkimaailman keskus 1980-luvun alussa. Kovaotteinen kenraali Zia ul-Haq yritti tuolloin islamisoida maan talouden.

Islamilaiset pankit ovat kasvaneet ripeästi viimeiset 30 vuotta. Globaalin finanssikriisin aikaan 2009 niiden varannot kasvoivat 15 prosenttia, kun tavanomaisten pankkien varat pysyivät ennallaan. Lähi-idän maiden ohella pankkeja toimii erityisesti Malesiassa, Indonesiassa ja Turkissa.”

Harris Irfanin mielestä islamilaisen ja tavanomaisen pankin ero ilmenee jo islam-termin merkityksessä.

”Islam tarkoittaa kirjaimellisesti alistumista Allahin tahtoon. Tämä on lähes vastakkainen käsitys länsimaiselle tavalle ymmärtää vapaus elämän keskeiseksi arvoksi. Islamilaisen pankin toimintakin on alistettava Jumalan tahtoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin on noudatettava sharia-lakia.

Sharia-lain mukaan raha on vain tavaran hankinnan väline, eikä hyödyke sinänsä. Näin rahalla ei ole itsessään arvoa. Rahasta ei voi rakentaa taloa, eikä sitä voi kutoa vaatteiksi. Raha on pelkästään arvon säilytysväline. Tällainen käsitys rahasta on täysin vastakkainen modernille käsitykselle rahasta hyödykkeenä. Nykyisin keskuspankit painavat rahaa prosessissa, jota ekonomistit kutsuvat määrälliseksi elvytykseksi eli arvopaperiostoiksi. Pankit luovat näin rahaa. Tämä ei ole islamin mukaan sallittua”.

Kuinka tarkoin pankit sitten noudattavat näitä sharia-lain eettisiä ohjeita? Islamilaisessa pankissa ei sallita korkoa, ribaa. Toisaalta niiden toiminnan on oltava kannattavaa samalla tavoin kuin tavanomaisten pankkienkin. Harris Irfanin mukaan pankit kiertävät tämän toimimalla käytännössä kauppiaina.

”Koraanissa sanotaan, että Allah sallii kaupankäynnin, mutta kieltää koronoton. Miten tämä kierretään? Ajatellaan tilannetta, jossa asiakas haluaa ostaa 10 000 dollaria maksavan auton. Pankki ostaa auton itselleen tuolla summalla, mutta myy sen asiakkaalle 10 prosentin voitolla, eli 11 000 dollarilla. Muodollisesti pankki toteuttaa Koraanin ohjetta, sillä se toimii vain tavaran myyjänä. Toisaalta pankki edellyttää asiakkaalta jo etukäteen sopimusta, jossa tämä lupautuu ostamaan auton sovitulla hinnalla ja maksamaan velan tietyssä aikataulussa. Vastaako tämä sharia-lakia – vai naamioidaanko tässä korko vain tavalliseksi kaupankäynniksi”?

Paljon laajempien ongelmien eteen islamilainen pankki joutui pari kymmentä vuotta sitten, kun ruvettiin kehittämään niin sanottuja islamilaisia finanssi-instrumentteja, kuten pörssissä myytäviä vakuutuksia, strukturoituja sijoitustuotteita tai sukukeja, eli islamilaisia versioita bondeista.

Tässä prosessissa sharia-lain tuntevista uskonoppineista tuli kysyttyjä ammattilaisia, joille pankit saattoivat maksaa vastaavia palkkioita kuin huippujalkapalloilijoille. Uskonoppineet päättivät lopulta, vastasiko joku uusi finanssi-instrumentti sharia-lakia vai ei. Jos joku sharia-lain ammattilainen ei hyväksynyt uutta instrumenttia, pankki saattoi kääntyä toisen uskonoppineen puoleen. Tätä voitiin jatkaa niin kauan, että joku hyväksyi instrumentin islamilaiseksi.

Harris Irfan kertoo, kuinka hän ja muut nuoret pankkiirit kokoontuivat talvella 1996 Lontoon bisnesmaailman keskustassa. He halusivat uudistaa islamilaisen finanssimaailman perusteet. Mukana oli myös sharia-lain läpikotaisin tuntenut oppinut.

”Uskonoppinut kertoi meille, kuinka sharia-laki määritti islamilaisen pankin toimintaa. Sen piti perustua reiluuteen, oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja yhteiskunnallisen harmonian tavoitteluun. Mutta miten nämä hurskaat eettiset periaatteet oli sovitettavissa moderniin kapitalismiin?

Opimme pian, että jokaisella koulukunnalla oli samat näkemykset sharia-lain yleisistä periaatteista, mutta yksityiskohdissa näkemykset erosivat suuresti. Islamilainen finanssimaailma on aika uusi kenttä moderneille uskonoppineille. Se edustaa islamilaisen tiedon raja-aluetta, joten on ymmärrettävää, että tulkinnat eri tuotteiden sharia-sopivuudesta vaihtelevat paljon.”

Nuoret pankkiirit huomasivat nopeasti, että islamilaisille finanssituotteille olivat lähes rajattomat markkinat. Harris Irfanin mukaan esimerkiksi vuosituhannen alussa kehitettyjen sukukien, islamilaisten bondien tuotto kasvoi lähes eksponentiaalisesti. Uusien tuotteiden kehittely pääsi kuitenkin täyteen vauhtiin vasta, kun saksalainen investointipankki Deutsche Bank kiinnostui islamilaisesta pankista.

Deutsche Bankissa työskenteli Yassine Bouhara, jota Harris Irfan kutsuu Lähi-idän finanssimaailman saksalaiseksi kummisedäksi. Irfanin ensitapaaminen Bouharan kanssa oli vauhdikas.

