Hyppää pääsisältöön

Hanssin-Jukka – legendaarisen lentokoneen tarina on täynnä jännittäviä käänteitä

hanssin-jukka, yle tv1
Hanssin-Jukka odottamassa siirtoa Tikkakoskelta Hämeenlinnaan. hanssin-jukka, yle tv1 Kuva: Kari Kärkkäinen hanssin-jukka

TV1 tiistaina 4.6.2019 klo 16.15 - 16.45, Areenassa

Legendaarinen suomalainen lentokone DC 2 Hanssin-Jukka palasi Hämeeseen kesäkuussa 2015. Koneen tarina on täynnä jännittäviä käänteitä ja tavallisten suomalaisten peräänantamattomuutta. Koneita on säilynyt alle kymmenen koko maailmassa.

Kone sai uuden nimen

”Anssin Jukka, kun häihin lähti, nakkeli piruja mäntyyn”, uhotaan pohjalaisessa kansanlaulussa. Sen kaikuja tapailtiin, kun hollantilaista De Haan -nimistä siviilikonetta viriteltiin talvisodassa pommien pudottajaksi. Tehtäväänsä varten kone ristittiin uudelleen Hanssin-Jukaksi.

Kone oli alumiinirunkoinen DC-2, ”Douglas Commercial”, joka 1930-luvulla suunniteltiin korvaamaan onnettomuusherkät puurunkoiset matkustajakoneet.

hanssin-jukka, yle tv1
hanssin-jukka, yle tv1 Kuva: Hanssin-Jukka Joroisissa talvella 1940. Kuva: Matti Hämäläisen arkisto hanssin-jukka
hanssin-jukka, yle tv1
hanssin-jukka, yle tv1 Kuva: Hanssin-Jukan kahvio oli suosittu matkailunähtävyys Hämeenlinnassa. Kuva vuodelta 1963. hanssin-jukka
Hanssin-Jukka, yle tv1
Hanssin-Jukka, yle tv1 Kuva: Carl Gustaf von Rosen järjesti Ruotsin keräyksen ja lensi koneen Suomeen talvella 1940. Vierellä vaimo Hanny. Kuva: Heli von Rosenin arkisto hanssin-jukka

Koneen runko todettiin liian kapeaksi penkeille, jotka voitaisiin muuttaa sängyiksi. Lepotilaa tarvittiin pidentyville lentomatkoille.

Suomeen tuotu De Haan oli lentänyt sen ajan pisintä reittilentoa Amsterdamista Jakartaan ja takaisin.

Jatkosodan kuljetuksissa

Rungoltaan tilavampi DC-3 valmistui toiseen maailmansotaan, jonka ilmatilassa lensi 10 000 konetyypin sotilasversiota. Lisäksi Neuvostoliitto kokosi lisenssillä omaa Li-2-malliaan, joka osallistui Helsingin pommituksiin talvella 1944.

Suomeen lennätetty, ruotsalaisten lahjoittama Hanssin-Jukka teki talvisodassa yhden puoliksi epäonnistuneen pommituslennon.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa konetta käytettiin bensiinin ja ammusten kuljetukseen Laguksen panssarivaunuille. Paluulennolla tuotiin haavoittuneita kotimaan sotasairaaloihin.

Lentokone kahviona

Sodan jälkeen kone pelastettiin romukasasta kahvioksi Hämeenlinnaan, jossa siitä tuli muistettu ja valokuvattu maamerkki.

hanssin-jukka, yle tv1
Hanssin-Jukka jatkosodan miehistönsä kanssa. Vasemmalla koneen ohjaaja, lentomestari Kaarlo Väänänen. Kuva: Matti Hämäläisen arkisto hanssin-jukka, yle tv1 hanssin-jukka

Laguksen jääkäreitä vieraili silloin tällöin koneessa kahvittelemassa ja kertomassa, missä kohtaa konetta he olivat sota-ajan paluulennoilla maanneet.

Kahvio lopetettiin kannattamattomana vuonna 1974, ja sen jälkeen kone lojui vuosikymmeniä sään ja vandalismin armoilla. Kesällä 2010 Ilmasotakoulun kilta Tikkakoskella keräsi joukon talkoolaisia ja alan ammattilaisia ja ryhtyi koneen entisöintiin.

Hanssin-Jukka pääsi kesän 1944 väreissä näytteille Hämeenlinnaan. Kauppakeskus Tuuloseen valmistui koneelle kymmenen metriä korkea lasivitriini. Dokumentti Hanssin-Jukka kertoo legendaarisen lentokoneen monivaiheisen tarinan.

Käsikirjoitus ja ohjaus Esa Sironen. Tuotanto: Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä, 2015. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran elokuussa 2017.

Lisää ohjelmasta

Keskustele