Perheradion kotikokit Seija Pukonen ja Hannu Taanila vierailivat vuonna 1983 helsinkiläisen Hagar Lindqvistin kotona valmistamassa erilaisista kaloista monenlaista syötävää.
Käpylässä sijaitsevassa Hagar Lindqvistin kerrostalokodissa paistinpannu tirisee kuumana ja keittoliesi hohkaa lämpöä, kun radiokokit emäntänsä kera valmistavat silakoista, lahnoista ja ahvenista ruokaa. Suvi on vasta alkutekijöissään, joten nokkonenkin on vielä mainiota poimittavaksi ja syötäväksi.
Miehen on helppo toimia, kun on kaksi naista neuvomassa.
Silakoista tehdään silakkapihvejä, jotka valmistetaan hieman kevennetyllä versiolla. Silakkafileissä ei käytetä lainkaan kananmunaa, joka ainakin Hannu Taanilan mielestä peittoaa pahasti silakan makoisan maun. Silakkafileiden väliin laitetaan nokkosista tehtyä muhennosta.
Nokkosista kannattaa muistaa kaksi asiaa: niitä ei pidä poimia viittäkymmentä metriä lähempää autotietä. Seija Pukosen mielestä se on vähimmäismäärä. Kun nokkoset ovat vielä nuoria, niiden varret voi silputa lehtien kera, mutta pidemmälle varttuneiden varret muuttuvat puumaisiksi, jolloin nokkosesta kannattaa hyödyntää vain lehdet.
Lahnoista valmistetaan kalahyytelöä, joka on Hagar Lindqvistin jokakeväinen sesonkiruoka. Hän ostaa erityisesti pieniä lahnoja ja keittää ne kypsiksi nopeasti. Kalahyytelö maustettiin tillillä, suolalla, laakerinlehdellä ja sipulilla. Kun keittää kaloja pienessä vesitilkassa, erityisiä hyytelöimisaineita ei tarvita. Hyytelö tekeytyy yön yli jääkaapissa. Kalaruuan ryydittäjäksi tehdään kermaviilistä, sinapista, sokerista ja omenaviinietikasta kastike.
Pikkukaloista oli tarkoitus valmistaa kalaliemi, josta suurustetaan keitto. Mutta tällä kertaa Hagarin lähikaupan kalatiskiltä olikin annettu paistiahvenen kokoista liemikalaa, mutta siitäkin saa oivan liemen. Seija Pukonen kuitenkin muistuttaa, että paras kalaliemi syntyy pienen pienistä onkikaloista, joita jotkut kutsuvat roskakaloiksi. Kaloista poistetaan ainoastaan sisuskalut ja huuhdotaan ennen keitinveteen laittamista. Hannu Taanila tosin jättäisi huuhtomatta, ettei maku vahingossakaan laimenisi. Liemen voi maustaa makunsa mukaan, mutta Seija vinkkaa, että hapaleipäviipale voilla antaa erityisen herkullisen säväyksen liemeen.
Siivilöity kalaliemi kaadetaan kattilaan voi–vehnäjauho-suuruksen päälle. "Tätä sanotaan lämminsuurukseksi", Seija opastaa kuulijoita. Jos tästä alkukeitoksi tarkoitetusta kalaliemestä haluaa tarjota hienostuneemman version, ennen tarjoilua liemimaljan pohjalle vatkataan keltuainen sekä kermaa ja lämmin liemi annostellaan päälle.