Hyppää pääsisältöön

Kyypakkaus - harhaanjohtava turhake vai oiva ensiapu?

kyypakkaus
kyypakkaus Kuva: Yle, Tero Kyllönen kyypakkaus

Kyypakkaus löytyy jokaisen mökin ensiapulaukusta ja tiedostavan luonnossa liikkujan repusta. Pakkauksen tehosta ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Sen sijaan puremaan tarvittaessa käytettävä käärmeseerumi löytyy lääkäristä, eikä sillä ole mitään tekemistä kyypakkauksen sisällön kanssa. Käytetäänkö kyypakkausta pelkästään turvallisuuden illuusion vuoksi?

Kyypakkausta on myyty apteekkien hyllyillä reseptivapaana jo kymmeniä vuosia. Se sisältää kolme tablettia, joista jokaisessa on 50 mg hydrokortisonia. Markkinoilla on myös vastaava valmiste nimellä Ampikyy.

Vaikka tehoa kyyn aiheuttaman pureman jälkiseurausten hoidossa ei ole todistettu, kantaa pakkaus silti nimessään Suomen ainoan myrkyllisen luonnonvaraisen käärmelajin nimeä. Onko kyseessä siis harhaanjohtava turhake vai tarpeellinen ensiapu?

– Kyypakkauksen tehosta ei ole näyttöä. Nimi on hyvin ajatuksia ohjaava ja luo helposti mielikuvan selvästi toimivasta tuotteesta, vastaa erikoislääkäri Teija Dunder Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Kyypakkauksen tehosta ei ole näyttöä. Nimi on hyvin ajatuksia ohjaava ja luo helposti mielikuvan selvästi toimivasta tuotteesta.
– Teija Dunder

– Ne harvat, joille voimakas reaktio on tullakseen, niin sitä ei kyypakkaus estä, Dunder jatkaa.

Voimakas reaktio voi tulla niin lapselle kuin aikuisellekin. Lievässä tapauksessa purema saattaa jäädä jopa huomaamatta.

– Myrkyn aiheuttama voimakas reaktio on nopeasti etenevä ja esimerkiksi jalasta tulee nopeasti hyvin turvonnut ja se on erittäin kipeä – siitä ei voi erehtyä, kuvailee Dunder kyynpuremaa.

Tällöin ei missään tapauksessa tule tuudittautua kyypakkauksen apuun, vaan lääkäriin on syytä lähteä pikapuolin. Käärmeseerumia annetaan tarvittaessa, eikä sillä ole mitään tekemistä kyypakkausten sisältämän hydrokortisonin kanssa.

kyypakkaus
kyypakkaus Kuva: Yle, Tero Kyllönen kyypakkaus

Turvallisuuden illuusio

Myös ylilääkäri Mika Kastarinen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta myöntää, ettei kyypakkauksen tehosta ole näyttöä. Sillä ei ole tutkittua tehoa edes ampiaisenpistoon, vaikka iho-oireita se voi jonkin verran rauhoittaa.

– Ei ole olemassa kiistatonta näyttöä valmisteen tehosta ampiaisen ja mehiläisen pistojen tai kyyn pureman hoidossa. Tämä voi johtua osittain myös siitä, että aihetta ei ole kovin laajasti tutkittu. Suositus valmisteen käytöstä perustuu mahdolliseen hyötyyn myöhäisreaktioiden lieventämisessä sekä vähäisiin haittavaikutuksiin, Kastarinen perustelee.

Ei ole olemassa kiistatonta näyttöä valmisteen tehosta ampiaisen ja mehiläisen pistojen tai kyyn pureman hoidossa.
– Mika Kastarinen

Miksi pakkausta sitten käytetään?

– Turvallisuuden illuusion vuoksi. Tällaisia lääkkeitä on paljon muitakin, joiden tehosta ei varsinaisesti ole näyttöä. On hyvin vaikea järjestää sellaista tutkimusasetelmaa, jolla voidaan selvittää, hyötyykö joku kyypakkauksesta, arvioi Dunder ja muistuttaa:

– Niillä, joille ampiaisenpistosta tulee anafylaktinen reaktio, tulee olla mukana adrenaliini-injektori, eikä hydrokortisonista ole apua.

Vastuu tuotteen nimestä?

Vastuu nimestä kuuluu ylilääkäri Kastarisen mukaan lääketehtaille.

– Valmisteen nimestä päättää myyntiluvan haltija. Viranomainen puuttuu valmisteen nimeen yleensä vain silloin, jos nimi johtaa valmisteen käyttöön, mistä on selvästi potentiaalista haittaa potilaille.

Miksi kyypakkausta siis myydään tällä nimellä, vaikka tehosta ei ole kiistatonta näyttöä? Kyypakkausta valmistavan Orionin viestintäjohtaja Terhi Ormion mukaan tuotteen teho perustuu kuitenkin hydrokortisonin vaikutuksiin.

Kyypakkauksen pienen hydrokortisonimäärän vuoksi ei ole odotettavissa isoa hoitovastetta, mutta hydrokortisoni on varma vaikuttava aine.
– Terhi Ormio

– Hydrokortisonia käytetään monissa elimistön kriisitilanteissa, muun muassa kyynpuremien sairaalahoidossa. Kyypakkauksen sisältämä hydrokortisonin määrä on varsin pieni sairaalassa käytettäviin annoksiin nähden. Kyypakkauksen pienen hydrokortisonimäärän vuoksi ei ole odotettavissa isoa hoitovastetta, mutta hydrokortisoni on varma vaikuttava aine, Ormio vastaa.

Erikoislääkäri Teija Dunder vahvistaa, että kortisonia käytetään yhtenä osana kyynpureman sairaalahoitoa, vaikka suonensisäisestikään lääkeaineen tehosta ei ole kiistatonta näyttöä.

– Suonensisäisen kortisonihoidon tehoa ei ole osoitettu tässäkään, liittyen aiempaan tutkimisen ongelmaan, vastaa Dunder.

Kommentit
  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.