Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tulevaisuuden pikkukauppa on elämyksellinen hybridi

Pikkuliikkeen näyteikkuna
Pikkuliikkeen näyteikkuna Kuva: YLE / Liisa Vihmanen kuningaskuluttaja

Jääkaappi on tyhjä ja kaapin nurkassa lojuu kasa palautuspulloja. On aika lähteä kauppaan, mutta minne ja miten? Kesko uskoo pienmyymälöiden renessanssiin, vaikka myyntitilastoissa niiden rooli on yhä pieni. Tutkija taas näkee elämysten ja hybridimyymälöiden vastaavan parhaiten uusien kuluttajien mieltymyksiä. Enempää jättimarketteja Suomeen ei mahdu.

Suositaanko pikkukauppoja vain puheissa?

Kun ihmisiltä kysytään, missä he haluaisivat tehdä päivittäiset ostoksensa, moni vastaa, että lähikaupassa matkalla töistä kotiin. Ja vielä parempi, jos kaupasta saa lähipellolla kasvaneita vihanneksia ja nimeltä tunnetun lehmän maitoa. Onko kuitenkaan näyttöä siitä, että ihmiset myös käytännön tasolla olisivat siirtyneet suosimaan pieniä lähikauppoja?

Valintaa ei edes voi suorittaa, jos esimerkiksi lähikauppoja ei ole.

Kulutuskulttuurin näkökulmasta erilaistuminen toteutuu enemmän toiveiden maailmassa. Vaikka todellisuudessa kuluttajat päätyvät usein yhdenmukaisiin, muodinmukaisiin ratkaisuihin, tarjonnan täytyy kuitenkin olla moninaista, kirjoittaa sosiologi Pasi Mäenpää kirjassaan ‘Helsinki takaisin jaloilleen’ (2011).

Monet muutkin selvitykset osoittavat, että ihmisten ihanteet ja tekeminen poikkevat toisistaan. Valintaa ei edes voi suorittaa, jos esimerkiksi lähikauppoja ei ole. Mutta lähentyvätkö ihanteet ja todellisuus toisiaan, kun yhteiskuntarakenne muuttuu?

Omakotitalo ja auto eivät innosta nuoria

Maaseudulta pikkukaupat ovat käytännössä kadonneet ja harvat, tunnelmalliset kivijalkakaupat löytyvät kaupungeista. Maailmanlaajuinen kaupungistumisen trendi koskee meilläkin kaikkia suuria kaupunkiympäristöjä, kuten Tamperetta, Oulua ja Kuopiota. Ihmiset asuvat ahtaammin, lähellä toisiaan ja palveluja.

Vintagekauppa
Nästä Workroom Helsingin Kalliossa on uudenlainen myymälä, jossa yhdistyvät ompelimo, miestenvaatedivari ja ruiskumaalaus. Vintagekauppa Kuva: YLE / Liisa Vihmanen kuningaskuluttaja

Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta kertoo, että paikallisesti kaupungistumistrendi näkyy esimerkiksi siinä, että pienten asuntojen Helsingin Kalliossa lapsiperheiden määrä on tasaisesti lisääntynyt.

Kaikille kaikkea -tyyppiset hypermarketit sijaitsevat automatkan päässä kaupunkien ulkopuolella. Kiinnostus autoiluun on nuorempien kuluttajien keskuudessa kuitenkin vähentynyt, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta:

- Ajokortti ei enää ole samanlainen itsenäistymisriitti kuin ennen, eikä autoilu ole kaupunkilaisnuorten nuorten suosima tyyli.

Kesko panostaa pieniin lähikauppoihin

Keskossa uskotaan juuri nyt lähikauppojen vetovoimaan. Väestön keskittyminen on huomattu myös siellä. Uutta strategiaa perustellaan pienmyymälöiden ja kivijalkakauppojen renessanssilla, joka on nähtävissä kaikkialla Euroopassa.

Keskon uutta strategiaa perustellaan pienmyymälöiden ja kivijalkakauppojen renessanssilla.

- Kyse ei ole vain pääkaupunkiseudusta, vaan myös muista kasvukeskuksista, esimerkiksi Kuopiosta ja Tampereesta, sanoo K-market ja K-extra ketjujen johtaja Jesper Åberg.

Kesko aikoo tulevaisuudessa panostaa alle 400 neliön lähikauppoihin, joilla on vapaammat aukioloajat kuin suurilla myymälöillä. Uusia K-lähikauppoja tullaan avaamaan noin sata ympäri maata. Myös olemassa olevia myymälöitä remontoidaan nykyaikaisemmiksi.

Kukkakauppa-kahvila
Kukkakauppa Andantesta Helsingin Punavuoressa saa myös kahvilatuotteita. Kukkakauppa-kahvila Kuva: YLE / Liisa Vihmanen kuningaskuluttaja

Uusia pienmyymälöitä kehitetään panostamalla valikoimien tuoreuteen. Asiakkaat haluavat tuoreita vihanneksia ja tuoretta leipää.

