Tiia Nurmilaakso
Yle
Jokapäiväisessä elämässä vaikuttaa itsestään selvältä, että ajalla on tietty suunta: se kulkee tulevaisuuteen eikä menneisyyteen ja syyt edeltävät ajallisesti niiden seurauksia. Mutta mitä jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin ja muuttaa jotain? Mitä seurauksia menneisyyden muuttamisella olisi?
Yksi aikamatkustukseen liittyvä klassinen paradoksi on isoisäparadoksi: mitä tapahtuisi, jos henkilö matkustaisi ajassa taaksepäin ja tappaisi isoisänsä? Lakkaisiko hän itse olemasta?
”Jos olisin tiennyt sen, mitä tiedän nyt…”
Vaikka aikamatkustuksen ei nykyisten fysiikan teorioiden mukaan pitäisi olla mahdotonta,
tällä hetkellä lähimmäs kokemusta päästään virtuaalitodellisuustekniikalla. Tuoreessa tutkimuksessa koehenkilöt pääsivät virtuaaliselle aikamatkalle korjaamaan mahdollisia aikaisempia virheitään ihmisuhreja vaatineessa tapahtumasarjassa.
Tutkijoiden luomassa virtuaalimaailmassa koehenkilö on vastuussa hissin käytöstä kaksikerroksisessa taidegalleriassa. Galleriaan saapuu kuusi ihmistä katsomaan taidetta, joista viisi aloittaa kierroksen yläkerrasta ja yksi alakerrasta. Seitsemäs galleriaan saapunut henkilö pyytää päästä yläkertaan, mutta hissin saapuessa yläkertaan hän alkaakin ampua yläkerrassa olevia ihmisiä, jotka kaikki saavat surmansa.
Tämän jälkeen virtuaalimaailmassa palataan tapahtumien alkuun ja koehenkilö saa elää ne uudelleen sillä tiedolla, joka hänellä ensimmäisen kokemuksen pohjalta on. Toisella kierroksella koehenkilö näkee virtuaalimaailmassa myös aiemman itsensä ja sen tekemät valinnat ensimmäiseltä kierrokselta. Toisen kierroksen jälkeen koehenkilö pääsee vielä kerran takaisin tapahtumien alkuun ja saa kolmannen mahdollisuuden toimia tilanteessa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Virtuaalinen aikamatka toimii
Koehenkilö kohtaa virtuaalimaailmassa moraalisen ongelman. Hän voi lähettää ampujan hississä yläkertaan, jolloin viisi ihmistä kuolee luoteihin, tai hän voi jättää hissin alakertaan, jolloin yksi vieras kuolee. Koehenkilö voi myös yrittää estää vieraita menemästä yläkertaan ja lähettää ampujan sinne, tai edelleen, hän voi jättää hissin ja ampujan jumiin kerrosten väliin painamalla oikealla hetkellä hissin hälytysnappia.
Tutkijoiden mukaan koehenkilöt kokivat vahvasti olleensa läsnä virtuaalisessa kehossaan. Osa heistä eläytyi virtuaalimaailmaan niin vahvasti, että oikeasti sukelsi alas turvaan, kun ampuminen galleriassa alkoi. Tämän vahvan eläytymisen vuoksi tutkijoiden mukaan tässä ei ollut kyse tietokonepelistä, jota voi pelata uudelleen ja uudelleen, vaan oikeasta virtuaalisesta aikamatkasta.
Tutkijoiden mukaan tämänkaltaista tekniikkaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää terapeuttisena työkaluna esimerkiksi traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Se voisi auttaa traumaattisista kokemuksista selviämisessä ja helpottaa esimerkiksi pelkojen kohtaamista.
Isänmurha ennen omaa syntymää
Yksi aikamatkustukseen liittyvä klassinen paradoksi on isoisäparadoksi: mitä tapahtuisi, jos henkilö matkustaisi ajassa taaksepäin ja tappaisi isoisänsä? Lakkaisiko hän itse olemasta? Jos aikamatkaaja ei olisi, hän ei myöskään tekisi aikamatkaa eikä tappaisi isoisäänsä. Näin ollen isoisä olisi elossa ja aikamatkaaja syntyisi aikanaan ja hän voisi tehdä aikamatkan ja tappaa isoisänsä.
Israelilaistutkija Doron Friedman on kehitellyt aikamatkustusta simuloivaa tietokoneohjelmaa myös tämän paradoksin ylittämiseksi. Friedman syötti ohjelmaan oman versionsa klassisesta paradoksista: tällä kertaa tappolistalla ei ollut isoisä vaan isä. Ohjelman tehtävänä oli keksiä ratkaisuja, jotka muuttaisivat menneisyyttä mahdollisimman vähän.
Ohjelman toistaiseksi paras ratkaisuehdotus on tämä: aikamatkaaja voisi matkustaa ajassa taaksepäin ja tappaa oman isänsä ja selvitä hengissä sillä ehdolla, että isä olisi ennen kuolemaansa aikamatkustanut tulevaisuuteen siittämään lapsensa.