”Deutsche Bankin myyntikerroksessa, joka oli jalkapallokentän kokoinen, Bouhara oli keisari, eikä hän ollut täyttänyt edes 40. Hän oli valloittanut jo länsimaisen pankkimaailman, mutta ei islamilaista. Bouhara lateli kysymyksiä. Miksi islamilaisia vakuutuksia ei myyty pörssissä, missä olivat likviditeetti-tuotteet? Entä sharia-lakiin sopivat fuusiot ja yritysostot – tai islamilaiset hypoteekkiyhtiöt?”

Kymmenen vuotta sitten Deutsche Bank sai yllättävän tarjouksen Saudi-Arabian suurimmalta rakennusyhtiöltä, BinLadin Groupilta. Irfanin mukaan se merkitsi islamilaiselle finanssiteollisuudelle lähes kvanttihyppyä.

”Totta kai Yassine Bouhara epäröi aluksi, voiko pankki ryhtyä yhteistyöhön Osama Bin Ladenin veljien omistaman BinLadin Groupin kanssa. Toisessa vaakakupissa oli pääsy Saudi-Arabian ja Lähi-idän kasvaville markkinoille. Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. BinLadin Group halusi rakentaa Mekan pyhimmän paikan ympärille valtavia tornitaloja ultranopeine laajakaista yhteyksineen.

Tornitaloihin tulisi huippurikkaille pyhiinvaeltajille hotelleja, joissa hurskaiden ei tarvinnut hävetä rikkauttaan. Näin ainakin rakennuttajat mainostivat seitsemän tähden hotellejaan. Hankkeen rahoittamiseksi Deutsche Bankin piti kehittää uusia islamilaisia finanssi-instrumentteja. Uskonoppineilta ja lakimiehiltä vei kaksi vuotta kehittää Saudi-Arabian lakeihin sopivat finanssi-instrumentit.

Korkein taloista, Abraj al-Bait valmistui vuonna 2012. Se on seitsemän tornitalon kompleksi, joka kohoaa satoja metrejä korkeammalle kuin Mekan pyhin moskeija. Rakennuksen kellotaulun mallina on ollut Lontoon Big Ben. Tosin Abraj al-Baitin kellotaulu on paljon suurempi kuin Big Benin. Tornitalo sijaitsee vain 50 metrin päässä pyhimmän moskeijan portilta. Abraj al-Baitin tieltä jyrättiin maan tasalle vanhat historialliset rakennukset ja linnakkeet. Kriitikkojen mukaan Abraj al-Bait muistuttaa hotelleineen pikemminkin Las Vegas -tyyppistä huvittelukeskusta kuin pyhiinvaeltajien kokoontumispaikkaa”.

Pari vuotta sitten monet länsimaiset investointipankit rupesivat finanssikriisin jälkimainingeissa rajoittamaan tai sulkemaan islamilaisten finanssituotteiden tarjontaa. Kyse ei ollut ainoastaan finanssikriisistä, vaan joitakin pankkeja epäiltiin rahanpesusta. Esimerkiksi erään saudi-arabialaisen pankin epäiltiin sotkeutuneen al-Qaidan terrori-iskujen rahoitukseen.

Irfanin haastattelemat pankkiirit pitivät näitä syytöksiä outoina. Heidän mielestään monien Lontoon tavanomaisten pankkien talletuksista voi löytyä yhteydet al-Qaidaan tai johonkin muuhun terroristijärjestöön. Islamilainen pankki on saanut kuitenkin viime vuosina lisää kannatusta islamilaisten maiden ohella lännessä. Syyskuussa 2013 pääministeri David Cameron ilmoitti, että Britannia tulee laskemaan liikkeelle yli 300 miljoonalla eurolla sukukeja, islamilaisia bondeja.

Kirjansa loppupuolella Harris Irfan rupeaa kyseenalaistamaan monia finanssituotteita, joiden luomiseen hän itsekin on osallistunut. Vauhtisokeuden lumoissa he ovat luoneet tuotteita, joiden islamilaisuus on lähes olematonta. Esimerkiksi heidän hittituotteestaan sukukeista vain 15 prosenttia voi pitää islamilaisina.

Pankkiiri Harris Irfan tuntuu kannattavan nyt paluuta islamilaisen pankkijärjestelmän juurille, eettiseen sijoittamiseen.

"Onko globaalissa taloudessa sijaa etiikalle ja moraalille? Pitäisikö meidän luottaa hallitusten heiveröisiin yrityksiin säädellä finanssimaailmaa - vai tarvitaanko kapitalismissa syvempää vallankumousta?"

Keskeinen ero islamilaisessa ja tavanomaisessa pankkitoiminnassa on rahan luonne. Islamin talousteoriassa raha ei ole myytävissä oleva hyödyke. Rahaa ei pitäisi pystyä luomaan ikään kuin tyhjästä. Finanssimaailman olisi siten vastattava 'reaalitaloutta'.”
Harris Irfanin mielestä eettinen islamilainen pankki voisi toimia mallina tavanomaisille pankeille. Kuinka uskottava Irfanin takinkäännös sitten on? Pankkiirihan on itse ollut rakentamassa islamilaista finanssiteollisuutta, joka on pitkälle vain kopio länsimaisesta järjestelmästä. Voi myös kysyä, pyrkiikö Irfan Euroopan islamilaisen investointipankin johtajana toteuttamaan uusia periaatteitaan?

”Islamilainen finanssimaailma on käännekohdassa. Parin vuoden aikana ratkaistaan, seuraavatko islamilaiset pankit sokeasti vain läntisiä pankkeja vai pyrkivätkö ne tuomaan kansainväliseen finanssiteollisuuteen jotain täysin kumouksellista, joka hyödyttäisi koko maailmaa”.

Tapio Tamminen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta