Rita Trötschkes
Yle
Vuonna 2016 lukioissa on kaksi pakollista opinto-ohjauskurssia (OP1 ja OP2). Tähän asti toinen kurssi (OP2) on ollut valinnainen, mutta käytäntö on näyttänyt, että opiskelijat tarvitsevat enemmän ohjausta, itsetuntemusta ja työelämätaitoja.
Vaikka opinto-ohjaus on Suomessa hyvin kehittynyttä ja opinto-ohjaus kestää hyvin kansainvälisen vertailun, lähtee lukiosta vajavaisin tiedoin monia nuoria, jotka eivät tiedä mikä heidän seuraava siirtonsa on.
Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen sanoo, että jokainen ymmärtää, että OP1-kurssilla (38 tuntia) on ollut tavattoman vähän mahdollisuuksia kertoa sekä lukio-opinnoista, itsensä kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, ylioppilaskirjoituksista että korkeakoulujärjestelmistä.
- Tähän asti opiskelija on saanut ohjausta kaikkiaan 22 tuntia (75 minuuttia kerralla) ripoteltuna koko lukioajalle, mikä ei ole ollut riittävä määrä ollenkaan.
Ohjaustoimintojen jako
Uuden opetussuunnitelman mukaan OP1-kurssi keskittyy lukio-opintoihin, lukiokurssivalintoihin ja omien vahvuuksien tunnistamiseen, kun taas OP2-kurssin keskeisenä sisältönä ovat jatko-opinnot ja työelämä.
- Tämä on järkevä lähtökohta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat sitä mieltä, että tutustuminen jatko-opintomahdollisuuksiin Suomessa ja ulkomailla on ollut huonosti hoidettu, joten uusi suunnitelma tulee tarpeeseen. Myös opiskelijat toivovat lisää ohjausta, sanoo Vuorinen.
Tietoa tarvitaan
- Meillä on lukiossa paljon paljon opiskelijoita, jotka ovat tietävinään, että ainoa jatko-opintovaihtoehto on lääketiede tai oikeustiede. Heillekin on tärkeää kertoa, että on olemassa enemmän kuin yksi vaihtoehto, sanoo Vuorinen.
Toisaalta noin 1/4 tuoreista ylioppilaista ei hae mihinkään. Kyseessä voi olla joku jarru, joka estää valinnan, mutta näillä ylioppilailla on ihan tiedon puutteitakin siitä, mikä olisi itselleen seuraava vaihe, kuvailee Vuorinen.
Kurssien uudet tavoitteet
OP1 tutustuttaa opiskelijan lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen ja ylioppilaskirjoitukseen. Se harjaannuttaa lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartuttamiseen.
Keskeisenä sisältönä (OP1) ovat tiedonhankintataidot, lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu, jatko-opintojen pohtiminen, elämänhallintataidot, oman oppimisen arviointi sekä mm. sähköiset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät.
- Esimerkiksi Opintopolku.fi toimii siten, että siellä on tarjolla hakukohteita, joihin lukiolainen ei voi hakea. Jos tuntee korkea-asteen opintorakenteen mallin, tietää onko kyseessä maisteriopinnot vai kandidaattiopinnot. Näitäkin eroja kannattaa käydä huolellisesti lävitse opinto-ohjauksessa.
Pakolliseksi tulevan (OP2) kurssin sisältönä ovat mm. tutustuminen toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun koulutustarjontaan sekä lisätä työelämätaitoja ja syventää työelämätuntemusta.
Tavoitteena on tarjota mm. tietoa työelämäyrittäjyydestä, henkilökohtaisesta urasuunnittelusta sekä lisätä työnhakutaitoja.
Miten itsetuntemusta opitaan?
- Pitäisin tärkeänä, että opiskelija miettisi ihan lukion alkuvaiheista lähtien omia vahvuuksiaan.
- Opinto-ohjaus ei ole mikään opetuskurssi, jossa opo puhuu ja oppilaat kuuntelevat, vaan itsetuntemusta voi viedä erilaisten prosessien, pelien ja työtapojen avulla eteenpäin.
- Aika monessa lukiossa käytetään henkilökohtaisen ohjauksen rinnalla pienryhmäohjausta, mikä on hyvä tapa saada samalle alalle aikovat nuoret keskustelemaan alakohtaisista kysymyksistä ja ammattialan vaatimuksista, kuvailee Vuorinen.
- Yksi osa elämäntaitojen hallintaa ovat stressin hallinta ja kyky keskittyä. Jyväskylän opiston kehittämä Oiva mieli harjoittaa tietoista läsnäoloa ja opettaa rentoutumista.
Toinen pelinomainen verkkotyökalu Get a life. Se löytyy Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilta.
- Se on tulevaisuussimulaatio, joka virittää nuoren myös miettimään miten sattuma vaikuttaa uravalintoihin.
Tänä vuonna tarjoamme Tampereen Norssissa nuoren omaan elämään painottuvia teemaopintoja. Mukana on trendikkäästi mindfulnessiä esimerkiksi koetilanteen jännittäjille. Yksi moduuli käsittelee samankaltaisia asioita kuin Marttojen aikuispakkaus. Näistä moduuleista onkin mahdollisuus koota kokonaisuus, joka on lähellä uuden opetussuunnitelman teemakurssia Opetus arjessa (TO3).
- Konkreettiset lautapelit kuten "Pienet, suuret valinnat" (kuva) sekä Seikkailu sumussa tarjoavat erilaisia näkökulmia koulutus- ja uravalintoihin oivalluttavien kysymysten kautta.
Nuorten päätöksentekoa tukevat erilaiset välineet huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Verkossa annetaan nettiohjausta ja netissä on erilaisia sivustoja, joista saa itselleen tukea. Aktiivinen opinto-ohjaajakunta on hyvä auttaja nuorten henkilökohtaisissa keskusteluissa.
Miten opinto-ohjaus tuo nuoret lähemmäs yhteiskuntaa?
- Itse olen pyytänyt vanhoja norssilaisia puhumaan lukiolaisilleni, sanoo Jukka Eero Vuorinen joka toimii myös lukion opona Tampereen yliopiston normaalikoulussa eli Norssissa.
- Se on ihan selvää, että lukiolaiset kuuntelevat nuorta opiskelijaa paremmin kuin vanhaa tätiä tai vanhaa setää. Vierailuja ja tutustumiskäyntejä yrityksiin en ole pystynyt tarjoamaan niin paljon kuin toivon, mutta uuden OP2-kurssin ansiosta siihen on selvästi paremmat mahdollisuudet.
- Opinto-ohjauksen yksi tehtävä on herätellä koulua ohjaamaan eli tutustumista työelämään ja myös ihan oikeaan elämään.
Työelämätietoisuus on tärkeää, sillä digitaalisuus muuttaa työelämää ja ammatteja.
- Smart feed eli lentävä liitutaulu on yksi työvälineistä, jolla voidaan pelillisesti tutustua oppilaitokseen tai mennä iPadin tai kännykän avulla tutustumisen arvoiseen paikkaan, jossa on oppimistehtäviä.
Tutustu myös Koukkuun.fi.
Koonnut: 16.6.2015 Rita Trötschkes
