Hyppää pääsisältöön

Rastilassa paljastuu kolikoita, rautanauloja ja muovia - arkeologinen kaivaus etsii jälkiä 1970-luvulta

Helsingissä sijaitsevan Rastilan leirintäalueen pikkumökkien lomassa tutkitaan siis aivan viime vuosia ja vuosikymmeniä arkeologisten menetelmien avulla. Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat raaputtavat maata puretun mökin alta ruutu ja kymmenisen senttiä kerrallaan, tarkoitus tällä maisteriopintojen kenttäkurssilla on matkata ajassa 1970-luvulle.

Löytöjä on tehty etenkin terassin alta, sinne on luiskahtanut esine jos toinenkin. Ensimmäisten päivien löytöihin kuului pullonkorkkeja, nauloja ja lasinpaloja ja rintaliivit.

Keräilypussit ovat täydentyneet viime päivinä muiden muassa kolikoilla, kertovat saaliistaan kaivaustenjohtaja Elisa Väisänen, arkeologian opiskelijat Joanna Veiniö ja Uine Kailamäki.

Leirintäalueen arki on ollut heidän mukaansa esineiden perusteella suorastaan kosmopoliittinen ja railakas.

Tämä lienee ollut toppi?
Tämä saattaisi olla toppi, Uine Kailamäki pohtii. Tämä lienee ollut toppi? Kuva: Yle/ Emilia Cronvall arkeologinen kaivaus

- Löydetyt pullonkorkit ovat peruskarjalaa, olvia, ehkä hartwallia. Kolikoissa mukana on markkaa, äyrejä Ruotsista ja Tanskasta, punta sekä Uruguayn peso, Kailamäki summaa.

Aikakausi on muovin

Löydöt kertovat etenkin muovin tulemisesta. Terassin kohdalta löytyy muovisia esineitä kuten pyykkipoikia, lasten leluauton ratin ja muovisia pelimerkkejä.

Modernin ajan kaivaus on kolmikolle uutta. Nykyisyyden arkeologiassa tutkitaan materiaalista kulttuuria ja ihmisen jättämiä materiaalisia jälkiä.

- Arkeologia tuottaa oman tietonsa historiallisten jälkien rinnalle, sillä monet asiat jäävät kirjoittamatta muistiin, ja asiat myös unohtuvat, Elisa Väisänen analysoi.

Keramiikanpala viime vuosikymmeniltä
Joanna Veiniö löysi keramiikan palan. "Kaikki kerätään talteen ja tutkitaan." Keramiikanpala viime vuosikymmeniltä Kuva: Yle/ Emilia Cronvall arkeologinen kaivaus
Kaivausten antamaa tietoa voi verrata esimerkiksi albumeihin, päiväkirjoihin ja ylipäätään kirjalliseen aineistoon.
Muovin palasiakin lasin ja raudan seassa. Pelikortteja löytynyt useita.
Rautanauloja, keramiikan palasia - ja muovia. Muovin palasiakin lasin ja raudan seassa. Pelikortteja löytynyt useita. Kuva: Yle/ Emilia Cronvall arkeologinen kaivaus

- Nämä löydöt kertovat osaltaan ihmisistä, jotka ovat viettäneet aikaa tässäkin mökissä. Kaikki tieto mitä täältä nyt saa irti, auttaa hahmottamaan aikakautta historiallisten lähteiden rinnalla, Kailamäki ja Veiniö pohtivat.

Ensin kaivetaan sitten tutkitaan

Kun kaivaukset juhannuksena päättyvät kaikkien löytöjen kohdalla alkaa varsinainen tutkimus. Nyrkkisääntönä on Väisäsen mukaan, että tutkimusprosessiin kuluu kaksinkertainen aika kaivaukseen verrattuna.

- Ensin teemme teknisen osuuden eli putsaamme löydöt ja piirrämme kaivauskartat puhtaaksi. Kun nämä työt on tehty, alkaa oikea tutkiminen.

Rastilan löytöjä tutkitaan osin samalla tavalla kuin vaikkapa keskiajan löytöjä. Modernin ajan materiaalilla on luonnollisesti rutkasti vertailukohtia, eli salapoliisityön osuus jää tältä osin pieneksi.

- Suomen maaperä on myös hyvin hapan, ja orgaaninen materiaali säilyy sen vuoksi huonosti. Kivi- tai rautakauden kaivauksilla pitää tehdä esimerkiksi maaperäanalyysejä, toteaa Väisänen.

Sen sijaan jälkitöitä tältä kaivaukselta riittää, kun runsasta aineistoa aletaan verrata muihin aineistoihin. Metallilöytöjen kohdalla voidaan myös suorittaa alkuainetutkimuksia ja siten tutkia koostumusta nykyaikaan nähden.

Nykyrakenteet valottuvat

Miten lähelle nykyaikaa näillä keinoin voisi tulla? Voisiko eilistä päivää tutkia arkeologisten menetelmien avulla?

Leirintäalueen vakiotavaroita: sytkäri "Sweden" on "made in China".
Sweden-sytkäri on made in China, Elisa Väisänen toteaa. Leirintäalueen vakiotavaroita: sytkäri "Sweden" on "made in China". Kuva: Yle/ Emilia Cronvall arkeologinen kaivaus

Kolikkolöytönä myös Uruguayn peso
Kolikkolöydöistä eksoottisin lienee peso. Kolikkolöytönä myös Uruguayn peso Kuva: Yle/ Emilia Cronvall arkeologinen kaivaus

Veiniön, Väisäsen ja Kailamäen mukaan voisi hyvinkin. Arkeologian avulla on mahdollista tutkia ilmiöiden prosesseja, tarkastella syntymekanismeja ja vaikkapa roskien kertymistä ja leviämistä, kuten Provinssirockin yhteydessä tehtiin taannoin.

- Nykyisyyden kaivaminen sekä urbaani- ja kaupunkiarkeologia ovat myös kasvavia aloja, Kailamäki lisää.

Rastilassa savisessa ja juurakkoisessa maassa päästään tällä viikolla siis 1970-luvulle. Mökinalainen maapohja on täyttömaata joten alueella toimineen maalaiskartanon aikaisia kerrostumia ei ehditä tässä ajassa löytää. Työskentely leirintäalueella on kannattanut kaivauskurssilaisista monessa mielessä.


- Vaikka löydöt ovat olleet aika lailla odotuksenmukaisia, niitä on ollut yllättävän paljon; ennalta odotimme kuitenkin ehkä enimmäkseen pullonkorkkiosastoa, kaivajat toteavat tyytyväisinä, kun kuopan pohjalla häämöttää kurssilaisilla vielä kaksi kaivauspäivää.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.