Pienten myymälöiden on pystyttävä kilpailemaan myös hinnalla.― Jesper Åberg, Kesko

- Toisaalta, pienten myymälöiden on pystyttävä kilpailemaan myös hinnalla, Åberg toteaa.

Kesko panostaa edelleen myös suuriin hypermarketteihin, mutta niiden valikoimia joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Esimerkiksi kodin elektroniikan myynti on siirtynyt voimakkaasti verkkoon. Samoin vaatteiden myynnissä on suuria heilahteluja, kertoo Åberg.

Tilastoissa jyräävät suuret myymälät

Päivittäistavarakaupan tuoreissa myyntitilastoissa voittajia ovat olleet suuret supermarketit sekä hypermarketit, suurimpia häviäjiä pienet, alle tuhannen neliöt supermarketit,

Vuoden 2015 tammi-huhtikuussa pienten supermarkettien myynti laski 3,8 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Pieniä supermarketteja ovat mm. Valintatalot, K-supermarketit sekä osa K-marketeista ja S-marketeista. Suuret supermarketit sekä hypermarketit ovat vahvoilla. Yhdessä niillä on kaksi kolmasosaa päivittäistavaroiden myynnistä. Suuriin supermarketteihin kuuluvat mm. lähes kaikki Lidlin myymälät.

Tilastot eivät näyttäisi tukevan julkisuudessa esitettyä trendiä pienkauppojen elpymisestä. Pienten myymälöiden osuus myynnistä on yhä vaatimaton.

- Vaikka pienet, kioskityyppiset myymälät ovat nekin saaneet lisää asiakkaita, niiden osuus on kuitenkin vain 3,5 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupasta, muistuttaa Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Hypermarkettien lukumäärälle on rajansa näin pienen väestön sisällä.― Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry

Suurten supermarkettien ja hypermarkettien keskinäisessä kisassa hypermarkettien myynnin kasvu näyttäisi pysähtyneen. Euromääräisen myynnin perusteella suurten supermarkettien myynti oli lähes yhtä suurta kuin hypermarkettien. Onko siis järkevää investoida enää lattianeliöihin?

- Hypermarkettien lukumäärälle on rajansa näin pienen väestön sisällä, sanoo Luoto.

Trendit eivät pelasta lähikauppaa, jos se ei erikoistu

Näyttäisi siis siltä, että pientä siirtymää kaikkein suurimmista myymälöistä kohti pienempiä on tapahtumassa. Kivijalkakauppoja tai maaseudun kyläkauppoja trendi ei kuitenkaan pelasta.

Kun puhutaan pienten kauppojen elpymisestä, tarkoitetaan kokonaan uudentyyppisiä myymälöitä, sanoo professori Terhi-Anna Wilska. Se, että myymälä on pieni ja lähellä asutusta, ei vielä riitä.

- Kauppakeskusten pienet erikoisliikkeet sekä paikalliset hybridit, joissa myymälään yhdistyy esimerkiksi persoonallinen kahvila, ovat uusia menestyjiä, listaa Wilska. Samoin erikoisliikkeet, joilla on vilkas nettikauppa, pärjäävät.

Kauppa ja ravintola yhdessä
Nudge on pieni, ekologisiin tuotteisiin erikoistunut supermarket Helsingin Kampissa. Se on myös suosittu lounasravintola. Kauppa ja ravintola yhdessä Kuva: YLE / Liisa Vihmanen kuningaskuluttaja

Ihmisten elämäntapojen, harrasteiden ja ruokailutottumusten erilaistuminen voi kaupunkikeskittymissä synnyttää uusia elinkelpoisia pienmyymälöitä. Avainsanoja ovat erikoistuminen ja lähiasukkaiden tarpeiden ottaminen huomioon.

- Jos alueella on esimerkiksi paljon opiskelijoita, lähikaupan kannattaa pitää valikoimissaan paljon erilaisia mikroruokia sekä erikoisoluita, sanoo Wilska.

Se, että myymälä on pieni ja lähellä asutusta, ei vielä riitä.― Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto

Vaikka suurin kulutuspotentiaali on 50 - 65 vuotiaiden joukossa, markkinoijia ikäryhmä ei tunnu kiinnostavan. Wilskan tuorein, juuri käynnistynyt projekti tuo muutaman vuoden päästä tietoa tästä kasvavasta kuluttajaryhmästä.

Pienmyymälä on tulevaisuudessa yhä useammin osuuskuntamuotoinen monitoimi-olotila, johon tullaan tapaamaan ihmisiä ja juomaan kuppi kahvia. Ilmiötä edustavat jo kukkakaupan ja kahvilan, ravintolan ja vaatekaupan sekä ompelimon ja divarin yhdistemät. Nähtäväksi jää, kuinka joustavia ja monimuotoisia ovat tulevaisuuden pienet ruokakaupat.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.