Salla Hongisto
Yle
Kyystä on ihmiselle yllättävää hyötyä. Se hidastaa välillisesti puutiaisten, eli punkkien, kantaman borrelioosin ja puutiasaivokuumeen leviämistä.
Yksi kyy voi poistaa parisataa punkkia reviiriltään kesässä. Kyy syö pienjyrsijöitä, joita puutiaisen toukka tarvitsee ensimmäiseksi isäntäeläimekseen ja kasvaakseen täysimittaiseksi punkiksi. Toukka voi saada borreliabakteerin tai viruksen pienjyrsijästä jo ensimmäisellä veriaterialla.
Pienjyrsijä voi kerralla kantaa arviolta 8-25 punkkia. Uroskyy taas ahmii kesäkaudella keskimäärin 6-11 myyrää. Yhteensä kyyn suuhun katoaa vähintään kymmeniä, ellei satoja punkkeja.
– Luonnon systeemi koostuu pienistä osista. Osan puuttuminen näkyy kertaantuneina haittavaikutuksina muualla, kuten puutiaisten liiallisessa määrässä, kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kyyasiantuntija Timo Paasikunnas täsmentää.
Yhdysvalloissa on tutkittu käärmeiden vaikutusta punkkikantoihin. Marylandin yliopiston tutkijat laskivat pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa, että kyykäärmeisiin kuuluva uhanalainen metsäkalkkarokäärme (Crotalus horridus) poistaa jopa 2500-4500 punkkia elinalueeltaan vuodessa.
Tarkkaa tietoa tautitapausten vähenemisestä ei ole, mutta tutkijat pitävät käärmeen merkitystä suurena.
Kyyn kannat laskussa – seuranta yhä tärkeämpää
Kyy hiipuu lajina Suomessa. Kyyasiantuntija Paasikunnas seuraa työkseen 140 kyynpesää Etelä-Suomessa. Niiden kanta on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana 5-15 prosenttia. Vilkasliikenteisillä alueilla kyitä on jopa neljännes vähemmän kuin ennen.
– Tästä on vaikea vetää johtopäätöksiä koko maata koskien, mutta suunta on näkyvissä, Paasikunnas korostaa.
Lisätietoa kyystä tarvitaan kipeästi. Paasikunnas kartoittaa parhaillaan kyykantoja koko Fennoskandian, eli Ruotsin, Suomen, Norjan, Karjalan ja Kuolan niemimaan, alueella. Tulokset julkaistaan kirjasarjassa, jonka ensimmäistä osaa on lupa odottaa kahden vuoden sisällä.
Paasikunnas kehuu Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Yle Luonnon yhteistä sammakkoeläin- ja matelijakartoitusta, joka perustuu kansalaishavaintoihin.
– Jotkut kritisoivat kartoitusta siitä, että kansalaishavaintoihin ei voi luottaa, mutta tutkijatkaan eivät ehdi kaikkea. On todella, todella, todella tärkeää, että tietoisuus siitä, mitä ympärillämme on, lisääntyy.
Kansalaisaloite kyyn rauhoittamiseksi
Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyy ei ole rauhoitettu. Timo Paasikunnas valmistelee kansalaisaloitetta kyyn osittaisesta rauhoittamisesta.
Metsissä kyihin ei saisi enää koskea, mutta pihassa pätisivät erityissäännöt. Mallia on käytetty Ruotsissa onnistuneesti.
– Kyyn voisi jatkossakin esimerkiksi siirtää tai hätistää pihasta vaikkapa maata tömistellen, Paasikunnas sanoo.
Kesäkuun 2015 puolivälissä kansalaisaloite on vielä juristien tarkastettavana, mutta aloite on tarkoitus lisätä Kansalaisaloitepalveluun vielä ennen kuun loppua. Heinäkuussa se on jo allekirjoitettavissa.
Jos kohtaat kyyn tai muita matelijoita ja sammakoita, ilmoita havaintosi Luomukselle! Jokainen havainto on tärkeä.
